Miehellä vauvakuume, lupaa hoitaa tulevaa lasta 80-prosenttisesti

Kyllä meillä mies hoitaa lasta. Alussa osallistui paljon, vähemmän nyt kun on töissä. Jää kuitenkin vielä vanhempainvapaalle. Oikein mukavasti menee.

Tuttavamies tahtoi lapsen ja käytännössä hoitaa muksunsa 100%, että kyllä niitäkin miehiä on, mutta todella harvassa.

Vierailija kirjoitti:

Oikeassa olet. Ja nyt kun parhain kaverinsakin sai lapsen, on vauvavouhotus ihan omissa sfääreissään.

Mies sanoo, ettei kavereidensa mielestä vauva-arki niin raskasta ole. Mutta minusta tuntuu, että kavereillaan tilanne menee juuri niin, että nainen on enemmän vastuussa perhearjesta tai sitten arkea silotellaan kevyemmäksi, mitä se oikeasti on.

Mistähän saisi realistisen käsityksen vauva-arjesta? Pitääkö miehelle ehdottaa, että nukkuisi vuoden katkonaisesti ja hääräisi jotain kotileikkejä lähes kaiken vapaa-ajan, mitä töistä jää. Sillai saisi maistaa edes vähän työlästä arkea, mihin haluaisi.

Ei tietenkään kannata turhaan sellaista tehdä. Sitten maistaa kun arki alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla, jos jossain perheessä ihan oikeasti menee niin, että mies on enemmän vastuussa lapsiarjesta. Kiitos sinulle, joka kerroit tuosta, että mies on lähivanhempana. Tuosta saa edes vähän sellaista kuvaa, että kyllä mieskin pystyy tarvittaessa ottamaan enemmän vastuuta kuin nainen.

Puolison kuollessa miehet voi hoitaa lapset.

Vierailija kirjoitti:

Olen kysynyt. Meillä tilanne jo tällä hetkellä se, että mies kertoilee esimerkiksi, että tuollainen turvaistuin olisi autoon hyvä ja tuollaiset vaunut olisi käytännölliset. Katselee siis tavaroita, joita emme edes tarvitse.  Tavaroiden hommaaminen ainakaan tuossa vauvahuumassa ei siis olisi hänelle mikään ongelma.

Yöheräilyistä ja muista sanoo, että kyllä sitä oman lapsen kanssa jaksaa ja että raskain vaihe kestäisi vain vuoden.

Optimistinen mies, yöheräilyt saattavat kestää vuosikausia. Meillä esikoinen nukkui levottomasti 2,5-vuotiaaksi ja kuopus 3-vuotiaaksi. Mies ei osallistunut yöhoitoon, koska "se oli kuulemma mulle helpompaa". Ja ei käynyt töissä kuin murto-osan noista vuosista, itse olin niistä vuosista paljon suuremman osan töissä.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavamies tahtoi lapsen ja käytännössä hoitaa muksunsa 100%, että kyllä niitäkin miehiä on, mutta todella harvassa.

Äiti ei ole synnytyksen jälkeen ollut hetkeäkään lapsensa elämässä mukana? Vuokrakohtulapsi Ukrainasta tai Intiasta?

Vierailija kirjoitti:

Olen kysynyt. Meillä tilanne jo tällä hetkellä se, että mies kertoilee esimerkiksi, että tuollainen turvaistuin olisi autoon hyvä ja tuollaiset vaunut olisi käytännölliset. Katselee siis tavaroita, joita emme edes tarvitse.  Tavaroiden hommaaminen ainakaan tuossa vauvahuumassa ei siis olisi hänelle mikään ongelma.

Yöheräilyistä ja muista sanoo, että kyllä sitä oman lapsen kanssa jaksaa ja että raskain vaihe kestäisi vain vuoden.

Voi kuule. Ei voi tietää että raskain vaihe kestäisi vain vuoden. T. Erityislapsen äiti

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla, jos jossain perheessä ihan oikeasti menee niin, että mies on enemmän vastuussa lapsiarjesta. Kiitos sinulle, joka kerroit tuosta, että mies on lähivanhempana. Tuosta saa edes vähän sellaista kuvaa, että kyllä mieskin pystyy tarvittaessa ottamaan enemmän vastuuta kuin nainen.

Meillä on pieni vauva ja mies ottaa enemmän vastuuta, kun olemme yhtä aikaa kotona. Hän hoitaa lapseen liittyen monet metatyöt joita minä en muistaisi. On luonteeltaan sopivampi vanhemmaksi, tarkka, täsmällinen ja pitää rutiineista.

Mies on sen verran humoristinen, että on itse ehdottanut tuota, mikäli onnistunut suoritus johtaisi oikean vauvan yrittämiseen. Toki hänen ehdotus oli se, että kuukauden hoitaisi jotain tyynyä. Ehkä tuo mies on oikeasti sekoamassa...

Mutta en tiedä, vain puoli vuotta nuken hoitamista kuulostaa liian pieneltä ajalta. Mutta olisihan tuo aika hullua, ainakin ulkopuolisen silmin. Mies haluaisi, että osteltaisiin jo tavaroita ja kaikenlaista. Ja jos vauvaa ei koskaan saataisi yrittämisestä huolimatta niin myytäisiin romut pois. 

Ap keskustelkaa nyt ainakin seuraavista asioista

1. Mitä jos teette vauvan ja mies kuoleekin onnettomuudessa/sairauteen niin oletko valmis hoitamaan lapsen täysin yksin siinä tilanteessa? Ja mies vastaavasti hoitamaan lapsen täysin yksin jos sinulle sattuisi jotain? 

 

2. mitä jos syntyvä lapsi onkin vaikeasti vammainen ja vaatii paljon hoivaa koko elämänsä ajan ?

3. Kysy mieheltäsi mistä nykyisistä asioista mies luopuisi jos hankittaisiin lapsi. Kuuntele ja tarkenna esim teidän yhteiset tulot tippuu hieman vanhempainvapaan ajaksi mutta jos lapsi hoidetaan kotona pidempään kodinhoidontuella (kumpi?) ja kulut kasvavat merkittävästi niin mistä rahat lapseen? Mistä aika lapsen hoitoon? Onko miehellä aikaa vieviä harrastuksia ja onko valmis luopumaan niistä vai opettaako että sinä hoidat lapsen aina kun mies harrastamassa? Entä yöheräilyt, meillä keskimmäinen lapsi rupesi nukkumaan vasta 4v iässä täysiä öitä edes satunnaisesti. Siihen asti heräili 4-15 kertaa/yö (joo atopiaa, allergioita, astmaa, refluksia jne).

4. pyydä miestä lukemaan valitsemasi kolme kirjaa lasten kasvatuksesta.

En usko. Mies lähtee maitoa hakemaan kaupasta, eikä tule takaisin. Yh-äidiksi jäät. 

Ehkä nuo prosentit voi jättää sikseen, vaan mietit haluatko lasta vai et. Jos et halua lasta, pitäisi sinun tehdä se puolisollesi selväksi heti, jotta hän voi miettiä mitä haluaa enemmän, parisuhteen sinun kanssasi vai perheen.

Mitä tulee vastuunjakoon, vauva vaatii paljon ja se ottaa sen siltä vanhemmalta, miltä se sen saa. Eli vaikea uskoa, että kumpikaan pystyisi itseään täysin ulkoistamaan perheestä. (Kysy vaikka niiltä miehiltä, jotka ovat sen tehneet. Eivät ainakaan omasta mielestään, ottavat vain omaa aikaa raskaasta perhearjesta)

Eiköhän lapselle olisi parempi, että vanhemmat osallistuvat suurinpiirtein yhtäpaljon. Mitta eihän sitä tietysti voi kellon kanssa mitata.

Vierailija kirjoitti:

Oikeassa olet. Ja nyt kun parhain kaverinsakin sai lapsen, on vauvavouhotus ihan omissa sfääreissään.

Mies sanoo, ettei kavereidensa mielestä vauva-arki niin raskasta ole. Mutta minusta tuntuu, että kavereillaan tilanne menee juuri niin, että nainen on enemmän vastuussa perhearjesta tai sitten arkea silotellaan kevyemmäksi, mitä se oikeasti on.

Mistähän saisi realistisen käsityksen vauva-arjesta? Pitääkö miehelle ehdottaa, että nukkuisi vuoden katkonaisesti ja hääräisi jotain kotileikkejä lähes kaiken vapaa-ajan, mitä töistä jää. Sillai saisi maistaa edes vähän työlästä arkea, mihin haluaisi.

Toinen lause kertoo totuuden eli "nyt kun parhain kaverinsakin sai lapsen....".

Tämä on se ainoa syy miksi mies haluaa lapsen. Ettei kaverit jää kun elävät eri elämäntilanteissa kuin te. Mies ei välttämättä oikeasti halua omaa lasta mutta esittää sellaista vaikka todellisuudessa takana on pelko siitä että jää ulkopuolelle kun ei ole samassa elämäntilanteessa kuin kaverit. Kaverit on miehelle kaikki kaikessa, ei perhe.

No mä tein lapsen, kun mies sitä niin kovasti halusi. Alussa piti pitkän isyysloman, noin vuoden, koska oli yrittäjä. Ja hoiti lasta. Mutta kyllä loppupelissä varmaan olen lapsiamme enemmän hoitanut, koska miehen työ on vienyt häntä maailmalle. On koko ikänsä korvannut sitä lapsille antamalle heille kaiken mahdollisen. 

Vierailija kirjoitti:

Mies on sen verran humoristinen, että on itse ehdottanut tuota, mikäli onnistunut suoritus johtaisi oikean vauvan yrittämiseen. Toki hänen ehdotus oli se, että kuukauden hoitaisi jotain tyynyä. Ehkä tuo mies on oikeasti sekoamassa...

Mutta en tiedä, vain puoli vuotta nuken hoitamista kuulostaa liian pieneltä ajalta. Mutta olisihan tuo aika hullua, ainakin ulkopuolisen silmin. Mies haluaisi, että osteltaisiin jo tavaroita ja kaikenlaista. Ja jos vauvaa ei koskaan saataisi yrittämisestä huolimatta niin myytäisiin romut pois. 

Unohda nuket ja unohda miehen vakuuttelut. Ainoa mikä merkitsee, on se, haluatko lasta itse vai et. Jos et halua, päästä mies menemään.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla, jos jossain perheessä ihan oikeasti menee niin, että mies on enemmän vastuussa lapsiarjesta. Kiitos sinulle, joka kerroit tuosta, että mies on lähivanhempana. Tuosta saa edes vähän sellaista kuvaa, että kyllä mieskin pystyy tarvittaessa ottamaan enemmän vastuuta kuin nainen.

Mitä ihmettä?? Miksi pitäisi? Miksi miehen pitäisi muuttua naisen/äidin korvikkeeksi lasten hoidon suhteen?

Miksi tällaista outoa, vääristynyttä ja jopa perverssiä tavoitetta pyritään tavoittelemaan joidenkin - erityisesti länsimaalaisten - naisten puolesta?

Miehelle kyseinen rooli on järjestäen vieras, epänormaali, epäluonnollinen ja epämukava. Pakon edessä ja puolisoaan kunnioittaen tietenkin mahdollinen.

Ei.

Ei näin tarvitse todellakaan miehen tehdä, ellei itse koe siihen halukkuutta tai ole lupautunut niin tekemään.

Itse miehenä kannan korteni kekoon muutoin ja se sopiikin vaimolleni.

Täyttä typeryyttä unohtaa miesten ja naisten biologiset erot ja vahvuudet.

Minusta apn mies ei kuulosta realistiselta. Lupaa vauvakuumeessa vaikka kuun taivaalta. Mutta miten toimii sitten kun on oikea tilanne. 

 

Miten miehen vanhemmat ovat jakaneet lasten hoidon? Usein päädytään samaan tilanteeseen mikä lapsuuden perheessä ihan vaan huomaamattakin. 

 

Onko mies ahkera tekemään kotitöitä vai laiska. Jos laiska niin silloin ei kannata edes harkita eteenpäin asiaa. Ei se laiskuus poistu lapsen syntyvällä vaan usein pahenee vaan.

Älä suostu lapseen, jos et itse halua. Miehet eivät ymmärrä mitä arki on lapsen kanssa. On aivan eri asia touhuta kummilasten kanssa. Ei voi verrata. Oma lapsi on läsnä 24/7 eikä siitä arjesta niin vain pääse irtautumaan. 

Tuttavalle kävi siten, että suostui lapsen tekemiseen, kun mies sitä niin palavasti halusi. No, tuttavani ollessa raskaana mies löysi uuden naisen ja lähti. Oli varmasti hyvin petetty ja surullinen olo poistuessaan yksin laitokselta suoraan yksinhuoltajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tuttavamies tahtoi lapsen ja käytännössä hoitaa muksunsa 100%, että kyllä niitäkin miehiä on, mutta todella harvassa.

Miehet aina "hoitaa kaiken yksin" mutta kun tarkkailee vaimon ilmettä samaan aikaan kun mies näin sanoo, se hiljainen naurahdus siellä taustalla kertoo totuuden. Miehillä on suuria vaikeuksia hahmottaa työn määrää kotona.