Miten saada tuotanto takaisin Suomeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tekoälyn ohjaamat robotit tuottavat halvemmalla kuin Aasialainen tehdastyöläinen, tuotantoa palaa takaisin Suomeenkin.

Näinhän se pitäisi, mutta ongelmana on tehtaiden ja logistiikkaketjujen rakentamisen valtava hinta. Käytännössä vaatisi, että valmistajia pakotetaan esim. tuontitulleilla rakentamaan tehtaita länsimaihin.

EU on pistämässä pikamuodin ja ultrapikamuodin kovemmalle verolle pian. Nythän molemmat lajit pääsevät kuin koira veräjästä. Monet Afrikan maat kieltäytyvät ja ovat kieltäneet länsimaiden myymät käytettyjen vaatteiden ostot, joita kaupataan sitten toreilla. Ne vetoavat siihen, että lopullinen jäteongelma dumpataan Afrikkaan ja toiseksi paikalliset ovat menettäneet ja menettämässä kyvyn tehdä itse vaatteita ja sisustustekstiilejä.

 

Se on sekä yhteiskunnallinen että myös kulttuurillinen ongelma siinä mielessä, että he menettävät eurooppalaisten vanhoja vaatteita ostamalla kosketuksensa oman kulttuurinsa muotokieleen eivätkä osaa kehittää sitä eteenpäin. Jopa Afrikassa ollaan niin viisaita, että ymmärretään kerran länsimaisella bulkilla tuhotun kulttuurin elvyttäminen on todella vaikeaa, jopa mahdotonta. Afrikassakin järjestetään muotiviikkoja ja on olemassa paljon lahjakkaita afrikkalaisia suunnittelijoita, joista ei täällä kirjoiteta eikä kerrota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla olisi firma, niin tilaisitko tuotteesi kauko-idästä, jossa lapset ovat tehneet ne 50 centin tuntipalkalla, jossain kaatopaikan vieressä olevassa hikipajassa, vai rakentaisitko tehtaan Suomeen, ja maksaisit työntekijöille 20 € tuntipalkkaa?

Omistan korkean moraalin joten Suomessa pitäydyn. Sen takia minulle made in Finland on todella tärkeää

Det är bara dumt och också omoraliskt. Nordkoreanarna gör samma sak och resultatet är inte speciellt smickrande.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lasketaan tarpeeksi palkkoja ja verotusta niin että Suomesta tulee kansainvälisesti edullisin maa teettää teollisuutta.

Pitää laskea hurjasti, koska asema syrjässä ja neukkula rajan takana. Ei todellakaan kiinnostava investointikohde.

Suomalaiset on niin läpityhmiä, että eivät ymmärrä kuinka syvän kuopan ovat itselleen kaivaneet.

 

Neukkulaa ei ole ollut itärajan toisella puolella kymmeniin vuosiin. Suomi liittyi Natoon, eikä piippalakki ole tulemass ainakaan omia mobilisoitujaan käyttäen rajan yli. Kannattaa suhtautua siihen, että hybridisodankäynnin aika kestää jopa kymmeniä vuosia ja sitten voi vahingossa tuuli kääntyä Venäjällä ja maa saa demokraattista kansalaisyhteiskuntaa kannattavan johtajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tekoälyn ohjaamat robotit tuottavat halvemmalla kuin Aasialainen tehdastyöläinen, tuotantoa palaa takaisin Suomeenkin.

Näinhän se pitäisi, mutta ongelmana on tehtaiden ja logistiikkaketjujen rakentamisen valtava hinta. Käytännössä vaatisi, että valmistajia pakotetaan esim. tuontitulleilla rakentamaan tehtaita länsimaihin.

Nokialla tuo osattiin, eli yksi syy noiden menestykseen oli hyvin optimoidut tehdas + toimitusketjut. Toki tuotteetkin toimi ja kelpasi kuluttajille.

Mutta nokia oli se valtiollinen lottovoitto jonka toistumista on turha odotella varsinkin kun valtiovalta tekee punakoneen osalta kaikkensa estääkseen yrittämistä ja omistamista tässä tasapäistämisutopiassa. 

Nokia kaatui lopulta siihen että ei enää uskallettu ottaa riskejä vaan alettiin pelata liian varmaa peliä, esimerkiksi olivat ensimmäisenä kehittämässä kosketusnäyttöä ja tabletteja ennen muita mutta torppasivat ideat koska uskoivat että tablet laitteilla ja kosketuspuhelimilla olisi mitään tulevaisuutta. Lopulta sitten Apple "varasti" Nokian hylkäämät ideat ja julkaisi iPadin ja iPhonen melko pian sen jälkeen kun Nokia oli omat versionsa torpannut. Lopulta sitten oli pakko myydä sakkaava televalmistaja Microsoftille kun uusia innovaatioita ja tuotekehityksiä ei enää tehty ja Apple ja Samsung valtasi siltä markkinat.

Elastaania lisätään kankaisiin vaatteiden istuvuuden parantamiseksi. Ennen sitä valmisvaatetta muokkautettiin monesti jo ostopaikassa itselle sopivammaksi pikkurahalla. Nykyään ostopaikka on internet eikä sieltä tupsahda pukuompelijaa tai vaatturia korjaamaan valmisvaatetta täydellisesti istuvaksi kuten ennen vanhaan. Pihit eivät toki istuvuudesta välittäneet ja osa osasi tehdä korjaukset riittävän hyvin itse kotona.

Enemmän puhuvia ropotteja.

Pois, pois turhat palkat ja terveydenhoidot laiskoilta suorittavan tason vetelyksiltä! 

Vierailija kirjoitti:

Pois, pois turhat palkat ja terveydenhoidot laiskoilta suorittavan tason vetelyksiltä!

Moi Riikka!

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, sillä Suomi on jo siirtynyt jälkiteolliseen aikaan, ehkä siitäkin seuraavaan aikaan...

Nykypäivän trendi on se, että tuotanto on siellä, missä ovat edullisimmat raaka-aineet ja työvoima. Lisäksi se päätuotantoalue, jolla Suomi on menestynyt, eli puunjalostusteollisuus, on pääosiltaan hiipuva teollisuuden haara.

Toki on sitten näitä piiteknologioita ja muuta hienompaa teknologiaa,,, mutta se ei työllistä niin paljon kuin nämä vanhat teollisuuden edustajat aikoinaan.

Informaatioteknologia, sen tuotanto... Montako henkilöä työllistää vaikkapa jokin tietovarasto, mikä sen nimi nyt on,,, se mitä esim. Haminaan nyt ollaan puuhaamassa... No, sen pytyn rakentaminen tietysti työllistää paljon, mutta sitten kun se on valmis ja toiminnassa, niin vähemmän, jokunen siivooja, koneiden ja rakennuksen huoltoväkeä, mutta ei siis sadoittain siihen yhteen yksikköön vaan muutamia työntekijöitä.

Träförädling är inte en döende branch. Det är pappersindustrin vars glansdagar är förbi. Problemet med den finska skogsindustrin är den, att den inte längre förädlar produkter såsom förut, utan nöjer sig med att sälja råvaror typ träbalk och cellulosa, vilkas förädlingsvärde är mycket lägre än det som papprets var.

EU:s krav på plastlöshet kan ge träförädling och kartongfabrikerna en boost, om de begriper att förädla råvaran till färdiga produkter.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tekoälyn ohjaamat robotit tuottavat halvemmalla kuin Aasialainen tehdastyöläinen, tuotantoa palaa takaisin Suomeenkin.

Näinhän se pitäisi, mutta ongelmana on tehtaiden ja logistiikkaketjujen rakentamisen valtava hinta. Käytännössä vaatisi, että valmistajia pakotetaan esim. tuontitulleilla rakentamaan tehtaita länsimaihin.

Nokialla tuo osattiin, eli yksi syy noiden menestykseen oli hyvin optimoidut tehdas + toimitusketjut. Toki tuotteetkin toimi ja kelpasi kuluttajille.

Mutta nokia oli se valtiollinen lottovoitto jonka toistumista on turha odotella varsinkin kun valtiovalta tekee punakoneen osalta kaikkensa estääkseen yrittämistä ja omistamista tässä tasapäistämisutopiassa. 

Nokia kaatui lopulta siihen että ei enää

Apple osti ihan rehellisesti kosketusnäyttöpatentin Nokialta. Nokialla oltiin tyytyväisiä, että saatiin myytyä se Applelle. Nokialla ei ymmärretty, että pitää kuunnella asiakkaiden toiveita eikä sanella asiakkaille, mitä he saisivat käyttää.

Leikataan palveluista ja lasketaan palkkoja ja sitten annetaan rahat start-up pöhinäyrityksille, jotta voivat rauhassa suunnitella pyörän uudelleen keksimistä.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän puhuvia ropotteja.

Nehän soittelevat jo nyt puhelinmyyntisoittoja. Aivan hulluna papattavat menemään, eivätkä ymmärrä mitään kun sanoo EI. Robotille voi lyödä luurin korvaan. Tekoälyllä tuotetaan niitä lupsakkaita savolaisen tapaan puhuvia tekoälyrobotteja. Tekoälyllä voidaan saada vaikka puhumaan oman paikkakunnan murretta tasavallan presidentin äänellä jos kauppa sujuu niin parhaiten.

Suomen yrityskulttuuri on sitä luokkaa että työntekijätkin pitää ulkoistaa vuokrafirmoille. Ei tällä lähtökohdalla saada yhtäkään tehdasta pystyyn.

Tuotantoa saadaan suomeen jos tehdään yrityksen sijoittaminen suomeen kannattavaksi.

Keinoja: yritysverotus alas (singaporen malli, ja vaikka itä-suomesta erikoisveroalue, jos halutaan alueellista buustia), suomeen muuttaville yrittäjille alempi henkilökohtainen verotus vaikkapa 10 vuoden ajaksi (portugalin malli), osinkoverotus matalammaksi (bulgarian malli).

HUONOJA keinoja: valtion yritystuet & investointituet, ja kaikki muut tuet joilla annetaan rahaa mahdollisesti kannattamattoman tehtaan ja yritystoiminnan rakentamiseen suomeen.

Markkinoinnin kannalta suomella on aika vähän ainutlaatuisia etuja, mutta jos ja kun sähkön hinta hilataan lähelle nollaa, se pitäisi olla yksi kulmakiviä maan esiin tuomisessa potentiaalisille sijoittajille. Mikäli venäjä palaa joskus normaalimaiden joukkoon, sijainti sen suhteen muuttuu mahdollisesti positiiviseksi asiaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tekoälyn ohjaamat robotit tuottavat halvemmalla kuin Aasialainen tehdastyöläinen, tuotantoa palaa takaisin Suomeenkin.

Näinhän se pitäisi, mutta ongelmana on tehtaiden ja logistiikkaketjujen rakentamisen valtava hinta. Käytännössä vaatisi, että valmistajia pakotetaan esim. tuontitulleilla rakentamaan tehtaita länsimaihin.

Nokialla tuo osattiin, eli yksi syy noiden menestykseen oli hyvin optimoidut tehdas + toimitusketjut. Toki tuotteetkin toimi ja kelpasi kuluttajille.

Mutta nokia oli se valtiollinen lottovoitto jonka toistumista on turha odotella varsinkin kun valtiovalta tekee punakoneen osalta kaikkensa estääkseen yrittämistä ja omistamista tässä tasapäistämisutopiassa. 

Kun Nokian johdolle nousi kusi päähän ja saatuaan liikaa valtaa alkoi määräily, mitä kapuloita kännysukupolvi saa käyttää, Nokiassa huomattiinkin kauhukseen että muualla siirryttiin kosketusnäyttöihin. Nokian oma käyttöjärjestelmä oli sekin täysi susi.  Kun Ollila häipyi vähin äänin, tilalle palkattiin toimistolakimiestä sun muuta, tyyppejä, joita innovaatisuus ei kiinnostanut yhtään enemmän kuin istuminen toimiston mukavassa tuolissa. Nokia romahti.

 

Suomalaiset menestystarinat kaatuvat aina samaan innivaatioiden ja tuotekehityksen puutteeseen. Rovio loi (kopioi) sattumalta Angrypirdsin ja siitä tuli hitti, pelistä julkaistiin useita versioita, pari elokuvaa, animaatio sarja, oheistuotteita kuten leluja ja vaatteita, oli Rovion sponsoroimia leikkipuistoja ja jopa Angrypirds huvipuistoja Suomessa ja ulkomailla. Mitta sitten alkoi taantumus, Rovio ei enää kehittänyt peruspelejä eikä valmistanut oheistuotteita, sen sijaan kaikki munat oli laitettu yhteen koriin ja alettiin tehdä Angrypirds spin-off pelejä jotka esimerkiksi matki Mario cartia, Subway Surfia ja Gandy Crashia. Angrypirds menetti sen omaperäisyyden joka oli tehnyt siitä suositun. Menivät lopulta konkurssiin ja nyt Rovion omistaa Sega eikä niistä Angrypirds huvipuistoistakaan ole enää jälkeäkään maailmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lasketaan tarpeeksi palkkoja ja verotusta niin että Suomesta tulee kansainvälisesti edullisin maa teettää teollisuutta.

Oikeisto tätä kovasti yrittääkin. Kiitos siitä heille.

Toinen vaihtoehto on vain odotella nollakasvulla kunnes Bangladesh ja Kongo saavuttavat Suomen palkkatason.

Jos me halutaan oikeasti kilpailla halpatyövoimalla, niin sitten pitää mennä siihen että palkka on vaatteet, ruokailu ja patja tehtaan lattialla. Sittenkään ei päästä yhtä pieniin kustannuksiin kuin halvimmissa halpatyömaissa.

Jo pelkästään päästörajat ja rakentamisen hinta nostavat kuluja verrattuna maihin, joissa jätteet saa dumpata suodattamatta takapihalle ja viereiseen jokeen, eikä kukaan tarkasta onko tehdas edes riittävän kestävä, vai luhistuuko ensimmäisenä tuulisena päivänä.

Länsimaissa pitäisi pystyä kilpailemaan laadulla. Mutta mistä saadaan laatua tällaisella työkulttuurilla.

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvii jotain Ikean ja Legon kaltaista jota tuotteistaa ja myydä. Teollisuus yhteiskunnan juna meni jo ja tehtaat katosivat ulkomaille. Nykyään pitäisi siirtyä palveluyhteiskuntaan ja sijoittaa palveluihin kuten Ruotsi ja Tanska tekivät 2000-luvun alussa panostamalla vientituotteisiinsa.

Ikea ja Lego ovat vanhoja, arvostettuja ja vakiintuneita brändejä. Ikea käyttää paljon henkilöstöä siihen, että tutkii kunkin maan kulutus- ja arkikäyttäytymistä. Sieltä terveiset muotoiluosastolle. Lego puolestaan on ymmärtänyt alusta lähtien, että lapsen halu leikkiä ja luoda nopeasti uutta tai sitten tehdä tarkkaan mallin mukaan pakkauksen mukainen kokonaisuus eivät ole vielä kadonneet. Tiedä häntä, miten TikTok-aivoisten lasten kyky leikkiä Legoilla sitten nykyään mahtaa olla?

Ruotsi panostaa kulttuurin ja populaarikulttuurin vientiin maksamalla vienninedistämistukea. Nykyään ei osteta konkreettista levyä tai kasettia. Musiikki, elokuvat, kirjat ovat nykyään bitteinä. Vientiä edistetään mahdollistamalla kyseisten tuotteiden tekijöiden matkat eri maihin, joissa heidän tuotantoaan myydään. Ei Suomessa edes Sofi Oksanen saa mitään vienninedistämistukea kun käy ulkomailla kirjamessuilla puhumassa uusimmasta teoksestaan. Suomessa ei ole minkään puolueen agendalla panostaa tuollaiseen vientiin kuten Ruotsissa.

Ruotsilla menee nykyään hyvin sattuneesta syystä.

https://www.stat.fi/julkaisu/cl8momuluy7q00cvzeitj1qdp

Kerran oli hauska grafiikka siitä että mikä Lord of the Rings hahmo kukin Euroopan maa olisi tai muistuttaa eniten ja Suomelle annettiin siinä Gollom eli Lonkku koska suomalaisen kansanluonne muistuttaa kuulema Lonkkua. Kai se kertoo meistä jotain.