Todella ihastunut miehen luonteeseen, mutta ulkonäkö ja tuoksu...

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ystävyydeltä, ei parisuhteelta. 

Ei kyllä se on enemmän kuin ystävyyttä, haluan häntä kyllä, mutta sitten kun olemme lähekkäin, ominaistuoksu häiritsee.

Eikä se ole mitenkään voimakas tai paha.

ap

Tunnen tuon tuoksuasian. Jotenkin "tunkkainen" ominaishaju ihmisessä on vaan no-go. Ei ole kiinni edes hygieniasta, vaan henkilö vain jotenkin haiskahtaa elttaantuneelle. Ei sellaisen kanssa vain pysty. Ei vaikka olisi kuinka tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoksu on oleellinen. Evoluutiotutkijoiden mukaan pari valitaan tiedostamatta hajun perusteella

Ei se ihan niin oleellinen ole, jos olisi niin ei olisi niin maan perkeleesti yksipuolisia ihastumisia.

Tuossa on tosiaan ristiriitaa. Jos haju on ns. väärä, niin senhän pitäisi tuntua väärältä molemmille. Hyvin tyyppillistä on, eetä toinen tykkää, toinen ei. 

No eihän tuossa ole ristiriitaa. Toisella on hyvät geenit, hän tuoksuu hyvälle. Toisella taas huonot, hän haisee pahalle.

Ei ole munkaan mielestä ristiriitaa. Yhdessä suhteessani tuoksuin miehen mielestä hyvälle, mutta en pitänyt lainkaan hänen ominaistuoksustaan. En toki kertonut tätä hänelle. Mutta tuoksu tosiaan tökki enkä muutenkaan tuntenut vetovoimaa häntä kohtaan. Osottautui myöhemmin myös kaikkea muuta kuin mukavaksi eli kyllä luonto tietää. 

Häiritseekö sua siis hänen ominaishajunsa? Vai hienhaju? Vai hajuste?

Ominaishajuun ei voi vaikuttaa, noi muut on korjattavissa.

Vierailija kirjoitti:

Niin siis tunnen hänen saksuaalista vetovoimaa myös ja hän tuntee minuun, ajattelen häntä paljon.

Mutta kun tapaamme, hän on innoissaan, mutta minä en tiedä miltä minusta tuntuu. Hänen tuoksu häiritsee minua. Tunnen siis edelleen vetoa kyllä, mutta olo on ristiriitainen.

Hänen tuoksunsa ei varmaan muutu, ellei kyseessä ole lika tai pahanhajuinen pesuaine. Itse en jatkaisi, haju olisi liikaa minulle.

Vierailija kirjoitti:

Häiritseekö sua siis hänen ominaishajunsa? Vai hienhaju? Vai hajuste?

Ominaishajuun ei voi vaikuttaa, noi muut on korjattavissa.

Ominaistuoksu.

Minulla on sellainen kokemuskin, että tapasin erästä miestä lopulta vuoden ja voi sanoa että rakastin ja kunnioitin häntä.

Vaikka ensin kun tapasimme, en pitänyt hänen tuoksusta. Tosin se saattoi johtua hiestä. Myöhemmin asia ei häirinnyt yhtään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ystävyydeltä, ei parisuhteelta. 

 

Ei kyllä se on enemmän kuin ystävyyttä, haluan häntä kyllä, mutta sitten kun olemme lähekkäin, ominaistuoksu häiritsee.

Eikä se ole mitenkään voimakas tai paha.

 

ap

Haluat vaikka ulkonäkö ja haju ei miellytä. On kyllä erikoista, yleensä nuo ovat ne kaksi tärkeintä asiaa vetovoiman syntymisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ystävyydeltä, ei parisuhteelta. 

 

Ei kyllä se on enemmän kuin ystävyyttä, haluan häntä kyllä, mutta sitten kun olemme lähekkäin, ominaistuoksu häiritsee.

Eikä se ole mitenkään voimakas tai paha.

 

ap

Haluat vaikka ulkonäkö ja haju ei miellytä. On kyllä erikoista, yleensä nuo ovat ne kaksi tärkeintä asiaa vetovoiman syntymisessä.

Jotkut haluavat haluta, jos kaikki muu on kohdallaan. Eivät ole valmiita tunnustamaan itselle, ettei siitä oikeasti tule mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ystävyydeltä, ei parisuhteelta. 

 

Ei kyllä se on enemmän kuin ystävyyttä, haluan häntä kyllä, mutta sitten kun olemme lähekkäin, ominaistuoksu häiritsee.

Eikä se ole mitenkään voimakas tai paha.

 

ap

Haluat vaikka ulkonäkö ja haju ei miellytä. On kyllä erikoista, yleensä nuo ovat ne kaksi tärkeintä asiaa vetovoiman syntymisessä.

Kävi miten kävi, tunne on aika hieno.

Voin ihastua puhtaasti ihmiseen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ystävyydeltä, ei parisuhteelta. 

 

Ei kyllä se on enemmän kuin ystävyyttä, haluan häntä kyllä, mutta sitten kun olemme lähekkäin, ominaistuoksu häiritsee.

Eikä se ole mitenkään voimakas tai paha.

 

ap

Haluat vaikka ulkonäkö ja haju ei miellytä. On kyllä erikoista, yleensä nuo ovat ne kaksi tärkeintä asiaa vetovoiman syntymisessä.

Jotkut haluavat haluta, jos kaikki muu on kohdallaan. Eivät ole valmiita tunnustamaan itselle, ettei siitä oikeasti tule mitään. 

Fyysisiä oireita on aika vaikea välttää tai kieltää, vaikka haluaisinkin.

Sydäntä ihan kääntää.

ap

Ei tuo tuoksu kyllä siihen liity. Eikä se että suhteista on huonoja kokemuksia tarkoita että tuntee vetoa kusipäihin, moni mies piilottelee todellista luonnettaan alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoksu on oleellinen. Evoluutiotutkijoiden mukaan pari valitaan tiedostamatta hajun perusteella

Ei se ihan niin oleellinen ole, jos olisi niin ei olisi niin maan perkeleesti yksipuolisia ihastumisia.

Tuossa on tosiaan ristiriitaa. Jos haju on ns. väärä, niin senhän pitäisi tuntua väärältä molemmille. Hyvin tyyppillistä on, eetä toinen tykkää, toinen ei. 

No eihän tuossa ole ristiriitaa. Toisella on hyvät geenit, hän tuoksuu hyvälle. Toisella taas huonot, hän haisee pahalle.

Ei ole munkaan mielestä ristiriitaa. Yhdessä suhteessani tuoksuin miehen mielestä hyvälle, mutta en pitänyt lainkaan hänen ominaistuoksustaan. En toki kertonut tätä hänelle. Mutt

On tuossa kuitenkin kumma homma siten, että sama henkilö voi kai tuoksua toisen mielestä hyvälle, toisen mielestä pahalle. Siis haju ei kerro, ovatko geenit sinänsä huonoja. Sitten jos ajatellaa, että paha haju kertoisikin siitä, että kaksi ihmistä eivät ole toisilleen sopivat, niin loogisesti ajatellen molempiennpitäisi pitää toistensa hajua epämiellyttävänä. 

Kuulostaa ystävyydeltä eli ei miehen ominaistuoksu tule muuttumaan ja seksuaalista vetovoimaa synny välillenne vaikka kuinka ajattelisit ja prosessoisit.

Käytätkö tällä hetkellä hormonaalista ehkäisyä? Kokeile miltä mies tuoksuu ilman sitä. Nainen valitsee väärin, jos pilleri on käytössä deittaillessa.

Vierailija kirjoitti:

Tuoksu on oleellinen. Evoluutiotutkijoiden mukaan pari valitaan tiedostamatta hajun perusteella

Joo ehkä eläimillä se menee niin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoksu on oleellinen. Evoluutiotutkijoiden mukaan pari valitaan tiedostamatta hajun perusteella

Ei se ihan niin oleellinen ole, jos olisi niin ei olisi niin maan perkeleesti yksipuolisia ihastumisia.

Tuossa on tosiaan ristiriitaa. Jos haju on ns. väärä, niin senhän pitäisi tuntua väärältä molemmille. Hyvin tyyppillistä on, eetä toinen tykkää, toinen ei. 

No eihän tuossa ole ristiriitaa. Toisella on hyvät geenit, hän tuoksuu hyvälle. Toisella taas huonot, hän haisee pahalle.

Jos toisen osapuolen elimistö antaa viestin "Tuon geenit sopivat minulle", niin silloin sen toisen osapuolen elimistön pitäisi tietenkin antaa sama viesti. Muissa tilanteissa on looginen ristiriita.

Tuoksu on miehessä tärkeintä. Jos jokin tuoksussa häiritsee, suhteesta ei tule mitään, vaikka kuinka järkeilisi, että tässäpä hyvä mies. Olen kaksi kertaa elämässäni rakastunut oikein kunnolla ja molemmat miehet tuoksuivat huumaavilta. Toinen heistä ei ollut millään yleismittarilla edes hyvännäköinen, mutta se tuoksu. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka on saanut sinut uskomaan että on pinnallista, jos ei viehäty toisesta ihmisestä romanttisesti vaikka hän mukava onkin?

Kukak? Koko tämä foorumihan kiljuu, ettei ulkonäöllä ole merkitystä vaan luonteella kun kumppania valitaan. No tähän piti nyt ottaa hajukin mukaan.

Minun ensimmäisen tyttöystävän ominaistuoksu oli aivan jotain huumaavaa. Eron jälkeen haistelin hänen minulle jääneitä vaatteita. Nykyisen naisystävän ominaistuoksu on hyvä, mutta se ei ollut alussa niin päätä pyörryttävä, mutta nyt kun aikaa on kulunut ja rakastanut häneen yhä enemmän niin hänkin on ruvennut tuoksumaan yhä ihanammin:

M44

Vierailija kirjoitti:

Takatukka. Hyi hitto.

Hajun olisi vielä kestänyt.