Peruskoulussa pitäisi jakaa oppilaat tasoryhmiin

Jos saisivat edes ne levottomat häiriköt omaan ryhmäänsä häiritsemästä muita. Ihan älytöntä, että yhdessä luokassa voi olla useampi häirikkö oppilas, kuten tässä luokassa, jonka touhuja olen seurannut pian lukuvuoden ajan. Kolme oppilasta pitävät omaa showtaan joka tunti, yksi heistä on niin äkkipikainen, että saavat muut varoa, milloin heittelee tuoleja, milloin esineitä. Koko luokka häiriintyy, kukaan ei opi niin kuin kykyjä olisi. Onnistuisiko aikuisten työpaikalla tuollainen? Oppilaista ei välitä kukaan, koulu on oppilaille paha paikka, opettajien kädet sidottu. Vanhemmat räyhäävät pienestäkin. 

Orpo on oikeassa, inkluusio pitää purkaa/ lopettaa. Toivottavasti toteutuu. Erityisopettajat ovat häiriköitä varten, ei normiopella ole aikaa paimentaa heitä. 

Vierailija kirjoitti:

Sellaista on jo kokeiltu. Ei ollut ilmeisesti hyvä.

T: Tarkkislainen

Oli hyvä, koska kaikilla oli mahdollisuus saada oman tasonsa mukaista opetusta. Myös sinulla.

Tavallisissakin luokissa oli matematiikassa ja kielissä suppea, keski ja laaja kurssi. En enää muista, oliko kolmea kaikissa noissa aineissa,  mutta ainakin kaksi oli keskikouluaikana.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan kansakoulun 4. luokan jälkeen tuli jako oppikoulun ja kansakoulun välillä. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi vuoden (kaksi?) kansakoulua. En tiedä mitä sen jälkeen tapahtui. Osa varmaan kypsyi vähän henkisesti  ja haki oppikouluun uudestaan. Oppikoulutkaan ei olleet tasaveroisia vaan heikompi (oppikoulukelpoinen) aines sijoitettiin heikompitasoiseen kouluun. Ero oli valtava.

Unohdit tuosta järjestelmästä kansalaiskoulun. 

Omana kouluaikana oli näin kielissä ja matikassa. Oli toimiva systeemi. Ja periaatteessahan lukiossa on edelleen tämä matikassa, kun on lyhyt ja pitkä matikka. Ja muissakin luonnontieteissä luuserit opiskelee vain pari kurssia ja muut täyden oppimäärän. 

Häiriköitä on luokissa siksi, että kuria ei saa pitää. Äkkiä ne oppii, että voi tehdä mitä vaan kun tietävät ettei opettaja voi mitään muuta voivotella.

Nykyinen peruskoulu valmentaa todella huonosti lukioon. Älykkäät lapset oppivat siihen  että läksyt ehtii tehdä aina koulussa eli niitä ei juuri ole. Lukiossa meno on sitten toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista on jo kokeiltu. Ei ollut ilmeisesti hyvä.

T: Tarkkislainen

Oli hyvä, koska kaikilla oli mahdollisuus saada oman tasonsa mukaista opetusta. Myös sinulla.

Tavallisissakin luokissa oli matematiikassa ja kielissä suppea, keski ja laaja kurssi. En enää muista, oliko kolmea kaikissa noissa aineissa,  mutta ainakin kaksi oli keskikouluaikana.

Tuo mun kommentti siis sisälsi 100% sarkasmia. Minulle se oli pelastus, että pääsin pieneen ryhmään jossa sain paremmin tukea.

-Ed

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista on jo kokeiltu. Ei ollut ilmeisesti hyvä.

T: Tarkkislainen

Oli erinomainen! Suomi oli silloin maailman huippuluokkaa.

Milloin? Vetoatko nyt pisaan? Tuohon 2000-luvun keksintöön, joka on tehty Suomessa 8 kertaa? Johon valikoitui satunnainen ryhmä yhtä ikäluokkaa eli 15-vuotiata?

KYLLÄ!

Tasokursseja ei ole ollut pisan aikaan, vaan paljon, paljon aiemmin. 

Voi sitä parkua kun joku uniikkilumihiutale joutuisi johonkin b-ryhmään :D !! 

Parkua vanhemmilta :D !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha, hallitushan leikkaa koulutuksestakin. Ei tule mitään tasokursseja, koska se vaatisi lisää opettaja- ja ohjaajaresursseja. 

Hah, karsitaan suojatyösineita, ruotsi, käsityö, uskonto, musiikki, jne ja näiltä vapautuvat tunnit ja resurssit käytetään hyödyllisempään. 

Ruotsi ja uskonto on ainoat, joita tuolta listalta lähtisin karsimaan. Ruotsin tuntimäärää ollaan itse asiassa lisäämässä, koska sen aloittaminen alakoulun puolella vei yläkoululta tunteja pois. Tämä muutos sai aikaan myös sen, että harvassa koulussa enää saadaan muut kuin ruotsinkielen A2 -ryhmät toimintaan, koska muut kielet pidentävät kuudesluokkalaisten viikottaista tuntimäärää kahdella tunnilla. Uskonnon sijaan koulussa voitaisiin opettaa kaikille yhteisesti elämänkatsomustietoa. Kirkko voisi ottaa koppia omistaan nuorten kerhoilla yms, niin saattaisivat jopa saada porukan osallistumaan myöhemminkin seurakuntien toimintaan.

Taito- ja taideaineita sen sijaan en karsisi. Ne ovat monelle henkireikä, ja opettavat elämässä myöhemmin tarvittavia taitoja.

Tuollainen koulusysteemihän Suomessa oli ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä. Piti olla ahkera ja lahjakas että pääsi oppikouluun (maksullinen) ja vain sitä kautta saattoi edetä lukioon ja ylioppilaaksi ja yliopistoon.

Keskitason lapset kävivät keskikoulun ja menivät sen jälkeen kauppaopistoon, sairaanhoitajakouluun tai teknilliseen opistoon.

Tyhmät, käytösvikaiset ja laiskat joutui amikseen ja heistä tuli kokkeja, kampaajia, autonasentajia ja talonrakentajia.

Kannatan 7.luokan jälkeen tasoryhmiä kaikkiin kieliin ja matematiikkaan. Silloin on jo selvillä, kuka pärjää lukiossa ja kuka ei. Lukioon meneville vauhti ja taso voi olla kovempi,kun ei tarvitse vetää aakkosia opiskelevia ja kahden kertotaulua opiskelevia perässään. Win win -tilanne sekä oppilaille että opettajille! Muissa aineissa kyse on vain lukemisesta ja taide- ja taitoaineet on ajan tappamista valinnaisina 8.ja 9.luokilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista on jo kokeiltu. Ei ollut ilmeisesti hyvä.

T: Tarkkislainen

Oli erinomainen! Suomi oli silloin maailman huippuluokkaa.

Milloin? Vetoatko nyt pisaan? Tuohon 2000-luvun keksintöön, joka on tehty Suomessa 8 kertaa? Johon valikoitui satunnainen ryhmä yhtä ikäluokkaa eli 15-vuotiata?

KYLLÄ!

 

Tasokursseja ei ole ollut pisan aikaan, vaan paljon, paljon aiemmin. 

Tarkkiksien ja apukoulun lopetus näkyy kiistatta pisatuloksissa.

Vierailija kirjoitti:

Omana kouluaikana oli näin kielissä ja matikassa. Oli toimiva systeemi. Ja periaatteessahan lukiossa on edelleen tämä matikassa, kun on lyhyt ja pitkä matikka. Ja muissakin luonnontieteissä luuserit opiskelee vain pari kurssia ja muut täyden oppimäärän. 

En nyt menisi nimittelemään luuseriksi niitä, joita luonnontieteelliset aineet ei niin kiinnosta. Itse luin aikoinani pakolliset luonnontieteissä, ja keskityin enemmän vieraisiin kieliin, joiden parista löysin myöhemmin myös ammattini. 

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä parkua kun joku uniikkilumihiutale joutuisi johonkin b-ryhmään :D !! 

Miksi sen pitäisi joutua b-ryhmään jos se ei ole:

a) häirikkö

b) vajakkí

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissä on tuollainen jako A ja B luokan oppilaisiin. Peruskoulun viimeisellä eli 11. luokalla ne, jotka ovat parempia, voivat hakea lukioon (senkin määrää kantoni).

Eikös Saksassakin ole? Oliko peräti A, B ja C? 

Gymnasium, Realschule, Haupschule ja jokerina Gesamtschule.

Jako 4. luokan jälkeen.

Olihan tämä meilläkin, kun  neloselta pyrittiin oppikouluun.

Itse kävin kasarilla yläasteen ja otin laajat kurssit matematiikassa ja äidinkielessä. Eli noissa aineissa oli ihan viralliset tasoryhmät, muistaakseni 3 kpl.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissä on tuollainen jako A ja B luokan oppilaisiin. Peruskoulun viimeisellä eli 11. luokalla ne, jotka ovat parempia, voivat hakea lukioon (senkin määrää kantoni).

Eikös Saksassakin ole? Oliko peräti A, B ja C? 

En tiedä mitä Saksassa on, mutta jos Suomessa aletaan jakaa, niin tarvitaan kolme ryhmää: a) ahkerat ja motivoituneet lukioon menijät, b) ahkerat ja käytäntöön suuntautuneet ammattikoulutettavat ja c) ne, joita ei kiinnosta käydä koulua. Heistä on ammattikouluissa vain haittaa muille. Ei heille mitään vastikkeettomia tukia silti tarvitse maksaa, vaan voisivat oppivelvollisuuden vaihtoehtona tehdä jotain kevyttä ja helppoa tukityötä, mitä nyt esim. mt-kuntoutujat tekevät. Aikuiskoulutusmahdollisuus myöhemmin täytyy säilyttää vaihtoehtona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissä on tuollainen jako A ja B luokan oppilaisiin. Peruskoulun viimeisellä eli 11. luokalla ne, jotka ovat parempia, voivat hakea lukioon (senkin määrää kantoni).

Eikös Saksassakin ole? Oliko peräti A, B ja C? 

Gymnasium, Realschule, Haupschule ja jokerina Gesamtschule.

Jako 4. luokan jälkeen.

Olihan tämä meilläkin, kun  neloselta pyrittiin oppikouluun.

Nykysin ei oikein enää toimi.

Hauptschulen voisi korvata suoraan harz iv:llä ja säästää opettajien palkat ja kulut.