Miten toimisitte miehen äidin kanssa tässä tilanteessa?
Ihan mukava ihminen mutta meillä ei ole mitään yhteistä. Miehelle on kuitenkin tärkeää että viettäisin ainakin joskus aikaa hänen perheensä kanssa, joten teen niin.
Hänen äitinsä lempipuuha on käydä ravintoloissa. Siis ei ryyppäämässä, vaan lounaalla tai illallisella kokeilemassa erilaisia ruokia. Mikä on oikein mukavaa, paitsi että hän haluaa yleensä valita ravintolan ja meillä on täysin erilainen maku. Toki välillä teen itse ehdotuksia mutta en halua minäkään aina olla se, jonka tahdon mukaan mennään.
Joten missä menee kultainen keskitie? Mitä itse tekisitte?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen valinnut elää parisuhteessa. Ja minusta tämä tarkoittaa sitä, että joskus minunkin on joustettava sen toisen eteen.
Juuri näin minäkin olen ajatellut ja pyrkinyt joustamaan. Itse vain ajattelen, että meillä olisi mukavampaa tapaamisissa jos ravintola ja ruoka olisi sellaista joka kumpaakin miellytä olisi.
Täällä kun on kuitenkin satoja kivoja ravintoloita joten valinnanvaraa riittää. Eli toivoisin vain, että osaisin kohteliaasti esittää omiakin toiveita paikkojen suhteen. Nyt kun niin teen, niin tulee fiilis että olen vaativa. Keskustelu kun yleensä menee niin, että hän haluaa johonkin tiettyyn ravintolaan, sen sijaan että keskustelisimme siitä mihin olisi kiva mennä, ja sitten jos ryhdyn esittämään muita ehdotuksia niin keskustelun sävy jotenkin kiristyy.
Joten miten kohteliaasti ujuttaisin useammin myös omia toiveitani?
Sinulla on satoja muita päiviä aikaa toteuttaa niitä omia toiveitasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppini ei osannut ajatella kuin ruokaa. Erehdyin alkuaikoina lähtemään yhteiselle Ruotsin-risteilylle. Koko reissu meni siihen että syötiin, etsittiin ruokapaikkaa tai poistuttiin sellaisesta. Ja koko risteily puhuttiin ruoasta, jauhettiin niitä syötyjä aterioita ja mietittiin mitä seuraavaksi syötäisiin. Siis ihan kirjaimellisesti.
Anoppini kuolemasta on 15v ja tällä hetkellä ottaisin heti takaisin ärsyttävän anoppini. En tiennyt mitä menetin.
-sivusta
Taas tää sama typerä horina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulliörvelöt yrittää usein vierittää sosialisoinnin oman perheensä kanssa puolisolleen, ja jotkut eukot suostuu tähän. Ukko sitten taustalta kommentoi jotakin eikä välttämättä osallistu enää mihinkään, vaikka kyse on hänen omista vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 🤡
Minulla on tällainen mies. Hän jopa kutsui vanhempansa meille kylään tavatakseen heitä, mutta lähti itse ulkotöihin kun tulivat ja jätti minut seurustelemaan vanhempiensa kanssa. Kun tajusin kuvion niin järjestin itselleni muuta puuhaa aina kun mies sopi tapaamisen vanhempiensa kanssa. Seuraus oli, että mies ei enää sovi tapaamisia eikä tapaa vanhempiaan, koska ei halua tavata heitä ilman että olen siinä hoitamassa sen seurustelun.
Minä otin hirveet kännit, kun appivanhemmat tulivat kylään. Heiluin vain kännipäissään ja mies sai hoitaa tarjoilut. Näin jälkikäteen kyllä hieman hävettää käytökseni, mutta en vaan jaksanut niitä appivanhempia.
Mitä sun mies ja sun äiti tekee keskenään? Voisitteko tehdä samoja juttuja?
Sinulla on satoja muita päiviä aikaa toteuttaa niitä omia toiveitasi.
Heh, nykyään kaikkien muiden pitää toteuttaa näiden universumin kiintotähtien kaikki toiveet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulliörvelöt yrittää usein vierittää sosialisoinnin oman perheensä kanssa puolisolleen, ja jotkut eukot suostuu tähän. Ukko sitten taustalta kommentoi jotakin eikä välttämättä osallistu enää mihinkään, vaikka kyse on hänen omista vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 🤡
Minulla on tällainen mies. Hän jopa kutsui vanhempansa meille kylään tavatakseen heitä, mutta lähti itse ulkotöihin kun tulivat ja jätti minut seurustelemaan vanhempiensa kanssa. Kun tajusin kuvion niin järjestin itselleni muuta puuhaa aina kun mies sopi tapaamisen vanhempiensa kanssa. Seuraus oli, että mies ei enää sovi tapaamisia eikä tapaa vanhempiaan, koska ei halua tavata heitä ilman että olen siinä hoitamassa sen seurustelun.
No tästä ei ole kyse tässä. Mies tapaa itse paljonkin omaa lapsuudenperhettään ja sukulaisiaan, heillä on muutenkin läheinen suku mitä kunnioitan, itsellänikin on läheiset suhteet sukuuni.
Ihan mielelläni tapaan miehen äitiä ja mies on yleensä mukana. Usein miehen äiti myös haluaa tarjota, jolloin tuntuu vielä epäkohteliaammalta olla kunnioittamatta hänen toivettaan ravintolasta.
Joten itse asia, eli tapaamiset, eivät ole ongelma, vaan se miten luovisimme sen suhteen että me hyvin erilaisina ihmisinä keksisimme miten tehdä jotain joka on kummastakin mukavaa, eikä niin että joko minä päätän ja hän joustaa tai sitten hän päättää ja minä joustan. Mutta voi olla, että tuo on se ainoa mahdollinen kompromissi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulliörvelöt yrittää usein vierittää sosialisoinnin oman perheensä kanssa puolisolleen, ja jotkut eukot suostuu tähän. Ukko sitten taustalta kommentoi jotakin eikä välttämättä osallistu enää mihinkään, vaikka kyse on hänen omista vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 🤡
Minulla on tällainen mies. Hän jopa kutsui vanhempansa meille kylään tavatakseen heitä, mutta lähti itse ulkotöihin kun tulivat ja jätti minut seurustelemaan vanhempiensa kanssa. Kun tajusin kuvion niin järjestin itselleni muuta puuhaa aina kun mies sopi tapaamisen vanhempiensa kanssa. Seuraus oli, että mies ei enää sovi tapaamisia eikä tapaa vanhempiaan, koska ei halua tavata heitä ilman että olen siinä hoitamassa sen seurustelun.
No tästä ei ole kyse tässä. Mies tapaa itse paljonkin omaa lapsuudenperhettään ja sukulais
Siis mistä tässä nyt käytännössä on kyse? Hän rakastaa sushia ja sinä vihaat sushia? Etkä uskalla sanoa vihaavasi sushia?
Anopin kanssa ei tarvitse olla tekemisissä eikä miniän kanssa tarvitse olla tekemisissä. Ihan turha kuormittaa elämäänsä väärillä ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulliörvelöt yrittää usein vierittää sosialisoinnin oman perheensä kanssa puolisolleen, ja jotkut eukot suostuu tähän. Ukko sitten taustalta kommentoi jotakin eikä välttämättä osallistu enää mihinkään, vaikka kyse on hänen omista vanhemmistaan, sisaruksistaan jne. 🤡
Minulla on tällainen mies. Hän jopa kutsui vanhempansa meille kylään tavatakseen heitä, mutta lähti itse ulkotöihin kun tulivat ja jätti minut seurustelemaan vanhempiensa kanssa. Kun tajusin kuvion niin järjestin itselleni muuta puuhaa aina kun mies sopi tapaamisen vanhempiensa kanssa. Seuraus oli, että mies ei enää sovi tapaamisia eikä tapaa vanhempiaan, koska ei halua tavata heitä ilman että olen siinä hoitamassa sen seurustelun.
Miehille on luontaista yrittää päästä mahdollisimman vähällä ja saada muut hoitamaan suunnilleen kaikki asiat puolesta, ellei kyse ole jostain nautintoa tuottavasta asiasta. Tuossakin yritti nostattaa perheensä silmissä statustaan mukamas kutsumalla kylään, itseään ei vain kiinnostanut seurustelu. Normaali ihminen miettisi, että miksi omien vanhempien seura on niin vastenmielistä, ettei tapaa heitä itsellisesti. Itselleni tämä asia on selvä; vanhempani ovat alkoholisteja ja persoonallisuushäiriöisiä, joten en ole niiden kanssa missään tekemisissä. Olisi painajaista, jos pitäisi olla pakosta tekemisissä henkilöiden kanssa, jotka aiheuttavat vain vitutusta.
"Siis mistä tässä nyt käytännössä on kyse? Hän rakastaa sushia ja sinä vihaat sushia? Etkä uskalla sanoa vihaavasi sushia?"
No käytännössä tuolla tapaa. Vaikka ei sushista kyse mutta juuri tuo periaate. Olen aika tarkka ruokavaliostani joten kun hän haluaa vaikka johonkin pikaruokapaikka-tyyliseen paikkaan niin olen kauhuissani että pitääkö minun syödä täällä jotain kun en todellakaan halua.
Onko kyse jostain vanhan rahan kultapossukerholaisista.
Vierailija kirjoitti:
"Siis mistä tässä nyt käytännössä on kyse? Hän rakastaa sushia ja sinä vihaat sushia? Etkä uskalla sanoa vihaavasi sushia?"
No käytännössä tuolla tapaa. Vaikka ei sushista kyse mutta juuri tuo periaate. Olen aika tarkka ruokavaliostani joten kun hän haluaa vaikka johonkin pikaruokapaikka-tyyliseen paikkaan niin olen kauhuissani että pitääkö minun syödä täällä jotain kun en todellakaan halua.
No avaa suusi ja puhu! Voi hyvää päivää, että jollakin voi olla ongelmat tätä tasoa.
Vierailija kirjoitti:
"Siis mistä tässä nyt käytännössä on kyse? Hän rakastaa sushia ja sinä vihaat sushia? Etkä uskalla sanoa vihaavasi sushia?"
No käytännössä tuolla tapaa. Vaikka ei sushista kyse mutta juuri tuo periaate. Olen aika tarkka ruokavaliostani joten kun hän haluaa vaikka johonkin pikaruokapaikka-tyyliseen paikkaan niin olen kauhuissani että pitääkö minun syödä täällä jotain kun en todellakaan halua.
Miksi et sano suoraan, että ruokavalioni on xyz enkä siksi löydä tuosta ravintolasta sellaista mikä sopii ruokavaliooni, voitaisiinko mennä paikkaan, jossa voisin syödä muutakin kuin kupin kahvia. Pelkäätkö että hän suuttuu jos sanot? Jos joku suuttuu tuollaisesta niin on kyllä niin urpo ihminen ettei hänen kanssa tarvi olla tekemisissä. Onko sinun muutenkin vaikea pitää rajoistasi kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sun mies ja sun äiti tekee keskenään? Voisitteko tehdä samoja juttuja?
(I) 👅👉🏻👌🏻
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse jostain vanhan rahan kultapossukerholaisista.
Minun kohdallani ehkä, miehen äidin kohdalla ei. Eli ne ravintolat, joita itse valitsisin, ovat sellaisen kolme kertaa kalliimpia kuin ravintolat joita miehen äiti valitsee. Ja kun hän haluaa ehdottomasti tarjota niin enhän minä voi sanoa, että ei kun mennään tuohon kalliiseen ravintolaan, että sellaista olen tottunut syömään. Ja hän ei hyväksy sitä, että minä tarjoaisin.
Siis jos anoppi ehdottaa,niin se ei sovi ja jos ap ehdottaa, niin sekään ei hänelle sovi?
Mies toivoo, että ap on miehen perheen kanssa myös tekemisissä, mutta ap:lle se ei oikein sovi, kun heillä e anopin kanssaole mitään yhteistä?
Tiedätkö ap, menisin peilin eteen ja miettisin minkälainen omahyväinen ihminen siellä peilissä näkyy. Kysy, onko pakko olla kaikki niin yhteistä siihen, että toimeen tullaan ja kahvit juodaan, jutellaan vaikka villasukkien kutomisesta. Ja kysy, eikö niissä anopin ravintoloissa ole aika usein sinullekin sopivaa ruokaa. Laajat ovat mielestäni valikoimat, jos ei pelkästään jotain erikoista itämaista halua syödä.
Sopu sijaa antaa. Omahyväisyys ei ole hyve. Itsekkyyteen neuvotaan nykyisin joka hyvinvointiohjelmassa, mutta kaikkihan sen jo näkee, että liika on liikaa. Sosiaalinen elämä katoaa ympäriltä, yksinäisyys lisääntyy. Itsekkäät saavat elää vain itsekseen, koska eivät muiden kanssa pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Siis jos anoppi ehdottaa,niin se ei sovi ja jos ap ehdottaa, niin sekään ei hänelle sovi?
Mies toivoo, että ap on miehen perheen kanssa myös tekemisissä, mutta ap:lle se ei oikein sovi, kun heillä e anopin kanssaole mitään yhteistä?
Tiedätkö ap, menisin peilin eteen ja miettisin minkälainen omahyväinen ihminen siellä peilissä näkyy. Kysy, onko pakko olla kaikki niin yhteistä siihen, että toimeen tullaan ja kahvit juodaan, jutellaan vaikka villasukkien kutomisesta. Ja kysy, eikö niissä anopin ravintoloissa ole aika usein sinullekin sopivaa ruokaa. Laajat ovat mielestäni valikoimat, jos ei pelkästään jotain erikoista itämaista halua syödä.
Sopu sijaa antaa. Omahyväisyys ei ole hyve. Itsekkyyteen neuvotaan nykyisin joka hyvinvointiohjelmassa, mutta kaikkihan sen jo näkee, että liika on liikaa. Sosiaalinen elämä katoaa ympäriltä, yksinäisyys lisääntyy. Itsekkäät saavat elää vain itsekseen, koska ei
Miksi se ns. joustaminen tuossa sukulaisssuhteessa on aina sitä, että se miniä joustaa, mutta anoppi ei ikinä missään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse jostain vanhan rahan kultapossukerholaisista.
Minun kohdallani ehkä, miehen äidin kohdalla ei. Eli ne ravintolat, joita itse valitsisin, ovat sellaisen kolme kertaa kalliimpia kuin ravintolat joita miehen äiti valitsee. Ja kun hän haluaa ehdottomasti tarjota niin enhän minä voi sanoa, että ei kun mennään tuohon kalliiseen ravintolaan, että sellaista olen tottunut syömään. Ja hän ei hyväksy sitä, että minä tarjoaisin.
Kyllä kai Michelin ravintolan ja mäkkärin välissä olisi täällä Helsingissä sentään monta puolivälin kompromissia. Minkä tiedätkin. Joten päättelen, että et kerro nyt ihan koko totuutta siitä mikä on sinulle nyt oikeasti se ongelma.
Anoppini kuolemasta on 15v ja tällä hetkellä ottaisin heti takaisin ärsyttävän anoppini. En tiennyt mitä menetin.
-sivusta