Ukkola: Fyysisesti terve 28-vuotias nainen aikoo kuolla toukokuussa - Ja valtio hoitaa hänen surmaamisensa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on pidemmän aikaa tuotu esiin, kuinka vanhoista on pelkkää riesaa. Tappoapu on oiva keino juuri tähän tilanteeseen, kun lääkäreitä ei ole ja nuori ja vanha voi huonosti.

Pelottaa vaan kun ikää tulee ja pakosti kaikkea, vaikka juoksisin tuolla kieli vyön alla ylläpitääkseni hyvää kuntoa, saatan joutua piikille.

Hirveä tulevaisuus, jos uhataan piikillä vähemmästäkin siinä ihminen masentuu ja haluaa piikille.

Vein kissani piikille, ensin rauhoittava, sitten nukustuspiikki ja lopuksi myrkkypiikki. Eläinlääkäri sanoi, että näin hän auttaa kissaani ;(

Vieläkin itkettää.

 

Selvitä nyt ensin mitä eutanasia tarkoittaa.

Wikipedian mukaan se on tarkoituksellinen kuoleman tuottaminen. Kuten joku on sanonut, siinä liikutaan kaltevalla pinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että meistä kukaan ei tiedä mitään elämästä. Ei elämä välttämättä parannu kuoleman jälkeen.

Uusi ihmismieli syntyy jatkuvasti ja 40% tapauksissa köyhissä huonoissa olotiloissa.

Jos asut hyvinvointivaltiossa kannattaa ottaa pienistä asioista ilo irti. Niin moni ihminen tässä maapallolla ei ole siihen kykenevä olosuhteiden vuoksi. 



Masennus on lisäksi vain mielentila. Tilaa voi aina muuttaa. Itsekkin halusin kuolla masentuneena. Nyt nakertaisi aika kivasti, jos nuori teiniangst minä olisi tappanut mut. heh.

Niinpä, samaa mietin! Nuori minä olisi estänyt mua sillä lailla muun muassa tapaamasta elämäni rakkautta ja saamasta ihanaa lastani. Aina on toivoa. Myös silloin kun sitä ei ole, ikinä ei tiedä mitä elämä eteen tuo. 

Mietin myös kerrannaisvaikutuksia: Aatelkaa vaikka nuoria jotka ovat julkisuudessa olleet ja päättäneet päivänsä tai joiden kohdalla asia on jäänyt epäselväksi, mutta ovat kuolleet nuorena henkisesti pahoinvoivina. Esim. Mandi Lampi ja Mia Permanto. Heidän vanhempansa ovat saaneet hirveän trauman ja menettäneet osa ainakin työkykynsä vähintään joksikin aikaa. 

Itsarin tehneiden läheisille on tukiryhmiä. Tuntuis oudolta että valtio olisi osallisena aiheuttamassa läheisten tuskaa. Masennus ikään kuin leviää kun yksi lähtee oman käden kautta. Kertautuu. 

Koska henk. koht. Tiedän miltä se tuntuu, mua on monesti pitänyt vaikeimmillakin hetkillä hengissä tieto siitä mitä se tekisi muille. Perheelle, ystäville, sukulaisille, kavereille, tutuille... Ja kun yksikin perheellinen saa trauman, niin hänen koko perheensä kärsii. Pitkiäkin aikoja. 

Onneksi minulle ei tehty eutanasiaa silloin, kun olin vakavasti masentunut. 

Rakastan elämää.

Jos ihminen haluaa kuolla niin miksi yhteiskunta ei voi auttaa sitä ihmistä kuolemaan? Nyt meitä kymmeniä tuhansia suomalaisia vain roikotetaan täällä mukana ja jotkut heistä on niin rohkeita että ne uskaltaa itse päättää oman päivänsä.

Paras olisi jos ihminen haluaa kuolla niin se menisi lääkäriin joka auttaisi sitä ihmistä kuolemaan.

M27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuroplastisuus. Ihminen voi todellakin parantua masennuksesta ja vakavien traumojen seurauksista.

Ai, lupaatko että jokainen masentunut paranee? Ellet voi luvat aole hiljaa.

Ei jokainen masentunut parane, mutta yksikään kuollut ei enää koskaan herää eloon.

Ja mitä sitten?

Eutanasia on postmodernia nihilismiä. 

Vierailija kirjoitti:

Helppo se on Ukkolan terveenä huudella, että tuska, kipu ja kuolema kuuluvat ihmisyyteen.

Naisen ulkoisesta habituksesta on helppo päätellä, että joku tulppa siellä kaksoisleuan alla kohta liikahtaa, ja "terveet päivät" on sen jälkeen ohi, jos slaagistaan hengissä selviää. Kysellään sit naiselta mielipidettä uudestaan, kun naama roikkuu entistä pahemmin eikä liikkumaan enää pääse.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan tietää, että esim. kuolemansairaiden kivunlievityksessä pihtaillaan jo nyt, vaikka kovista kivuista kärsivillä ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä. Jos eutanasia sallittaisiin, kuinkahan paljon erilaisten hoitojen käyttöä rajoitettaisiin jatkossa, kun kaikilla olisi mahdollisuus poistaa kärsimyksensä kätevästi eutanasialla?

Monet keskustelijat eivät tunnu ymmärtävän sitä, että ajatukset ja asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Se, mikä tänään on kiellettyä tai epämoraalista, saattaa hyvinkin pian tulevaisuudessa olla sallittua ja ihan normaalia. Aina lähdetään niistä vaikeimmista tapauksista, mutta pikkuhiljaa käytännöt normaalistuvat ja leviävät myös sen ensimmäisen kohderyhmän ulkopuolelle. Ei se Saksassakaan kestänyt edes kymmentä vuotta, kun suurimmalle osalle päättäjistä ja kansasta oli ihan ok että vaikeavammaiset "armomurhattiin". Ja 5 vuotta tästä eteenpäin armomurhattiin vähän jokainen massasta poikkeava. Rajat aina venyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo englannin tapaus oli se ratsastaja joka oli some-kuuluisuus? Vaati eutanasiaa koska ei saanut enää ratsastuksesta some-kuvia.

Varmasti järkytys joutua pyörätuoliin mutta eikö ole valtava määrä ihmisiä jotka kuitenkin tottuu elämään pyörätulin kanssa ja voivat elää ihan onnellista elämää? Kunhan joitakin vuosia on sopeutunut.

 

 

Mutta kaikki eivät pysty elämään pyörätuolissa onnellista elämää. Esim seksi voi kärsiä niin paljon, ettei eläminen ole enää elämisen arvoista. Ei se, että elämä on ok muille pyörätuolissa, tarkoita, että se jollekin yksittäiselle henkilölle sitä on.

 

No jos itsensä haluaa hengiltä sek sin takia niin tervetuloa vaan vanhuuteen.

Eiköhän tuossakin pointti ollut,ettei vuodessa esim. Todellakaan ehdi sopeutua välttämättä siihen elämään.

Ja sitten siellä takana on usein masennus lisäksi. Tottakai surutyö vie aikaansa.

Joskushan joku nainen sanoi,että ennemmin kuolisi kuin olisi lihava. Olisiko sellainenkin sitten oikeutettu eutanasiaan?

Voi kuulostaa pyöreistä ihmisistä aika karulta. Mutta,jos ihminen saa kerran päättää... Ja yksilön omat tunteet edellä mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuroplastisuus. Ihminen voi todellakin parantua masennuksesta ja vakavien traumojen seurauksista.

Ai, lupaatko että jokainen masentunut paranee? Ellet voi luvat aole hiljaa.

Ei jokainen masentunut parane, mutta yksikään kuollut ei enää koskaan herää eloon.

Ja mitä sitten?

Sitä sitten, että minun kaverini ampui masennuskohtauksen aikana päänsä irti, mutta ei taatusti olisi itseään tappanut, ellei sitä hirvikivääriä olisi seinällä sillä hetkellä roikkunut. Mutta ei voi enää peruuttaa tehtyä. Haudassa on.

Jos eutanasia laillistetaan, sitä ei pidä antaa lääkäreiden tehtäväksi, joiden tulee jatkossakin keskittyä suojelemaan elämää. Tehtävään tulee palkata erillisiä pyöveleitä, jotka erikoistuu koulutuksessaan tappamaan.

Minulla on parantumaton sairaus, joka tulee pahenemaan. Kun se on riittävän paha, ajan rekan alle. Sitten minä olen "itsekäs", koska sille rekkakuskille voi tulla paha mieli tai jopa "trauma". Valittakoon valtiolle. Jos omaehtoinen eutanasia olisi mahdollinen tässä maassa (sairauteni takia en pysty lentämään muualle), tätä ongelmaa ei olisi. Suomessa eläimille annetaan "hyvä kuolema", ihmisille ei.

Vierailija kirjoitti:

Jos eutanasia laillistetaan, sitä ei pidä antaa lääkäreiden tehtäväksi, joiden tulee jatkossakin keskittyä suojelemaan elämää. Tehtävään tulee palkata erillisiä pyöveleitä, jotka erikoistuu koulutuksessaan tappamaan.

Lääkäreistä ei saa tehdä murhaajia, heidän pitää puolustaa elämää.

Mitä se Ukkolalle kuuluu jos jossain toisessa massa noin voi tehdä. Olisiko parempi ajaa rekan keulaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos eutanasia laillistetaan, sitä ei pidä antaa lääkäreiden tehtäväksi, joiden tulee jatkossakin keskittyä suojelemaan elämää. Tehtävään tulee palkata erillisiä pyöveleitä, jotka erikoistuu koulutuksessaan tappamaan.

 

Lääkäreistä ei saa tehdä murhaajia, heidän pitää puolustaa elämää.

Tästä periaatteesta on jo luovuttu aborttien myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on ihmisten (joidenkin) niin vaikeaa ymmärtää se että, jokainen ihminen voi käyttää oman elämänsä miten itse haluaa?

Tuntuu olevan vaikea ymmärtää. 

Kuolema aiheen käsitteleminen tuntuu olevan joillekkin mahdoton asia. Ja mietin, että osuuko se heille niin arkaan paikkaan että muutkaan ihmiset eivät saisi heidän mielestään kuolla oman päätöksen seurauksena.

Parempi se näin on avustettu kuolema kuin se että ihminen päättää päivänsä jollain kyseenalaisilla keinoilla, joissa pahimmillaan voi sivulliset olla osana tahtomattaan. Esim. ajaa autolla päin vastaan tulevaa autoa. 

Eikö annettaisi ihmisten päättää omasta elämästään ja hyväksyä heidän päätöksensä.

Omaisilla on varmasti sulateltavaa ja paljon kysymyksiä mikä ymmärrettävää. Randomeille ei asian luulisi kuuluvan. 

 Jokainen saa tehdä elämällään mitä haluaa ja se huomaa kyllä raitilla, mutta pitääkö koulutetun valan tehneen lääkäisin alkaa tappamaan.

Eihän se mitään ala jos tarjotaan henkilölle itselleen mahdollisuus valita tuo pilleri tai olla valitsematta.

Nyt henkilöllä vaihtoehdot on joko jatkaa kärsimistä ja toivoa (usein turhaan) parempaa tai sitten tehdä joku todella typerä ja usein epävarmakin vaihtoehto kuten rekka tai juna. Jotkut jopa yrittää keinoja joilla vahingoittaa itseään (tai muita) pysyvästi muttei onnistu siltikään. Onko tämä parempi kuin toimiva ja helppo pilleri?

Minä olen masentunut, masennus alkoi noin 10 vuotta sitten, en oikein missään käy ja kuukausittain mielessä pyörii itsetuhoisia ajatuksia. Lääkärissä en ole käynny eikä diagnoosia ole minulla. Katsoo nyt kauanko tätä elämää täällä surkeassa maassa jaksaa, jos 40v asti eläisi.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on kauheaa, että homma uhkaa mennä överiksi. Varsinkin tuo Jenkkien meininki kuulosti kauhealta. Mutta artikkelissa huomasin myös mielen sairauksien väheksymistä. Ihmiset yhä vielä helposti ajattelee, että fyysinen sairaus on oikea sairaus ja mielen sairaus ei.

Samoin fyysisiä sairauksia, jotka eivät näy päälle päin, väheksytään samalla tavalla. Itselläni on tällainen ja saan kuulla olevani lähinnä vaan mukavuutta rakastava laiskimus, jos otan vaikka taksin kauppaan, kun en pysty kävelemään kunnolla. Eihän sillä ole edes mitään ontumista tai kävelykeppiä! Selkeesti feikkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, että miksi ihmeessä ihmisen pitäisi elää jos elämä on hirveää ja täynnä fyysistä tai henkistä kipua ja itse haluaa pois täältä maan päältä

Samaa mieltä.

Kipu, oli se sit henkistä tai fyysistä on jokaisen ihmisen yksilöllinen kokemus. Toinen ihminen ei tiedä kuinka vahvana yksilö itse kipunsa tuntee. Vaikka hän näyttäisi fyysisesti terveeltä, se ei tarkoita, että hän on terve.

Mun mielestä pelkkä henkinen tai fyysinen kipu ei voi olla peruste. Täytyy olla myös parantumattomuus kriteerinä. Ja henkinen kipu joka on parannettavissa olevan sairauden oire, ei voi olla kriteeri missään nimessä. Masennus voidaan parantaa tai saada remissioon tai siedettävälle tasolle. Kyse on Suomessa ainakin siitä, ettei hoitoa ole riittävästi tarjolla riittävän nopeasti. Se lisää masennuseutanasioiden epäeettisyyttä. Pitää oikeasti kunnolla hoitaa eikä hoitaa huonosti ja nostaa kädet pystyyn, että ei tää parane, annetaan sille eutanasia. Mullekin sanoi joku ihme terapeutti kun etsin nuorena terapeuttia että mun traumat on niin pahat, etten mä koskaan parane. Mulla on myös ollut psykiatrien lausuntoja väärillä diagnooseilla ja vastaavilla ehdottomuuksilla. Nuorena niihin helposti uskoo eikä tajua, että se on yhden ihmisen tulkinta ja tehty siinä ajassa, että tulevaisuus voi olla muuta. 

Tietenkin jos auktoriteetti ammattilainen sanoo, että sä et ikinä parane tms niin se masentaa. 

Sellainen laki pitäisi olla,  että voi tehdä hoitotahdon että mikäli kivut esim. Saattohoidossa syövän takia ovat niin kovat että niihin ei auta kuin mahdollisesti tappavat lääkeannokset niin hyväksyy sen riskin että niihin lääkkeisiin voi kuolla. Ihmisille pitäisi voida antaa niin paljon kipulääkettä että ei satu vaikka se jouduttaisikin jo kuolevan kuolemaa. Kyllähän nyt ammattilaiset ja omaiset näkevät milloin on tosi kyseessä ja ihmisen täytyy antaa kuolla mitä tulee syövän loppuvaiheeseen esimerkiksi. 

Nyt jo on palliatiivinen sedaatio olemassa eli nukutetaan ja sitä ennen hyvästellään jo omaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuroplastisuus. Ihminen voi todellakin parantua masennuksesta ja vakavien traumojen seurauksista.

Ai, lupaatko että jokainen masentunut paranee? Ellet voi luvat aole hiljaa.

Ei jokainen masentunut parane, mutta yksikään kuollut ei enää koskaan herää eloon.

Ja mitä sitten?

Sitä sitten, että minun kaverini ampui masennuskohtauksen aikana päänsä irti, mutta ei taatusti olisi itseään tappanut, ellei sitä hirvikivääriä olisi seinällä sillä hetkellä roikkunut. Mutta ei voi enää peruuttaa tehtyä. Haudassa on.

Edelleen, mitä sitten. Kaverisi teki oman ratkaisunsa ja mikä sinä siihen olet muuta sanomaan? Toki helpompi ja siistimpi ja vähemmän traumaattinen monessa mielessä ratkaisu olisi ollut hakea joku pilleri eikä käyttää epävarmaa kivääriä. Jotkut jää kuulemma henkiinkin puoli päätä menetettyään. Onko se sitten parempi?