Sairaanhoitaja Jenni Siitari joutui itse potilaaksi sairaalaan ja järkyttyi

On lottovoitto jos esim. synnytysosastolla saa hyvää ja laadukasta hoitoa. Itselläni sattui työhönsä k*rpiintynyt hoitaja. Ihan kylmät väreet tulee edelleen sitä muistellessani. 

Moni saattaa arvatakin, että ne kiltit hoitajat eivät hoitoalan työpaikoissa pärjää tai selviä pitkään.

Etenkin osastotyöhön / vanhuspalvelujen puolelle hakeutuu ilkeitä, hoitoalalle sopimattomia yksilöitä, voisin kärjistäen sanoa, että niitä jotka eivät muualla pärjää.

Tuolloin samaan paikkaan kertyy töihin monta niin fiksua ja osaavaa hoitajaa. Työyhteisöt ovat sairaita ja vinksahtaneita, joissa monesti on johtamisen taso samaa mallia (esimies käy oman suosikki porukan kanssa tupakalla ja viettävät yhteistä vapaa-aikaa)

Näissä paikoissa rehottaa työpaikkakiusaaminen ja asiakkaiden kyykytys.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisistä on tullut tosi vaativia joka alalla. Minä vaadin, minulla on oikeus. Valitan pienemmästäkin. Minun hyvinvointini on tärkein. 

Haistapa paska. Sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten kroonistuneen sairauden takia potilasta kohdellaan toistuvasti, ja vain siksi, että lääkäri on syyksi kirjoittanut kaikille kaikkialla esiin tuleviin terveystietoihin, että potilas dokaa paljon. Mikä ei alkuaankaan ole ollut edes totta, vaan sairauden on aiheutanut sen lääkärin määräämä hoito. Hoitajista 95% kohtelee kuin kuraa. Lääkäreistä 100%.

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse hoitajana en oikeastaan edes odota sitä kohtaamista. Niitä ihmisiä joiden kanssa halua kohdata löytyy kyllä läheisistä.

Niinpä. Mä ainakin olen tyytyväinen, kunhan saan asiani hoidettua mahdollisimman nopeasti.

Ette edes käsitä mistä tässä puhutaan. Aina kun hoidat ihmistä, puhut hänelle tai kosketat häntä tai katsot lähietäisyydeltä, sinä kohtaat tämän ihmisen. Ei ole kyse siitä että pitäisi erikseen "lässytyää" niitä näitä tai erikseen "kohdata". Sinä kohtaat joka tapauksessa. Kyse on siitä millaisen viestin sinä annat omalla olemuksellasi, äänensävylläsi, sanattomalla viestinnälläsi ja sanoillasi. Annatko viestin että toinen ihminen on arvokas ihmisenä ja että tämän asiaa hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla käytössä olevilla resursseilla? Vai annetaanko ymmärtää että toinen ihminen on vaivaksi, turha ja vähempiarvoinen? Sitä kannattaisi miettiä. Koska jälkimmäisessä tapauksessa saattaa jäädä rekisteröimättä tärkeitä oireita tai muuta oleellista kyseisen potilaan tilanteesta. Eli kohtaaminen on silloin epäonnistunut ihan ammatillisessakin mielessä, ei pelkästään inhimilliseltä näkökannalta. 

Vierailija kirjoitti:

"En kuitenkaan ota enää sellaista lääkettä vastaan, josta ei ole minulle hyötyä tai josta saan vain haittoja, Siitari sanoo."

Tämä on rohkea päätös. Jos jostain lääkkeestä tai hoidosta kieltäytyy, niin sen jälkeen on entistä vaikeampi saada hoitoa ja lääkitystä.

Itse olen esim. onnistunut saamaan fyysiseen vaivaan auttavan lääkityksen syötyäni ensin turhaan kolmea eri masennuslääkeitä. Ihan vaan siksi kun lääkäri halusi ensin kokeilla auttaisiko masennuslääke. Jos niistä olisi kieltäytynyt, olisi saanut lääkekielteisen leiman. Sellainen leima heikentää jatkossa mahdollisuuksia saada mitään hoitoa tai lääkitystä.

No kukapa sen tietää, ottaako lääkettä vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse hoitajana en oikeastaan edes odota sitä kohtaamista. Niitä ihmisiä joiden kanssa halua kohdata löytyy kyllä läheisistä.

Ei jumalauta ole todellista😳 Ja tällainen on hoitotyössä🤮

Kuka sanoi että olisin hoitotyössä. Mutta tuo on totuus siitä työstä halusi sitä tai ei. Kohtaamiseen ei ole aikaa eikä siitä kohtaamisesta kukaan mitään maksa. Siitä maksetaan että ne potilaat saadaan kotiin mahdollisimman nopeasti. Edelleen onneksi on niitä läheisiä joiden kanssa kohtaaminen onnistuu.

Entä jos lapsesi opettaja tuumisi samoin?

Ja itse sanoit olevasi hoitaja... 

Vierailija kirjoitti:

"En kuitenkaan ota enää sellaista lääkettä vastaan, josta ei ole minulle hyötyä tai josta saan vain haittoja, Siitari sanoo."

Tämä on rohkea päätös. Jos jostain lääkkeestä tai hoidosta kieltäytyy, niin sen jälkeen on entistä vaikeampi saada hoitoa ja lääkitystä.

Itse olen esim. onnistunut saamaan fyysiseen vaivaan auttavan lääkityksen syötyäni ensin turhaan kolmea eri masennuslääkeitä. Ihan vaan siksi kun lääkäri halusi ensin kokeilla auttaisiko masennuslääke. Jos niistä olisi kieltäytynyt, olisi saanut lääkekielteisen leiman. Sellainen leima heikentää jatkossa mahdollisuuksia saada mitään hoitoa tai lääkitystä.

Rahaa ja aikaa tuossa kuluu potilaalta, kyllä. Mutta niitä turhia lääkkeitä ei tarvi syödä, pitää vain kuitata resepti noudetuksi apteekista. Naurettavaahan tämä on, mutta niin on moni muukin asia.

Itse olen yleensä aina saanut hyvää ja asiallista hoitoa ja kohtaamista sekä omissa asioissa että äidin kanssa. Onko se vain hyvää tuuria vai omaa asennetta, asiakaspalvelutilanteissa se oma asenne voi vaikuttaa miten hyvin tai mukavasti asiaa hoidetaan, jotkut ei vain ymmärrä että itsessäkin voi olla vikaa.

Ainoat ikävät kokemukset ovat olleet vastaanotossa jos olen kysynyt missä laboratorio on tai pitääkö ottaa vuoronumero, laitetaanko ne kaikista ikävimmät ihmiset vastaanottotiskille pois hoitotyöstä?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sosiaalityöntekijä-ystävä, joka on tehnyt sosiaalialalla todella rankkaa työtä vuosikausia, nähnyt ja kuullut kaiken maailmassa karseuden eli ei siis pienistä hätkähdä. 

Hän työskenteli sairaalan päivystyksessä jonkin aikaa, mutta lähti pois, kun ei kestänyt katsoa sitä miten siellä potilaita kohdeltiin. Yksi sairaanhoitaja oli nälvinyt törkeästi potilasta ja ystäväni oli sanonut hänelle, että sinä et voi puhua ihmisille noin. Tämä sairaanhoitaja oli vain nauranut. 

Sama asenne näkyy pesiytyvän joka alalle missä asiakkaita palvellaan. Ihmettelen esimiesten asennetta että tuo sallitaan, erityisesti yksityisissä yrityksissä. Onneksi irtisanominen helpottuu. Toivottavasti pääsevät huonoista työntekijöistä eroon nopeasti. Sosiaalityöntekijät ovat samanlaisia pilkallisia kuspäitä.

Kävin vuosia sitten yksityisellä lääkäriasemalla ja olin aikaa varatessa kysynyt hinnan. Maksu olikin sitten käynnin jälkeen paljon korkeampi. Nainen tuumasi vaan pilkallisesti nauraen "minä nyt saatan sanoa ihan mitä tahansa". Hänellä oli selkeästi ollut riitaa lääkärin kanssa ennen käyntiäni, kun tiuski myös hänelle jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karma, its a biatch.

Mikä biatch?🤣

Etkö seuraa aikaasi? ...tai itse asiassa taitaa tuokin kirjotusasu olla jo vuosia vanha. 

Biatchin jälkeen se oli beach, nykyään bench.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karma, its a biatch.

Mikä biatch?🤣

Etkö seuraa aikaasi? ...tai itse asiassa taitaa tuokin kirjotusasu olla jo vuosia vanha. 

Biatchin jälkeen se oli beach, nykyään bench.

Ranta ja penkki? 🤔🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karma, its a biatch.

Mikä biatch?🤣

Etkö seuraa aikaasi? ...tai itse asiassa taitaa tuokin kirjotusasu olla jo vuosia vanha. 

Biatchin jälkeen se oli beach, nykyään bench.

Ranta ja penkki? 🤔🤔

Kyllä. Sillä ei ole väliä, mitä se sana oikeasti tarkoittaa, vaan miltä sen ääntäminen kuulostaa. Tarkoitus on hämätä nettibottien kiellettyjen sanojen listoja. Ihan samaa taktiikkaa tälläkin palstalla käytetään, kun on puhe tiettyjen aihealueiden kielletyistä sanoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajille ei ainakaan empatiaa, etiikkaa tai ihmisten kohtaamisia opeteta mitenkään. Ehkä sivulauseena jonkun aineen tunnilla ollaan puhuttu asiasta, mutta sen enempää tätä ei ole käsitelty. Ja täällä Vaasassa ainakin lähihoitajiksi opiskelee ihmisiä joita esimerkiksi ahdistaa koskea toiseen ihmiseen. Tämä ihan ääneen sanottiin tunnilla kuinka ei haluta koskea toiseen... Että tällaisia lähihoitajia nykyään valmistuu ja menee sinne työelämään.

Lähihoitaja opiskelija

Alat jo tässä vaiheessa arvostelemaan tulevia kollegojasi.. ei millään pahalla mutta saattaa tulla vaikeaa työelämässä jos jatkat samalla linjalla.

No kyllä alan arvostelemaan.

Ainakin itselle ajatus koskemisesta toiseen ihmiseen oli ihan päivänselvä asia, kun lähdin opiskelemaan. Joten kyllä minulle oli aikamoinen yllätys, kun ryhmässä on ihmisiä jotka pitävät koskettamista vastenmielisenä asiana. Asiakkaiden pukemiset, suihkutukset, haavanhoito, katetrointi... Kyllä nämä on kaikki asioita joissa joudut koskemaan toiseen ihmiseen. Ja kyllä sen koskettamisen silloin pitäisi olla lämmin ja hellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajille ei ainakaan empatiaa, etiikkaa tai ihmisten kohtaamisia opeteta mitenkään. Ehkä sivulauseena jonkun aineen tunnilla ollaan puhuttu asiasta, mutta sen enempää tätä ei ole käsitelty. Ja täällä Vaasassa ainakin lähihoitajiksi opiskelee ihmisiä joita esimerkiksi ahdistaa koskea toiseen ihmiseen. Tämä ihan ääneen sanottiin tunnilla kuinka ei haluta koskea toiseen... Että tällaisia lähihoitajia nykyään valmistuu ja menee sinne työelämään.

Lähihoitaja opiskelija

Alat jo tässä vaiheessa arvostelemaan tulevia kollegojasi.. ei millään pahalla mutta saattaa tulla vaikeaa työelämässä jos jatkat samalla linjalla.

No kyllä alan arvostelemaan.

Ainakin itselle ajatus koskemisesta toiseen ihmiseen oli ihan päivänselvä asia, kun lähdin opiskelemaan. Joten kyllä minulle oli

Mitä sinä siitä otat paineita mitä luokkakaverisi tekee? Hoida omat asiasi. Et sinä ole opettaja, vaan oppilas. Älä nyt ala skitsoilemaan jo tuossa vaiheessa koska minä takaan että työelämässä vastaan tulee aika lailla isompia murheita.

Mielikuvat ja todellisuus sairaanhoitajista on muuttunut sisar hento valkoisesta kohti vihaista punapäätä, joka huutaa "lisää liksaa!", "kutsumus ei elätä!"

Pitäisikö hoitajien keskittyä perusasioihin, ihmisten kohtaamiseen ja hoitamiseen mahdollisimman hyvin.

Minä olen saanut todella hyvää hoitoa ja kohtelua täällä Joensuun alueella. Ehkä metsä vastaa  niin kuin sinne huudetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen saanut todella hyvää hoitoa ja kohtelua täällä Joensuun alueella. Ehkä metsä vastaa  niin kuin sinne huudetaan. 

Valitettavasti oman läheiseni syövän hoidossa olen täysin eri mieltä. Läheiseni on mitä ystävällisin, ei vaadi eikä valita turhasta. Sairaanhoitajat ovat kohdelleet häntä silti sikamaisesti ja monta kertaa. Kyseisen osaston ilmapiiri on todella outo. Sen huomaa potilaat/omaisetkin heti. 

Nykyään olen kaikissa mahdollisissa terveydenhuollon tapaamisissa niin sanotusti todistajana mukana ja varmistamassa, että läheiseni kohtelu on asiallista. En ole se vaativa  tai uhkaileva omainen. Terveydenhuolto ajattelee minun olevan mukana omaiseni henkisenä tukena. Totuus on toinen. 

Narsistisille persoonallisuuksille voi olla houkutus hakeutua nimenomaisesti terveydenhuoltoalalle, jossa tarjoutuvat pääsy niin kuolettaviin lääkeaineisiin kuin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten läheisyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Narsistisille persoonallisuuksille voi olla houkutus hakeutua nimenomaisesti terveydenhuoltoalalle, jossa tarjoutuvat pääsy niin kuolettaviin lääkeaineisiin kuin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten läheisyyteen.

Narsistihullu liikkeellä.

Voi miten yllättävää, että sairaanhoitajat ovat tympeitä. Sellasta kohtelua nähnyt omien vanhempien kohdalla, lisättynä omat kokemukset. Ei hurraa huutoja. Oikeen hätkähtää, kun joku ollut joskus empaattinen ja ystävällinen. Olen oikeen puolisolleni maininnut, että olipa ystävällistä. Niin poikeuksellista se on.