Hyväosaiset elää usein omassa kuplassaan

Lopulta ne geenit voivat silti viedä voiton kun ikää tulee. Ja viimeistään seuraavassa sukupolvessa...

Olen tehnyt todellisen luokkahypyn. Sillä tavoin olen vähän kahden maailman välissä, mutta luisun koko ajan sinne mukavampaan päähän.

Kun pääsin pois köyhästä elämästä, niin yritin läheisiäni auttaa. Äidin hoidin kokonaan kotona loppuun asti. Siitä olen hyvilläni, että sen pystyin tehdä. Sisarukseni sen sijaan olisivat aina käsi ojossa eikä mitään tule takaisin päin. Ei kysytä kuulumisia, ei kutsuta kylään, lapselle ei toivoteta hyvää syntymäpäivää. Aikani minä yritin säilyttää välit eikä me riidoissa olla, mutta koen, että minulle ollaan kateellisia eikä iloita puolestani. Vanhemmat kyllä iloitsi, mutta he ovat kuolleet.

Vierailija kirjoitti:

Hyväosaisuuden kuplasta on hyvä päivitellä huonompiosaisten rasseilua ja purnausta monikulttuurisuudesta: hyväosaisen naapurina ei ole meluavaa somali- tai romanijoukkoa, hyväosaisten kaupunginosissa ei tarvitse pelätä jengejä ja väkivaltaa, hyväosaisten ympäristössä ei pskota ja hävitetä ihan noin vain.

Hyväosaisella voi olla duunissa tosi fiksu intialainen it-suunnittelijana, hyvin suomea puhuva venäläinen kirjanpidossa, asiat jämptisti hoitava kiinalainen bisneskumppanina, siinä on mukavaa ja antoisaa olla monikulttuurinen ja ah, niin suvaitsevainen. Huonompiosaisella on samoista duuneista taisteleva, vähällä toimeentuleva (kun Suomi maksaa tuet, asunnot yms), kielitaidoton, osaamaton ties mistä kotoisin oleva ja ties mitä ollut tyyppi. 

 

Onhan siinä eroa. Sun täytyy olla todella hyväluontoinen ja optimistinen ja hieno ihminen, jos vähempiosaisen asemassa et hieman kyynistyisi.

Meluava naapuri on yhtä ärsyttävä, oli se mikä tahansa. Täällä hyväosaisten kuplassa meluaa pianonsoittajat ja pappa betalar-nuoriso, joka asuu omillaan. Mieluummin kyllä otan nämä, mutta sanon vaan että ärsyttät naapurit ainakin yhdistää eri luokkia :)

Varmasti totta. Kaikki ihmiset elävät kuplassa riippuen siitä missä ja miten ja keiden kanssa asuu, mitä tekee ja myös näkee ympärillään. Itse olen kasvanut rikkaassa perheessä, ja elin hyvällä asuinalueella, kavereina rikkaiden/ keskituloisten ihmisten lapsia aika paljon. Myöhemmin kupla puhkesi kun aloin opiskelemaan ja seurustelin väkivaltaisen miehen kanssa. 6-vuoden suhteen aikana opin myös mitä on olla elämän kurjalla puolella. Mies vei rahat, terveyden ja koskemattomuuden. Nyt rakentelen ensimmäistä kertaa itseäni, pelkästään oman itseni takia, elän ensimmäistä kertaa itselleni. Ja omassa kuplassa, vain sellaisten ihmisten ja asioiden kanssa jotka ovat hyväksi. Uusi mieskin onneksi mahtui tähän kuvioon ja täydentää kuplaani. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on elää omassa kuplassa kun eihän niille ongelmaisille mahda mitään. Jos annetaan laskuihin rahaa niin se ei mene laskuihin vaan päihteisiin, kun kaikki eivät suostu edenvalvojaan. Tuttavallani oli edunvalvoja jotta asunto pysyi.

Miten hyväosaisten tulisi elää. 

Aika usein huono-osaisetkin elävät omissa kuplissaan.  Eivät tiedä hyväosaisten todellisuudesta juuri mitään vaan mielikuvat hyväosaisten elämästä on syntyneet vain omassa päässään ja perustuvat pitkälti kateuteen.  

Vierailija kirjoitti:

"Harvoja meistä geenit niin vahvasti määrittelevät. Jos määrittelisivät, minä olisin päihderiippuvainen. "

Kyllä ne ovat kaiken perusta. Saatat olla sukusi ainoa, jolla ei ole päihderiippuvuuteen altistavia geenejä. Geenit selittävät miksi vain yksi sisarusparvesta selviää normaaliin elämään. Hän on älykkäämpi, hän ei ole impulsiivinen, hänellä ei ole juopon geenejä jne. 

Geenit ja kasvatus luovat toki jonkinlaisen perustan ja totaalisesti idiootista ei voi tulla neroa, mutta ihan noin suoraviivaista se ei kyllä ole. Päihderiippuvuuteen vaikuttavat myös omat valinnat.