Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä ei halua muuttaa yhteen
17.04.2024 |
Alan olla loppu tähän jatkuvaan reissaamiseen kahden kämpän väliä, vaikka samassa kaupungissa asutaankin. Ollaan oltu yhdessä kesällä kaksi vuotta. Mies ei suostu keskustelemaan yhteenmuutosta, vaan sanoo vaan että sitten joskus. Kuinka kauan suhteen vakinaistamista kannattaa odottaa? On tullut olo, että ehkä olen sittenkin joku välietappi miehen elämässä tai ei ole varma, haluaako olla juuri mun kanssa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Aiemmissa suhteissani ollaan muutettu yhteen aika äkkiä, ja asuttu yhdessä eroon saakka. Alussa ajattelin että ihan mukavaa edetä hitaasti ja rauhassa katsella mitä tuleman pitää, mutta tämä tahti tuntuu nyt jo siltä että tästä ei taida tulla yhtään mitään. Ap
No, mitenkäs niissä aiemmissa suhteissa ero tuli kun ihan yhdessä asuttiinkin? Ettei vain olisi tullut arki vastaan? Etkö ole jo siis oppinut että yhteen ei kannata muuttaa, koska se sama arki tulee tämän nyksänkin kanssa, puristaa hammastahnatuubia väärin, ei osaa siivota oikein, kuorsaa ja piereskelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fiksu mies.
Kerran muutin avovaimoni kanssa yhteen, asuttiinkin yhdessa 5 vuotta ja sitten hän meni kerran pikkujouluihin ja minä olin seuraavana päivänä olin koditon.
Niin se elämä heittelee. En IKINÄ enää muuta yhteen kenenkään kanssa, siitä ei seuraa mitään hyvää. Ai niin, jos ex avokki luet tätä, niin kiitos siitä kondylomasta minkä sain pikkujoululahjaksi sinulta.
Olemme olleet mieheni kanssa 6,5 vuotta yhdessä ja on omat kodit. Miksi? Koska molemmat haluaa olla parisuhteessa muuttamatta kuitenkaan yhteen kotiin. Välillä olemme tiiviimmin toisen luona yhdessä nukkuen, ruokaa laittaen yms. ja välillä olemme omissa kodeissamme. Kummallakaan ei ole mitään valittamista, vaan päinvastoin olemme onnellisia, että olemme löytäneet samalla tapaa ajattelevan kumppanin.
AP, jos toivotte eri asioita, voi olla ettette ole vain toisillenne, vaikka ihania ihmisiä molemmat olisitte
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vaativa elämä enkä pystyisi tapailemaan ketään. Toisen kanssa asuminen on edellytys sille että pystyn ylipäätään viettämään aikaa jonkun kanssa. Kadehdin silti kaikkia niitä jotka eivät ole parisuhteessa. Kadehtisin kai vielä enemmän hyvässä parisuhteessa olevia jos mielikuvitukseni yltäisi ajattelemaan sellaista tilannetta.
Juuri tämä. Tahdon nähdä toista arjessakin ja jakaa pieniä asioita päivästäni vaikka toisen kainalossa ja erillään asuen ei sellainen ole mahdollista. Ap
...ja ero tulee kun "arki ei sujunut". Mikä osa siinä arkielämässä on niin ihgua että pitää yhteen muuttaa? Roskapussin vienti? Vessan pytyn harjaus? Imurointi?
En ole ap, mutta itse haluan jakaa puolisoni kanssa arjessa muitakin asioita kuin niitä "ihguja". Ikkunoiden peseminen vi tu ttaa kumpaakin yhtä lailla, mutta kahdestaan se on hauskempaa ja helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu mies, yhteen ei pidä muuttaa. Yhteenmuutto pilaa hyvänkin suhteen.
Suhteen vakinaistaminen on ihan muuta kuin yhteinen katto pään päällä.
Jostain syystä valtaosa parisuhteessa olevista ihmisistä kuitenkin asuu yhdessä. Kyllä se suurimmalle osalle on suhteen vakinaistamista, syventämistä. Olla perhe.
Mikä tässä tapauksessa antaa mielestäsi ymmärtää että kummankaan tahtotilana olisi "olla perhe"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän on naisella taka-ajatus kovalla kiireellä.
Kuinka voi olla jo mukamas noin loppu kun meillä oli eri asunnot, kaupunki-maaseudumpi asunto lähes kymmenen vuotta ennen kuin ostettiin yhteinen. Ei tarvinnut kesähuvilaa kun sai vähän vaihtelua, toiset kun pakkasi kamoja joka viikonloppu jollekkin mökki reisulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu mies, yhteen ei pidä muuttaa. Yhteenmuutto pilaa hyvänkin suhteen.
Suhteen vakinaistaminen on ihan muuta kuin yhteinen katto pään päällä.
Jostain syystä valtaosa parisuhteessa olevista ihmisistä kuitenkin asuu yhdessä. Kyllä se suurimmalle osalle on suhteen vakinaistamista, syventämistä. Olla perhe.
Mikä tässä tapauksessa antaa mielestäsi ymmärtää että kummankaan tahtotilana olisi "olla perhe"?
Ap haluaa.
"Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia."
-Wikipedia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko asia niin, että mies ei halua oikeasti asua kenenkään kanssa yhdessä, vai ajatteleeko, että asuu sitten joskus jonkun kanssa?
Jos jälkimmäinen, olet vain placeholder. Kun mies alkaa etsimään sitä oikeaa, hän jättää sinut (tai jos kspää, jättää vasta sitten kun on löytänyt). Nyt sinusta saa riittävästi asioita tähän elämänhetkeen.
Miesten kanssa pitää aina muistaa, että jos he haluaisivat, he tekisivät ja olisivat. Kun he rakastavat aidosti, he ovat valmiita vaikka mihin. Ja heistä sinkkuna oleminen on pahempaa kuin väärän kanssa suhteessa, koska väärän kanssa he pitävät rajansa ja ottavat vain sen mitä tarvitsevat, ja antavat vain sen verran että saavat sen.
Jos jommalla kummalla on vaarana pudota työttömäksi niin ei kannata muuttaa yhteen. Se työtön ei saa sitten mitään tukia asumiseen vaan työssäkäyvä maksaa kaikki asumismenot ja kaksi tarvitsee isomman asunnon kuin yksi.
Yksiössä olisi ihan mahdotonta asua kun ei mitään omaa rauhaa saa jos kaksi koittaa sellaisessa asua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu mies.
Kerran muutin avovaimoni kanssa yhteen, asuttiinkin yhdessa 5 vuotta ja sitten hän meni kerran pikkujouluihin ja minä olin seuraavana päivänä olin koditon.
Niin se elämä heittelee. En IKINÄ enää muuta yhteen kenenkään kanssa, siitä ei seuraa mitään hyvää. Ai niin, jos ex avokki luet tätä, niin kiitos siitä kondylomasta minkä sain pikkujoululahjaksi sinulta.
Ikävää, että näin tapahtui. Pettäminen on aina väärin. Yhtä tapausta ei kuitenkaan kannata yleistä kaikkeen ja kaikkiin, se on lapsellinen ja virheellinen ajatusmalli. Saat tietysti tehdä mitä haluat, mutta omat traumat kannattaa käsitellä ennen kuin menet seuraavaan suhteeseen. Muuten vain aiheutat uusia traumoja toiselle ihmiselle, kuten eksäsi aiheutti sinulle.
Vaihtaa sellaiseen pölvästiin joka haluaa heti saman katon alle. Nopeen toiminnan ihmisen ei kannata aikaansa tuhlata "joskus" tyyppeihin. Te olette silloin liian erilaisia ja toistenne vastakohtia.
Joskus tyyppinen ihminen ei taas voi sietää painostusta ja nopeetempoisia päätöksissään ihmisiä. Tiedän itse kun olen sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on naisella taka-ajatus kovalla kiireellä.
Kuinka voi olla jo mukamas noin loppu kun meillä oli eri asunnot, kaupunki-maaseudumpi asunto lähes kymmenen vuotta ennen kuin ostettiin yhteinen. Ei tarvinnut kesähuvilaa kun sai vähän vaihtelua, toiset kun pakkasi kamoja joka viikonloppu jollekkin mökki reisulle.
Lisään vielä että pitää olla samanlaiset tavoitteet kummallakin tai ei tämmöinen muuten onnistu. Jos toisella on ihan eri päämäärät elämässä niin ei kannattaa lopettaa sellainen suhde jo alkuunsa ettei siihen turhaan tuhlaa aikaansa. Pitäisi alussa heti ottaa selville sopiiko kummankin tavoitteet yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaa sellaiseen pölvästiin joka haluaa heti saman katon alle. Nopeen toiminnan ihmisen ei kannata aikaansa tuhlata "joskus" tyyppeihin. Te olette silloin liian erilaisia ja toistenne vastakohtia.
Joskus tyyppinen ihminen ei taas voi sietää painostusta ja nopeetempoisia päätöksissään ihmisiä. Tiedän itse kun olen sellainen.
Heti ei ole sama asia kuin kahden vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei aika moni nainen hankkiutuu ihan vahingossa raskaaksi, niin johan saa miehen nalkkiin ja muuttamaan yhteen. Ootko aatellu. Ei vaan ..toivottavasti et toimi noin
Me muutettiin vasta vuodenvaihteessa yhteen. Ollaan oltu parisuhteessa jo 8v. Kumpikaan ei saanut asumistukea, joten ei mitään kikkailua sen suhteen. Molemmat olivat vannoutuneita yksinasujia. Arki yllätti täysin! Ihanaa käpertyä joka ilta toisen kainaloon, ja vaihtaa joka ilta päivän kuulumiset face to face. Molemmat joustavat ja skarppaavat esim. siisteysjutuissa. Lähden välillä viikonlopuksi sukulaisia katsomaan, niin mies saa omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teidän näkemykset asumismuodosta eroavat noin paljon, niin ehkä molemmat voisivat pitkällä tähtäimellä paremmin, jos löytäisivät uudet kumppanit, jotka jakavat sen oman näkemyksen?
Tätä mietin, että johtuuko miehen haluttomuus asua kanssani oikeasti siitä ettei ole ihan varma tunteistaan mua kohtaan. Sellainen olo tässä tulee. Ap
Sitä ei välttämättä tiedä mies itsekään, ennen kuin joku "sielunkumppani" tulee vastaan.
Sitten muutetaan kahden kuukauden jälkeen yhteen ja puolen vuoden kuluttua ollaan naimisissa, vaikka edelliselle naisystävälle on puhunut haluavansa edetä rauhassa ja ei välttämättä asua koskaan enää kenenkään kanssa..
Näinhän se on, jotkut ihmiset vain saavat sisäisen liekin eloon ja antavat tunteille ja elämälle tarkoituksen. Sitten on näitä minun kaltaisia, jotka eivät edes päädy parisuhteeseen, koska mies epäröi ja toteaa, että "saattaa haluta tapailla muitakin." Ulkonäkö ei vain riitä tarpeeksi vahvojen tunteiden synnyttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
On off suhde veikkaisin. Itellä oli samaa ja nyt yhdessä oltu 11 vuotta. Asutaan toki siis saman katon alla :D
Taisi sinun tilanteessasi miehesi olla naimisissa ja asua toisen naisen kanssa suhteestanne yli puolet.
Meillä 10 vuotta takana eikä mitään tapahdu. Ei kihloja, ei muuttoa, ei mitään.
"Sitte joskus". Ei oo tullut sitä päivää.
Pelasta itsesi ja katso mitä maailma tarjoaa.
Pitää vain löytää se sopiva kumppani joka ajattelee samoin.