Peruskoulussa pitäisi jakaa oppilaat tasoryhmiin
Alle ysin oppilaat voisi jo yläasteella kouluttaa ammattiin esim. lähihoitajiksi. Vuosittainen tasojako käyttöön.
Kommentit (80)
Kunnon saksalaiseen tapaan: A, B ja C-luokan kansalaisiin ja loput polttouuniin. Heil mestari!
Kyllä vanhan tyylin apuluokat ja tarkkikset oli viisautta. Tasapäistämisessä ei ole mitään järkeä, kun niitä tasoeroja kuitenkin ihan oikeasti on. Älyn lahjat eivät jakaudu tasaisesti, ja kun yhtälöön heittää muutkin tekijät kotioloista lähtien, on erot ääripäiden välillä varsin suuret. Olisi myös niiden "lahjattomien" etu saada täsmäopetusta ja tukea sen sijaan, että ovat normiluokassa hidastamassa kaikkien opintoja. Totuus sattuu ja loukkaa jos on loukatakseen, faktat faktoina.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on syntynyt 2006. Heillä oli tasoryhmät alakoulussa matematiikassa ja äidinkielessä (eri tasoiset tehtävät, läksyt ja kokeet).
Lisäksi tasoryhmät oli yläkoulussa ainakin 9-luokalla mm. kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa. Yläkoulussa tämä oli toteutettu niin, että opettajat katsoivat 9-luokan tasoryhmät 7- ja 8-luokan numeroiden perusteella. Kaikilla luokilla (4kpl) oli samaan aikaan esim. matikkaa ja oppilaat jaettiin 4-tasoryhmään.
Hyvä! Tämä muihinkin kouluihin ja kieliin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista on jo kokeiltu. Ei ollut ilmeisesti hyvä.
T: Tarkkislainen
Oli hyvä, koska kaikilla oli mahdollisuus saada oman tasonsa mukaista opetusta. Myös sinulla.
Tavallisissakin luokissa oli matematiikassa ja kielissä suppea, keski ja laaja kurssi. En enää muista, oliko kolmea kaikissa noissa aineissa, mutta ainakin kaksi oli keskikouluaikana.
Se purettiin sen takia, koska nuo suppeat kurssit eivät antaneet valmiuksia jatkaa opintoja lukiossa. Kaikille haluttiin antaa mahdollisuus lukioon. Ettei olisi niitä pussinperiä. Mutta nykyäänhän sillä ei olisi enää mitään väliä, koska myös amiksesta voi jatkaa eteenpäin AMK:hon ja ainakin teoriassa myös yliopistoonkin, vaikka sitä kai tosi vähän tapahtuu. Eli ne tasokurssit voisi ihan hyvin palauttaa. Ja jos joku nuorena suppean valinnan tehnyt myöhemmin haluaisi opiskella jotain ainetta enemmän, niin onhan olemassa aikuislukiot.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan 7.luokan jälkeen tasoryhmiä kaikkiin kieliin ja matematiikkaan. Silloin on jo selvillä, kuka pärjää lukiossa ja kuka ei. Lukioon meneville vauhti ja taso voi olla kovempi,kun ei tarvitse vetää aakkosia opiskelevia ja kahden kertotaulua opiskelevia perässään. Win win -tilanne sekä oppilaille että opettajille! Muissa aineissa kyse on vain lukemisesta ja taide- ja taitoaineet on ajan tappamista valinnaisina 8.ja 9.luokilla.
Lapseni alkoi vasta tuossa iässä saada apua lukihäiriöönsä.
Oli sitten lukiokelpoinen, kun kuntoutui. On ylioppilas juuri.
Nyt lukee mm paksuja enkunkielisiä kirjoja, kun seiskaluokalla hän tuskin pysyi jotenkin mukana helpotetulla enkunkirjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha, hallitushan leikkaa koulutuksestakin. Ei tule mitään tasokursseja, koska se vaatisi lisää opettaja- ja ohjaajaresursseja.
Hah, karsitaan suojatyösineita, ruotsi, käsityö, uskonto, musiikki, jne ja näiltä vapautuvat tunnit ja resurssit käytetään hyödyllisempään.
Ruotsi ja uskonto on ainoat, joita tuolta listalta lähtisin karsimaan. Ruotsin tuntimäärää ollaan itse asiassa lisäämässä, koska sen aloittaminen alakoulun puolella vei yläkoululta tunteja pois. Tämä muutos sai aikaan myös sen, että harvassa koulussa enää saadaan muut kuin ruotsinkielen A2 -ryhmät toimintaan, koska muut kielet pidentävät kuudesluokkalaisten viikottaista tuntimäärää kahdella tunnilla. Uskonnon sijaan koulussa voitaisiin opettaa kaikille yhteisesti elämänkatsomustietoa. Kirkko voisi ottaa koppia omistaa
Olen aivan samaa mieltä! Ruotsin kielen lisäys on iso virhe, ainakin meillä vaikuttaa siten, että muista aineista joudutaan tunteja karsimaan. Ja uskonto on ihan turha oppiaine. Peruskoulun tulisi olla tasa-arvoinen, mutta tämän jäänteen takia oppilaita joudutaan erottelemaan uskontonsa/uskonnottomuutensa takia eri oppitunneille. Tässäkin asiassa Suomi on takapajula. Ehdottomasti yksi yhteinen oppiaine kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on syntynyt 2006. Heillä oli tasoryhmät alakoulussa matematiikassa ja äidinkielessä (eri tasoiset tehtävät, läksyt ja kokeet).
Lisäksi tasoryhmät oli yläkoulussa ainakin 9-luokalla mm. kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa. Yläkoulussa tämä oli toteutettu niin, että opettajat katsoivat 9-luokan tasoryhmät 7- ja 8-luokan numeroiden perusteella. Kaikilla luokilla (4kpl) oli samaan aikaan esim. matikkaa ja oppilaat jaettiin 4-tasoryhmään.
Hyvä! Tämä muihinkin kouluihin ja kieliin myös.
Turha toivo. Tarvittaisiin lisää opettajia. Hallitus leikkaa opetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan 7.luokan jälkeen tasoryhmiä kaikkiin kieliin ja matematiikkaan. Silloin on jo selvillä, kuka pärjää lukiossa ja kuka ei. Lukioon meneville vauhti ja taso voi olla kovempi,kun ei tarvitse vetää aakkosia opiskelevia ja kahden kertotaulua opiskelevia perässään. Win win -tilanne sekä oppilaille että opettajille! Muissa aineissa kyse on vain lukemisesta ja taide- ja taitoaineet on ajan tappamista valinnaisina 8.ja 9.luokilla.
Lapseni alkoi vasta tuossa iässä saada apua lukihäiriöönsä.
Oli sitten lukiokelpoinen, kun kuntoutui. On ylioppilas juuri.
Nyt lukee mm paksuja enkunkielisiä kirjoja, kun seiskaluokalla hän tuskin pysyi jotenkin mukana helpotetulla enkunkirjalla.
Tämä esimerkki siitä, että kun pidetään mukana normaalissa luokassa, voi vaikeissa aineissa pienryhmässä saavuttaa hyvän tason, kun kuntoutuu vaikuksistaan.
Sai myös neuropsykologista kuntoutusta lukihäiriöön. Älykkyys mitattiin ensin, sillä sinne ei pääse kuin normaaliälyiset.
Ei todellakaan ollut tunteja häiritsevä, vaan ainoastaan on lukihäiriö. Ei adhd tms.
Luen järkyttyneenä tätä ketjua. Todella arroganttia ja itsekästä porukkaa. Toivottavasti tämä on jotain outoa huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Haha, hallitushan leikkaa koulutuksestakin. Ei tule mitään tasokursseja, koska se vaatisi lisää opettaja- ja ohjaajaresursseja.
Isoissa kouluissa tuskin vaikuttaisi opettajaresursseihin. Itse olen käynyt peruskoulun aikaan, jolloin yläasteella oli tasokurssit ja se oli parasta peruskoulussa. Matematiikassa oppilaat oli jaettu kolmeen eri tasoon. Matematiikassa oli kolme eri tasoa, ylimmällä oli parhaat usealta eri rinnakkaisluokalta, alimmalla oli ne surkeimmat, joille opettiin ihan perustason juttuja ja loput olivat keskikurssilla. Joku vaihtoi sitten alemmalle tasolle ja joku toinen taas ylemmälle. Englannissa ja ruotsissa oli sitten laajempi ja suppeampi taso. Suurin osa kävi laajemman tunneilla, suppeammalla oli koko luokka-asteeen surkimukset, joista aika moni päätyi sitten jossain vaiheessa tarkkikselle. Joskus naureskeltiin miten yksinkertaisia juttuja siellä alimman tason matematiikassa opettelivat, kun nähtiin tehtävät taululla, kun kukaan ei ollut pyyhkinyt niitä pois tunnin jälkeen.
Noista tasokursseista luovuttiin, koska jossain vaiheessa tutkittiin, että laiskat pojat hakeutuivat niille alimmille tasoille ja sen käyneillä ei sitten ollut mahdollisuutta päästä lukioon. Piti tasapäistää kaikki sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha, hallitushan leikkaa koulutuksestakin. Ei tule mitään tasokursseja, koska se vaatisi lisää opettaja- ja ohjaajaresursseja.
Hah, karsitaan suojatyösineita, ruotsi, käsityö, uskonto, musiikki, jne ja näiltä vapautuvat tunnit ja resurssit käytetään hyödyllisempään.
Ruotsi ja uskonto on ainoat, joita tuolta listalta lähtisin karsimaan. Ruotsin tuntimäärää ollaan itse asiassa lisäämässä, koska sen aloittaminen alakoulun puolella vei yläkoululta tunteja pois. Tämä muutos sai aikaan myös sen, että harvassa koulussa enää saadaan muut kuin ruotsinkielen A2 -ryhmät toimintaan, koska muut kielet pidentävät kuudesluokkalaisten viikottaista tuntimäärää kahdella tunnilla. Uskonnon sijaan koulussa voitaisiin opettaa kaikille yhteisesti eläm
Eduskunta on kyvytön tekemään yhtään järkevää päätöstä katsomusaineisiin! Ovat Räsästen ja lestojen panttivankeina, vaikka suurin osa on maallistuneita ja järki muuten päässä. Koko uskonto- käsite pois koulusta ja tilalle tutustuminen eri katsomukseen ja tätäkin voisi olla esim.vuoden intensiivikurssi alakoulussa. Aivan järjetöntä resurssien tuhlausta 9 vuoden uskonnon opetus!!
Olen opettanut ala- ja yläkoulussa 2011-2024 ja kaikilla luokka-asteilla on ollut tasoryhmiä joissain sisällöissä. Nykyään puhutaan joustavasta ryhmittelystä ja sen mahdollistaa yhteisopettajuus.
Esimerkiksi 1.-2. luokkien äidinkieli oli lukkaroitu samaan aikaan. Jaoimme koko porukan osalla tunneista kolmeen ryhmään, joista heikointa opetti erkka ja kahta muuta me luokanopettajat. Yleensä kaikilla oli sama aihe (esim. joku satu), jota käsiteltiin eri tavoin. Tunnit toimivat älyttömän hyvin, kun lapset saivat tasolleen sopivaa haastetta.
Yläkoulussa opetin kieliä ja niissäkin osa tunneista oli palkitettu koko ikäluokalle samaan aikaan. Niissäkin jaoimme oppilaat tason mukaan meille lehtoreille. Erkka oli myös mukana.
Hyvin yleistä on myös se, että tunneilla aineista riippumatta voi valita minkätasoisia tehtäviä tekee. Tätä kutsutaan eriyttämiseksi ja se on ihan normiarkea. Joskus jopa kokeen voi valita kahdesta eri tasoisesta, mutta siitä helpommasta ei voi saada kymppiä, koska se on helpotettu. Oppilas saa siis itse asettaa tavoitteensa.
Ongelmana tässä on se, että tällaista opetusmateriaalia ei ole saatavilla tarpeeksi valmiiksi. Esim. sitä alkuopetuksen joustavaa ryhmittelyä varten käytimme aivan valtavasti aikaa tasopakettien rakentamiseen. Silti mistään "pakollisesta" ei voi luopua, joten työmäärä paisui älyttömäksi.
Tasoryhmät lakkautettiin, koska pojat valitsivat sen alimman, suppean, ja lukioon pääsy tyssäsi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha, hallitushan leikkaa koulutuksestakin. Ei tule mitään tasokursseja, koska se vaatisi lisää opettaja- ja ohjaajaresursseja.
Hah, karsitaan suojatyösineita, ruotsi, käsityö, uskonto, musiikki, jne ja näiltä vapautuvat tunnit ja resurssit käytetään hyödyllisempään.
Ruotsi ja uskonto on ainoat, joita tuolta listalta lähtisin karsimaan. Ruotsin tuntimäärää ollaan itse asiassa lisäämässä, koska sen aloittaminen alakoulun puolella vei yläkoululta tunteja pois. Tämä muutos sai aikaan myös sen, että harvassa koulussa enää saadaan muut kuin ruotsinkielen A2 -ryhmät toimintaan, koska muut kielet pidentävät kuudesluokkalaisten viikottaista tuntimäärää kahdella tunnilla. Uskonnon sijaan koulussa voitaisiin opettaa kaikille yhteisesti elämänkatsomustietoa. Kirkko voisi ottaa koppia omistaa
Taito- ja taideaineet on monissa maissa iltapäiväkerhoissa. Ne on vapaaehtoisia. Varsinainen koulupäivä on lyhyempi ja painottuu teoria-aineisiin, ja se on pakollinen osuus. Iltapäivällä on myös liikuntakerhoja, jalkapallokerho erikseen, uintikerho myös erikseen, näytelmäkerhoja, tosi monipuolisesti. Jos ei ole jonain päivänä koulun iltapäiväkerhoa, voi mennä esim. kirkon uskontotunnille.
Suomen pisatulokset laskevat nimenomaan siksi, että lahjattomat hidastaa ja häiritsee tasapäistetyissä luokissa kaikkien opintoja. Oli loukkaavaa tai ei, jotkut oikeasti kuuluisivat erityisluokille, se olisi myös heidän etu.
Luontainen jako tapahtuu sitten kuitenkin viimeistään peruskoulun jälkeen, ei niillä lahjattomien saamilla vitosen todistuksilla enää amiksen bensalenkkarilinjaa kummempiin kuvioihin pääse, jos sinnekään. Joten miksi ei jakoa tehtäisi jo aiemmin, jotta myös lahjakkaat oppilaat saisivat älylleen sopivaa laajennettua opetusta ilman että takapulpetissa ulvoo joku häirikkö luiskaotsa?!
Vierailija kirjoitti:
Kunnon saksalaiseen tapaan: A, B ja C-luokan kansalaisiin ja loput polttouuniin. Heil mestari!
Apukoulussa ja tarkkiksessa ei ollut mitään vikaa. Sinne päädyttiin ihan syystä.
Noihin ABC juttuihin pitää olla kiinitöt eli luodaan vahva rikollinen pohjasakka jo 10 vuotiaasta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan 7.luokan jälkeen tasoryhmiä kaikkiin kieliin ja matematiikkaan. Silloin on jo selvillä, kuka pärjää lukiossa ja kuka ei. Lukioon meneville vauhti ja taso voi olla kovempi,kun ei tarvitse vetää aakkosia opiskelevia ja kahden kertotaulua opiskelevia perässään. Win win -tilanne sekä oppilaille että opettajille! Muissa aineissa kyse on vain lukemisesta ja taide- ja taitoaineet on ajan tappamista valinnaisina 8.ja 9.luokilla.
Lapseni alkoi vasta tuossa iässä saada apua lukihäiriöönsä.
Oli sitten lukiokelpoinen, kun kuntoutui. On ylioppilas juuri.
Nyt lukee mm paksuja enkunkielisiä kirjoja, kun seiskaluokalla hän tuskin pysyi jotenkin mukana helpotetulla enkunkirjalla.
Tämä esimerkki siitä, että kun pidetään mukana normaalissa luokassa, voi vaikeissa aineissa
Normiluokassa ei ole aikaa eikä erityisopettajia tukemiseen. Työrauhan syövät häiriköt. Nykysysteemi on haitallinen kaikille! Häiriköt omaan työlinjaan jne.pois normiluokista kokonaan. Jos asettuu, niin kokeilupaluu luokkaan. Kun sirkus saadaan rauhoitettua, on aikaa tutkia muita ongelmia ja tarttua niihin paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Omana kouluaikana oli kielissä ja matematiikassa tasoryhmät, ehkä se sitten oli epätasa-arvoista kun nico-jessica ei pärjännyt vaativammassa ryhmässä.
Se oli epätasa-arvoinen siksi, että sieltä suppealta kurssilta ei voinut hakeutua lukioon. Se siis katkaisi koulupolun siltä osin. Kuitenkin syy miksi osa hakeutui niille suppeille kursseille ei ollut älyssä tai osaamisessa, vaan laiskuudessa tai siinä, että kun kaveritkin valitsivat ne. Tuskin tarvii erikseen mainita, että niillä suppeilla kursseilla oli enimmäkseen poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha, hallitushan leikkaa koulutuksestakin. Ei tule mitään tasokursseja, koska se vaatisi lisää opettaja- ja ohjaajaresursseja.
Isoissa kouluissa tuskin vaikuttaisi opettajaresursseihin. Itse olen käynyt peruskoulun aikaan, jolloin yläasteella oli tasokurssit ja se oli parasta peruskoulussa. Matematiikassa oppilaat oli jaettu kolmeen eri tasoon. Matematiikassa oli kolme eri tasoa, ylimmällä oli parhaat usealta eri rinnakkaisluokalta, alimmalla oli ne surkeimmat, joille opettiin ihan perustason juttuja ja loput olivat keskikurssilla. Joku vaihtoi sitten alemmalle tasolle ja joku toinen taas ylemmälle. Englannissa ja ruotsissa oli sitten laajempi ja suppeampi taso. Suurin osa kävi laajemman tunneilla, suppeammalla oli koko luokka-asteeen surkimukset, joista aika moni päätyi sitten jossain vaiheessa tarkkikselle. Joskus naureskeltiin miten yksinkertaisia juttuja siellä alimman tason matemati
Miksi laiskoja pitäisi hyysätä nytkään?! Ei ne lukiossa pärjää senkään vertaa kuin aiemmin! Perseilijät ja laiskat olkoot omassa porukassaan.
Lapseni on syntynyt 2006. Heillä oli tasoryhmät alakoulussa matematiikassa ja äidinkielessä (eri tasoiset tehtävät, läksyt ja kokeet).
Lisäksi tasoryhmät oli yläkoulussa ainakin 9-luokalla mm. kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa. Yläkoulussa tämä oli toteutettu niin, että opettajat katsoivat 9-luokan tasoryhmät 7- ja 8-luokan numeroiden perusteella. Kaikilla luokilla (4kpl) oli samaan aikaan esim. matikkaa ja oppilaat jaettiin 4-tasoryhmään.