Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
70-luvulla Suomessa ei oikein välitetty lapsista. Liikenteessä, hukkumalla jne. kuoli valtavasti lapsia
21.04.2024 |
Jossain kohtaa joku alkoi ihmetellä miksi Suomessa kuolee niin paljon enemmän lapsia kuin Ruotsissa vaikka väkiluku oli pienempi.
Sama ilmiö oli sairauksien hoidossa. Lapset eivät Suomessa selvinneet esim. leukemiasta tai muista syövistä vaikka parantavia hoitoja oli jo olemassa. Lapsiin ei panostettu. Hämmentävintä on se ettei lapsia edes kipulääkitty yhtä hyvin kuin aikuisia.
Kommentit (518)
Minut lähetettiin jo 60-luvun alkupuolella 4-vuotiaana yliopistolliseen sairaalaan sydänleikkaukseen. Olin sairaalassa monta viikkoa, ja varmaan kipujakin lääkittiin, koska en muista, että olisin leikkauskivuista joutunut koskaan kärsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Freonit kiellettiin Montrealin sopimuksella vasta 80 luvun lopussa, joten 70 luvulla ei siitä vielä puhuttu, vaan kainaloon suihkittiin freoneilla terästettyä rexonaa ja kyseltiin vaan, että vieläkö on tilaa yhdelle joka sitä käyttää
Todellakin puhuttiin! Sen puheen takia muistan, kuinka nuorena opiskelijana lopetin aerosolideodorantin käytön. Puheesta lainsäädäntöön voi mennä vähän aikaa, ullatus ullatus.
Muistat väärin, mutta se ei taas ole mitään harvinaista, kun yrität muistella jotain kaukaisia tapahtumia, että vuosikymmenkin saattaa heittää pahasti. Sulla ilmeisesti sitä ikääkin alkaa olemaan jo mittarissa joten eipä ihme.
Googlettamalla selviää tarkat vuosikymmenet
"Ensimmäiset poliittiset toimet
Otsonikatoon alettiin suhtautua poliittisena kysymyksenä jo 1970-luvun alussa. Se nousi ajankohtaiseksi ensimmäisenä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Skandinaviassa. Monet Euroopan maat eivät vielä tässä vaiheessa ottaneet tilannetta vakavasti, ja esimerkiksi Britannassa ja Ranskassa ei ongelmaan edes uskottu. Euroopassa pidettiin koko kysymystä poliittisena. Yhdysvaltain uskottiin olleen taloudellisten syiden takia liikkeellä, taustalla oli erityisesti Euroopan etumatka ääntä nopeampien liikelentokoneiden markkinoilla.[68] 1970-luvun alussa huolestuttiin yliäänikoneiden päästämien typen oksidien vaikutuksesta otsonikerrokseen, ja Yhdysvaltain liikenneministeriön vuonna 1974 julkaisema tutkimus osoitti yliäänikoneiden ja otsonikadon mahdollisen yhteyden.
yös CFC-yhdisteiden vaikutuksesta otsonikerrokseen kiinnostuttiin 1970-luvun puolivälissä. Se nousi typen oksidien verrattuna erillisenä kysymyksenä. CFC-yhdisteiden kohdalla uhka oli olemassa, kun yliäänikoneiden kohdalla se oli lähinnä tulevaisuuden uhkakuva.[70] Kesäkuussa 1975 julkaistiin tutkimustulos, joka tuki CFC:n ja otsonikadon välistä yhteyttä. Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia puolestaan julkaisi syyskuussa 1976 tutkimuksen, joka tuki Sherwood Rowlandin ja Mario Molinan teoriaa CFC-yhdisteiden vaikutuksesta otsonikerrokseen. Tutkimuksessa todettiin myös, että CFC-yhdisteiden käyttöä rajoittama lainsäädäntöä tulisi uudistaa.[
hdysvalloissa ympäristönsuojeluvirasto EPA sai lokakuussa 1976 laajan valtuuden säädellä CFC-yhdisteiden käyttöä. Niiden epäolennainen käyttö aerosoleissa kiellettiinkin joulukuussa 1978.[71] Kanada, Ruotsi, Norja ja Tanska seurasivat perässä. Alankomaissa suihkepulloihin vaadittiin varoitusmerkit, ja Länsi-Saksassa sovittiin CFC:n käytön pienentämiseen kolmanneksella. Euroopan yhteisö päätti vuonna 1980, että CFC:iden valmistusta ei saanut enää kasvattaa ja vuoden 1981 lopussa yhdisteiden käyttö suihkepulloissa oli 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 1976. Pitkään kieltoa vastustaneet Britannia ja Ranska hyväksyivät EY:n asettamat rajoitukset.
Kansainvälisellä kentällä otsonikerroksen suojelua vaatineet toimet käynnistyivät 1970-luvun puolivälissä. YK:n ympäristöohjelma (UNEP) oli erityisen aktiivinen CFC-ongelman parissa. Varhaiset kansainväliset toimet keskittyivät lähinnä tutkimustyön koordinoimiseen.[73] UNEP hyväksyi vuonna 1977 ohjelman, joka vaati tutkimusta otsonikerroksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön sekä yhteiskuntiin. Järjestö muodosti toukokuussa 1981 ryhmän otsonikerroksen suojelua käsittelevän kansainvälisen sopimuksen muodostamisesta. Sen pohjalta laadittiin maaliskuussa 1985 otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus
Wienin sopimuksessa hahmoteltiin pääosin tulevaa yhteistyötä otsonikerroksen tutkimiseksi ja suojelemiseksi. Päätöstä konkreettisista päästörajoituksista ei vielä saatu aikaan, sillä tarkoituksena oli parantaa viestintää ja tutkimusyhteistyötä sekä alustaa tulevia neuvotteluja.[75] Jopa 80 prosentin päästörajoituksia tai täyskieltoa kannatti niin sanottu Toronton ryhmä, johon kuuluivat Yhdysvallat, Kanada, Ruotsi, Norja ja Suomi. Euroopan yhteisön maat kuitenkin suosivat tuotantorajoituksia ja 30 prosentin leikkausta päästöihin. Vaikka Wienin sopimus ei vielä saanut aikaan rajoituksia, se oli merkittävä askel tulevan konsensuksen muodostamiselle."
Valistuneet kansalaiset ymmärtävät reagoida tutkittuun tietoon lainsäädännöstä riippumatta, ja niin moni tekikin. Niin hauskaa kuin varmaan olisikin katsoa toisia nenänvartta pitkin alaspäin (joillain kun on tuo pätemisen tarve niin kova), kannattaa miettiä toisenkin kerran, ennen kuin tekee itsensä naurettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei valvottu ja vahdattu kuten nykyään. Se antoi tilaa hyvälle, aktiiviselle lapsuudelle jossa seikkailtiin, opittiin ja koettiin itse ja kavereiden kanssa. Hintana sitten olivat haverit.
Nykyään lapsuus on turvallisempi, mutta hintana sitten puhelinzombius, avuttomuus ja yleinen typeryys lapsissa, sekä täydellinen oman ajan ja tilan puute aikuisilla.
Haveri on vesiliikenneonnettomuus. Varmaan niitäkin toki tapahtui lapsille.
Haveri on yleisesti onnettomuus, vahinko tai tapaturma.
Haveri tapahtuu merellä ja haaveri maalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten hammasharjoja ei oltu vielä keksittykään 60-luvulla. Tuskin aivan 70-luvun alussakaan. Kiva yökkiä, kun aikuisten isolla harjalla yritti pestä hampaita.
Minulle se oli erityisen vaikeaa herkän yökkäysrefleksin takia. Siispä välttelin pesua kuin ruttoa, melkein aina jäin kiinni ja sen seurauksena äiti valvoi, että tuli pestyä ja yökättyä. Ei se kivaa ollut äidillekään seurata taisteluani vierestä.Heti, kun vaan mahdollista, meille hankittiin lastenharjoja. Amalgaamia olivat poskihampaiden purupinnat lähes täynnä. Se ei ollut poikkeuksellista tuolloin.
Tuossa on varmaan ollut taitekohta 70-luvulle tullessa. Valistus neuvoloissakin lisääntyi, meilläpäin ainakin jo neuvola-aikaan käytiin hammaslääkärissä.
Ihmisillä kai hammasluukin erilainen, miehelläni -47 syntynyt ei montaa paikkaa ollut
Muistan nuo puheet huonosta hammasluusta. On kyllä totta, että toiset söivät joka päivä karkkia, muttei reikiä tullut ainakaan paljoa. Nykyään tai siis joskus valistettiin, että syljen koostumus vaikuttaa reikiintymiseen. Sitten em. jälkeen varoitettiin kuivan suun aiheuttavan reikiintymistä. Mikähän uusin selitys on? Ai niin sitten pidettiin ihmeaineena xylitol-hammastahnaa ja kehoitettiin aina syömisen jälkeen pureskella kaksi palaa xylitol-purkkaa.
Eiköhän oleellisinta on pestä hampaat aamuin illoin. Jos oikein pahasti vielä reikiintyy, voisihan sitä aina syötyään jotain pestä hampaat hammastahnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten hammasharjoja ei oltu vielä keksittykään 60-luvulla. Tuskin aivan 70-luvun alussakaan. Kiva yökkiä, kun aikuisten isolla harjalla yritti pestä hampaita.
Minulle se oli erityisen vaikeaa herkän yökkäysrefleksin takia. Siispä välttelin pesua kuin ruttoa, melkein aina jäin kiinni ja sen seurauksena äiti valvoi, että tuli pestyä ja yökättyä. Ei se kivaa ollut äidillekään seurata taisteluani vierestä.Heti, kun vaan mahdollista, meille hankittiin lastenharjoja. Amalgaamia olivat poskihampaiden purupinnat lähes täynnä. Se ei ollut poikkeuksellista tuolloin.
Tuossa on varmaan ollut taitekohta 70-luvulle tullessa. Valistus neuvoloissakin lisääntyi, meilläpäin ainakin jo neuvola-aikaan käytiin hammaslääkärissä.
Ihmisillä kai hammasluukin erilain
Ihan perusasiat on, että karies-bakteeri aiheuttaa reikiintymisen. Karies-tartunta saadaan yleensä vanhemmilta, jos lasta syötetään samasta lusikasta josta aikuinen on ensin maistanut ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyvyys oli kyllä aika pientä, varsinkin 1973 oli varsin pieni ikäluokka.
No höpö höpö.
70-luvun alussa syntyneitä oli perjantaina yöllä ihan mustana tuolla kartsalla
Löydät kyllä netistä syntyneiden määrän eri vuosina. -73 oli pieni ikäluokka. Yoki sinusta ne sun 30 kaveriasi pussikaljoilla oli paljon. Mun 73 syntynyt ei käynyt kartsalla vaan jäällä ja hengailivat jonkun kodissa.
No höpö höpö.
30 kaveria. Anna mun nauraa :D
Paremminkin 3000!
Eräässä melko suuressa kaupungissa oli 80-luvulla kaupungin useammat kadut MUSTANA nuoria, 70-luvulla syntyneitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuolto ja koulu olivat raakoja paikkoja lapsille 70-luvulla. Varsinkin hammashuolto, mikä alkoi vasta kouluiässä. Moni vanhempi ei ymmärtänyt ajoissa, miten paha tuho ehti tulla.
Kyllä vanhemmat ymmärsivät. Kotona opetettiin harjaamaan hampaat joka ilta ja meillä äiti seisoi vieressä vahtimassa etten lintsaa siitä. Kaikilla oli lopulta amalgaamia vähän siellä sun täällä hampaissa. Onneksi olen vaihdattanut paikka-aineen aikuisiällä. Nykyään ei taida juuri kenelläkään amalgaamit näkyä nauraessa.
Vierailija kirjoitti:
Ja 90-luvulla oli avainnauhalapsia. Olivat pieniä koululaisia jotka olivat yksin kotona kun vanhempi tai vanhemmat töissä kesällä.
Ei kovin hääppöistä touhua.
Avainkaulalapsi otettiin käyttöön 70-luvulla. Telkussa oli tietoisku, jossa lapsi seisoi kameran edessä kotiavain kaulassa nauhalla riippuen ja vanhempia syyllistäen. Olisi saanut olla jo 60-luvulla, jolloin kävin kansakoulun. Minulla oli nimittäin pääsääntöisesti avain unohtunut kotiin.
No, opin kiipeämään kylppärin katonrajassa olevasta ikkunasta sisään. Puista puutarhatuolia hyväksikäyttäen. Tämä siis jollei kukaan kavereista ollut kotona. Koskaan en tunnustanut sitä vanhemmille, etteivät lähtiessään varmista ikkunan olevan kiinni. Tahallani monesti ennen kouluun lähtöä kävin avaamassa sen raolleen kiipeämistä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on aina ollut julma maa.
Muuta pois!
Mihin ap oikein perustaa tuon näkemyksensä? Mustatuntuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyvyys oli kyllä aika pientä, varsinkin 1973 oli varsin pieni ikäluokka.
No höpö höpö.
70-luvun alussa syntyneitä oli perjantaina yöllä ihan mustana tuolla kartsalla
Löydät kyllä netistä syntyneiden määrän eri vuosina. -73 oli pieni ikäluokka. Yoki sinusta ne sun 30 kaveriasi pussikaljoilla oli paljon. Mun 73 syntynyt ei käynyt kartsalla vaan jäällä ja hengailivat jonkun kodissa.
No höpö höpö.
30 kaveria. Anna mun nauraa :D
Paremminkin 3000!
Eräässä melko suuressa kaupungissa oli 80-luvulla kaupungin useammat kadut MUSTANA nuoria, 70-luvulla syntyneitä!
Sinun käsityksesi on teinin käsitys, "kaikki" oli kartsalla samanlaisissa vaatteissa vetämässä tupakkaa ja varastettuja kaljoja. Ja siellä varmaan oli myös nuorempia ja vanhempia. Nuorten "kaikki" ei tosiaan ole kaikki.
Se ei kuitenkaan muut asiaa että 1973 sodanjälkeisistä ikäpolvista pienin koska odotettiin jo pitempää äitiyslomaa. Ehkäistä osattiin jo.
Vierailija kirjoitti:
Freonit kiellettiin Montrealin sopimuksella vasta 80 luvun lopussa, joten 70 luvulla ei siitä vielä puhuttu, vaan kainaloon suihkittiin freoneilla terästettyä rexonaa ja kyseltiin vaan, että vieläkö on tilaa yhdelle joka sitä käyttää
Tuon ajan vitsi oli: Kuinka saada mahtumaan viisi norsua kuplavolkkariin (oli 4 hengen auto)? Yksi heistä käyttää Rexonaa : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä rannalla yksi lapsi meni uppeluksiin ja elvitettiin, jäi aivovamma. Samalla rannalla menin itsekin upoksiin, kun vanhempi meni uimaan ja laiturille - kuin se olisi ollut jossain transsissa. Onneksi pääsin omin avuin ylös äkkisyvästä laiturin vierestä, ilman uimataitoa, rukoillen. Ehkä osasin sitä välttää jossain vaiheessa. Se kävi muutamia kertoja. Tosin sitten oli uimakoulu jossain vaiheessa.
Minä asuin uudella omakotialueella, jossa oli myös paljon rivareita duunareille sun muille. Me mentiin aina isolla porukalla uimaan ja vanhimmat lapset vahtivat nuorempiaan. Yksi opetti minut kellumaan selälläni. Upeaa oppia uusi taito. Ne vanhemmat lapset myös tarkkailivat, ettei kukaan mene niin syvälle, ettei jalat ota pohjaan ja pää on pinnan alla. Tärkeintä oli oppia uimaan ja isommat lapset kovin mielellään opettivat.
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuolto ja koulu olivat raakoja paikkoja lapsille 70-luvulla. Varsinkin hammashuolto, mikä alkoi vasta kouluiässä. Moni vanhempi ei ymmärtänyt ajoissa, miten paha tuho ehti tulla.
Kuinka moni tulee tänne kirjoittamaan luulojaan? Tämänkin kirjoittajan täytyy olla kuulopuheiden varassa, toisin kuin hänen käsityksensä korjannut henkilö:
Lapseni syntyi 73. Kyllä neuvola-aikaan käytiin myös hammaslääkärissä ja saatiin ohjeita ja hauskat hampaanpesuohjeet tarroina. Laitettiin ne kylpyhuoneen kaakeliin peilin alle.
Voitasiinko rajoittaa keskustelu vain tosiasioihin?
Jos edellinen on käynyt neuvola-aikoina hampilääkärissä, hän on käynyt yksityisellä ja maksanut itse. Pidän tätä hyvin epätodennäköisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla elettin aikaa jolloin sodanjälkeinen sukupolvi alkoi lisääntyä. Siihen aikaa sosiaaliturva oli ihan muuta kuin nykypäivänä, ja kukaan kunniallinen ihminen ei helposti mennyt kunnan apua hakemaan ja toinen asia on olisiko sitä edes saanut. Siihen aikaan vanhemmat antoi lapsilleen yhteistä aikaa.
Lapsille annettiin myös paljon vapautta ja lasten ei tarvinnut pelätä ulkona liikkuessa tuntematonta uhkaa. Maailma oli turvallisempi paikka elää. Lapsia ei jätetty heitteille sillä taalla kuin nykypäivänä, vanhemmat oli tietoisia, missä lapsi on, häntä ei jätetty heitteille kadun kasvatiksi, kuten nykyään.Täysin päinvastoin. Ennen lapset saivat kulkea miten tahtoivat, kunhan tulivat yöksi kotiin, eikä sekään ollut niin tarkkaan. Lapsia kuoli monin kerroin nykyiseen verrattuna, myös väkivallan uhrina.
Meillä oli hyvin tiukat kotiintulo-ajat, joista ei lipsuttu tai sai melkoisen saarnan pahennuksen siivittämänä. Ei tullut mieleenkään protestoida. Jotkut joutuivat 1-3 vk kotiarestiin yhdestäkin rikkeestä.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä vielä hengissä olen, s. -77. Oikeastaan olen todella hyvässä kunnossa moniin ikätovereihin nähden, normaalipainossa ja ehkä opin lapsuudessa jo liikkumaan kun ei ollut mitään älypuhelimia. Päivät oltiin ulkona, juostiin ja uitiin, hiihdettiin talvella.
Tuosta lapsuuden liikkumisesta tuli tapa loppuiäksi. Tunsin vain yhden ylipainoisen pojan ja häntä ei saanut kiusata. Sanottiin, että hänellä oli elefanttitauti eikä voi painolleen mitään.
70-luvun lopun teininä oli hyvin tärkeää olla mahdollisimman hoikka ja isohko takapuoli aiheutti huomauttelua nuorilta pojilta ja naureskelua. Sen ajan ihanne oli muotimalli Twiggy. Lihavia tai edes pyöreitä lapsia ja teinejä ei vaan ollut. Syntyi normaali suhde ruokaan, joka vain tyydytti nälän ja sitten lähdettiin kavereiden kanssa touhuamaan ulos. Niin ja syödä sai vain ruokapöydän ääressä.
Harvoin jonkun yksittäisen kaverin sai tuoda kotiin leikkimään, koska pelättiin lasten sotkevan. Siispä ulkona oltiin kaikki vapaa-aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä vielä hengissä olen, s. -77. Oikeastaan olen todella hyvässä kunnossa moniin ikätovereihin nähden, normaalipainossa ja ehkä opin lapsuudessa jo liikkumaan kun ei ollut mitään älypuhelimia. Päivät oltiin ulkona, juostiin ja uitiin, hiihdettiin talvella.
Tuosta lapsuuden liikkumisesta tuli tapa loppuiäksi. Tunsin vain yhden ylipainoisen pojan ja häntä ei saanut kiusata. Sanottiin, että hänellä oli elefanttitauti eikä voi painolleen mitään.
70-luvun lopun teininä oli hyvin tärkeää olla mahdollisimman hoikka ja isohko takapuoli aiheutti huomauttelua nuorilta pojilta ja naureskelua. Sen ajan ihanne oli muotimalli Twiggy. Lihavia tai edes pyöreitä lapsia ja teinejä ei vaan ollut. Syntyi normaali suhde ruokaan, joka vain tyydytti nälän ja sitten lähdettiin kavereiden kanssa touhuamaan ulos. Niin ja syödä sai vain ruokapöydän ääressä.
Twiggy on 60-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuolto ja koulu olivat raakoja paikkoja lapsille 70-luvulla. Varsinkin hammashuolto, mikä alkoi vasta kouluiässä. Moni vanhempi ei ymmärtänyt ajoissa, miten paha tuho ehti tulla.
Kuinka moni tulee tänne kirjoittamaan luulojaan? Tämänkin kirjoittajan täytyy olla kuulopuheiden varassa, toisin kuin hänen käsityksensä korjannut henkilö:
Lapseni syntyi 73. Kyllä neuvola-aikaan käytiin myös hammaslääkärissä ja saatiin ohjeita ja hauskat hampaanpesuohjeet tarroina. Laitettiin ne kylpyhuoneen kaakeliin peilin alle.
Voitasiinko rajoittaa keskustelu vain tosiasioihin?
Jos edellinen on käynyt neuvola-aikoina hampilääkärissä, hän on käynyt yksityisellä ja maksanut itse. Pidän tätä hyvin epätodennäköisenä.
En muista käytiinkö jossain kouluhoitolassa vai neuvolassako hammaslääkäri kävi mutta neuvolakortti todistaa hammastarkastuksia olleen. Yksityiselle en olisi tenavaa vienyt, kyllä kunnallisiin palveluihin vähillä rahoilla turvauduttiin.
Alue: Aihe vapaa
Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on merivahinko.