Miten toimisitte miehen äidin kanssa tässä tilanteessa?
Ihan mukava ihminen mutta meillä ei ole mitään yhteistä. Miehelle on kuitenkin tärkeää että viettäisin ainakin joskus aikaa hänen perheensä kanssa, joten teen niin.
Hänen äitinsä lempipuuha on käydä ravintoloissa. Siis ei ryyppäämässä, vaan lounaalla tai illallisella kokeilemassa erilaisia ruokia. Mikä on oikein mukavaa, paitsi että hän haluaa yleensä valita ravintolan ja meillä on täysin erilainen maku. Toki välillä teen itse ehdotuksia mutta en halua minäkään aina olla se, jonka tahdon mukaan mennään.
Joten missä menee kultainen keskitie? Mitä itse tekisitte?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja paljasti olevansa suomenruotsalainen hienostelija. Ylimielisempää sakkia saa etsiä, se on ongelma. Aloittaja ei moiti anopin persoonaa, mutta ylenkatsoo tätä, koska kyseessä taitaa olla suomalaistaustainen nainen, joka tykkää syödä ulkona, muttei niin hienosti kuin prinsessa haluaisi.
No entä jos tämä onkin se ongelma? Ei, en ylenkatso mutta olen hukassa miten käyttäytyä hänen kanssaan koska on niin eri maailmasta. En missään nimessä ylenkatso ja olen saanut myös aika paljon lokaa päälleni siitä, että vaikutan liian yläluokkaiselta. Mutta kai sitä on jokin tapa tuoda kaksi eri maailmaa yhteen?
Opettele puhumaan suoraan, nyt aloituksestasi saa ihan eri kuvan kuin mitä tässä lopulta paljastat. Miksi et tehnyt aloitusta tuosta aiheesta minkä nyt kirjoitat?
Tuo kuulostaa juuri samanlaiselta tilanteelta kuin omani. Ja miksikö en puhunut suoraan? Koska olen oppinut Suomessa, tänne palattuani, että tuollaisen asian paljastaminen (etuoikeutettu tausta) on pahinta mitä täällä voi tehdä. Katso vain näitäkin kommentteja. Olen saanut valtavasti lokaa päälleni siitä Suomessa, että ihmiset pitävät minua hemmoteltuna, elitistisenä yläluokan suvun tyttärenä vaikka kuinka yritän juuri tuosta syystä piilotella sitä. Silloin helpointa on olla tekemisissä samanlaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tuomitse minua taustani takia. Satuin nyt kuitenkin rakastumaan mieheen erilaisesta taustasta ja olen aivan hukassa.
Narsistinirppishän sieltä paljastui.
Koko tilanteen speksit on oudot; miksi sun pitää anopin kanssa illastella jatkuvasti? Erikoinen kuvio, ootko sä nyt sen bestis vai?
Vierailija kirjoitti:
Koko tilanteen speksit on oudot; miksi sun pitää anopin kanssa illastella jatkuvasti? Erikoinen kuvio, ootko sä nyt sen bestis vai?
Ap:n mies ei ole vielä oikein irronnut lapsuudenperheestään vaan roikkuu tuolla lailla puolivälissä.
Toivottavasti Riikka saksii ruotsin kielestä ja muista kulueristä, jotka menevät tämän pienen paskasakin elitisimilarppauksen ylläpitoon.
Kultapossukerholainen on hauska termi. Otan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäiseksi miehelle selväksi, että sinä olet hänen perheensä.
Ja miksi sinun pitäisi miehen sukulaisten kanssa olla?
Miehelle on kuitenkin tärkeää että viettäisin ainakin joskus aikaa hänen perheensä kanssa,
Ainakin joskus voisin aivan hyvin käydä ravintolassa, jota en olisi itse valinnut. No problem.
Entäs jos sieltä ravintolasta ei haan saa ruokaa jota voisi syödä?
Minä en tykkää pyreistä, kastikkeista, puoliraaasta lihasta yms enkä syö kalaa.
Appivanhemmat taas haluaa ravintoloihin, joisga ei käytännössä muuta saa.
eri
Minusta ongelma ei ole ap eikä anoppi, he vain ovat liian erilaisia ihmisiä liian erilaisista maailmoista, ja se on ihan fine. Ongelma ei myöskään ole ruoka eikä ravintolat. Ongelma on mies, joka ei ole irtaantunut äidistään ja lapsuudenperheestään, joka ei kykene vielä itsenäiseen aikuiseen elämään.
Siis olet kahdestaan anopin kanssa syömässä ravintolassa? Vai onko mies mukana?
Jos menette kaikki kolme niin en näe ongelmaa.
Tietty jos sinä ja mies tarjoatte ravintolakäynnit ja teillä on huonosti rahaa niin onhan se ongelma.
Varsinki jos anoppi syö pitkän kaavan mukaan ja viinit ynnä avecit päälle.
Ja harrastatte tätä joka viikonloppu.
Ap, jos ongelmana on se että anopin valitsema ruoka ei käy niin sopikaa että päätätte joka toinen kerta minne syömään.
Toi sun anoppi tulee kaupan päälle, ja on miehellesi tärkeä ihminen.
Maailma on täynnä hemmetin vaikeita, ilkeitä, kateellisia ja katkeria anoppeja.
Jos toi ruokahomna teillä on ainoa ongelma niin lennosta täällä vauvalla kyllä aika moni vaihtais anoppia sun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos sieltä ravintolasta ei haan saa ruokaa jota voisi syödä?
Minä en tykkää pyreistä, kastikkeista, puoliraaasta lihasta yms enkä syö kalaa.
Appivanhemmat taas haluaa ravintoloihin, joisga ei käytännössä muuta saa.
eri
Ainakaan itse en siinä tilanteessa lähtisi ravintolaan.
Menkööt mies itse kun on hänelle noin tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos sieltä ravintolasta ei haan saa ruokaa jota voisi syödä?
Minä en tykkää pyreistä, kastikkeista, puoliraaasta lihasta yms enkä syö kalaa.
Appivanhemmat taas haluaa ravintoloihin, joisga ei käytännössä muuta saa.
eri
Kohtelias ihminen valitsee sellaisen ravintolan, josta löytää syötävää kaikki mukaan tulevat. Eli avaa suusi. Jos senkään jälkeen ei kelpaa anopille muu ravintola niin hän ei ole hyvä ihminen ja saa mennä yksin ilman sinua.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos sieltä ravintolasta ei haan saa ruokaa jota voisi syödä?
Minä en tykkää pyreistä, kastikkeista, puoliraaasta lihasta yms enkä syö kalaa.
Appivanhemmat taas haluaa ravintoloihin, joisga ei käytännössä muuta saa.
eri
Kertoisin appivanhemmille, että ravintolassa, johon he haluaisivat minut viedä ei valitettavasti saa sellaista ruokaa, josta pidän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen valinnut elää parisuhteessa. Ja minusta tämä tarkoittaa sitä, että joskus minunkin on joustettava sen toisen eteen.
Siihen ei kuulu mitkään ulkopuoliset asiat kuin joku hemmetin anoppi! Tehdään joustoja suhteessa, mutta ei siihen muut ulkopuoliset tekijät.
Tiesitkö muuten että se anoppi on miehesi äiti joten jos joku on ulkopuolinen niin sinä joka olet ängennyt heidän sukuun.
Sinun pikku pimpsessan takia pitäs suku erkaantua ei ei ja ei.On mukavampiakin miniöitä kuin sinä! Toivottavasti miehesikin hokaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen valinnut elää parisuhteessa. Ja minusta tämä tarkoittaa sitä, että joskus minunkin on joustettava sen toisen eteen.
Siihen ei kuulu mitkään ulkopuoliset asiat kuin joku hemmetin anoppi! Tehdään joustoja suhteessa, mutta ei siihen muut ulkopuoliset tekijät.
Tiesitkö muuten että se anoppi on miehesi äiti joten jos joku on ulkopuolinen niin sinä joka olet ängennyt heidän sukuun.
Sinun pikku pimpsessan takia pitäs suku erkaantua ei ei ja ei.On mukavampiakin miniöitä kuin sinä! Toivottavasti miehesikin hokaa sen.
Tässä kommentoimassa oikein kauhujen anoppi. Huhheijjaa.
Kumpi niitä sinun ja anopin kahdenkeskisiä lounaita ja illallisia ihan oikeasti haluaa, miehesi vai anoppi? Mieti tarkkaan! Kummalta halu ja toive niihin on tullut ihan perimmiltään? Kun menet niihin, niin oletko siinä toteuttamassa miehesi toivetta vai oikeasti vain anoppisi toivetta?
Mites ap pystyt matkustelemaan, kun sulla on paljon ruokia, jotka ei prinsessalle maistu? Aika epäkohteliastakin olla nenä nyrpsyllään ruoasta.
Vierailija kirjoitti:
Mites ap pystyt matkustelemaan, kun sulla on paljon ruokia, jotka ei prinsessalle maistu? Aika epäkohteliastakin olla nenä nyrpsyllään ruoasta.
Onhan ulkomailla paljonkin laadukkaita ravintoloita, jopa enemmän kuin Suomessa. Okei no jossain swasimaassa tai turkmenistanin aavikolla voi olla vaikeaa, mutta harvapa niihin menee.
Kai miehesi lounastaa myös Ulrikan kanssa kahdestaan.