Miehellä vauvakuume, lupaa hoitaa tulevaa lasta 80-prosenttisesti

Onko tämä miehen vauvakuume tullut jotenkin yllätyksenä? Oliko kovin perhekeskeinen jo aikaisemmin, mutta päätitte pysyä yhdessä, vaikka sinä et halua perhettä, koska....? Ei jotenkin täsmää ihan kaikki tässä tarinassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla, jos jossain perheessä ihan oikeasti menee niin, että mies on enemmän vastuussa lapsiarjesta. Kiitos sinulle, joka kerroit tuosta, että mies on lähivanhempana. Tuosta saa edes vähän sellaista kuvaa, että kyllä mieskin pystyy tarvittaessa ottamaan enemmän vastuuta kuin nainen.

Mitä ihmettä?? Miksi pitäisi? Miksi miehen pitäisi muuttua naisen/äidin korvikkeeksi lasten hoidon suhteen?

Miksi tällaista outoa, vääristynyttä ja jopa perverssiä tavoitetta pyritään tavoittelemaan joidenkin - erityisesti länsimaalaisten - naisten puolesta?

Miehelle kyseinen rooli on järjestäen vieras, epänormaali, epäluonnollinen ja epämukava. Pakon edessä ja puolisoaan kunnioittaen tietenkin mahdollinen.

Ei.

Ei näin tarvitse todellakaan miehen tehdä, ellei itse koe siihen halukkuutta tai ole lupautunut niin tekemään.

Jos sinun vaimo sairastuu vakavasti ja on kuukausia sairaalassa, niin minne sinä ne lapsesi viet hoitoon siksi aikaa? Luuletko, että vaimosi pitää sinua sen jälkeen yhtään minään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla, jos jossain perheessä ihan oikeasti menee niin, että mies on enemmän vastuussa lapsiarjesta. Kiitos sinulle, joka kerroit tuosta, että mies on lähivanhempana. Tuosta saa edes vähän sellaista kuvaa, että kyllä mieskin pystyy tarvittaessa ottamaan enemmän vastuuta kuin nainen.

Mitä ihmettä?? Miksi pitäisi? Miksi miehen pitäisi muuttua naisen/äidin korvikkeeksi lasten hoidon suhteen?

Miksi tällaista outoa, vääristynyttä ja jopa perverssiä tavoitetta pyritään tavoittelemaan joidenkin - erityisesti länsimaalaisten - naisten puolesta?

Miehelle kyseinen rooli on järjestäen vieras, epänormaali, epäluonnollinen ja epämukava. Pakon edessä ja puolisoaan kunnioittaen tietenkin mahdollinen.

Ei.

Ei näin tarvitse todellakaan miehen tehdä, ellei itse koe siih

Et sitten huomannut, kun kirjoitin että pakon edessä on viimeistään miehenkin hoidettava lapsia?

Olen , myös erityislapsen äiti Mies oli täissä  hoitovastuu tietenkin jäi minulle Eikä se tuonut mitään ongelmaa  Oli meillä jo kolme lasta ennestään ja hoidin heidätkin Mies oli töissä  Ihana. että hän kävi  kaupassa ja  tykkää tehdä ruokaa ne jäikin eniten hänen hommakseen   Lapsia kyllä suomeen tarvitaan.Hoitakaa yhdessä Mieti tarkkaan, jos hoito äisikin enemmän sinulle. Kestäisitkö tilanteen lapsen etu aina laitettava etusialle ja vastuu hänestä

Lastahan pitäisi myös kasvattaa, neuvoa, ohjata, olla silmät selässä! Minne tämä kaikki unohtui?

Ennen mentiin yhteen tositarkoituksella ja molemmat tiesivät,  mitä se tarkoitti!

Mutta kuka tekee vauvan METATYÖT? 😂

Mitä sinä haluat? Onko sulle ihan sama onko lasta vai ei? Harvalle on.

Kyllä se mies sen lapsen hoitaa vaikka 100 prosenttisesti, jos hän myös synnyttää sen. Joten tuskinpa sittenkään hoitaa.

Mun ex lupaili samaa ja sanoi, että voi jäädä isyyslomalle ja lapsen kanssa kotiin, ja mä voisin käydä töissä ja hän haluaa sitä ja tätä harrastaa lapsen kanssa. Hänen haaveensa vaan olivat sellaisia nimenomaan haavekuvia, ei halunnut mitään etukäteen suunnitella ja sanoi vaan, että sossu auttaa jos rahat loppuu, älä stressaa.

En tehnyt hänen kanssaan lasta, erottiin.

Kun hoidettiin hänen siskonsa lapsia, niin hän oli vain etäällä lapsista. Itse leikin lasten kanssa ja hän vain istui sohvalla ja "yhdessä tekeminen" lasten kanssa oli sitä, että katsoi heidän kanssa tuntitolkulla Ryhmä Hauta.

Vuoden! Hahhahhaa! Voitte saada lapsen joka ei nuku kunnolla kolmeen vuoteen. Niitäkin on. Ja entä jos lapsella on jotain kroonisia terveysongelmia. Se tuottaa paljon lisätyötä.

Ja miten niin mies hoitaisi 80%? Jäisikö hän töistä pois vuodeksi?

Vierailija kirjoitti:

Mies on sen verran humoristinen, että on itse ehdottanut tuota, mikäli onnistunut suoritus johtaisi oikean vauvan yrittämiseen. Toki hänen ehdotus oli se, että kuukauden hoitaisi jotain tyynyä. Ehkä tuo mies on oikeasti sekoamassa...

Mutta en tiedä, vain puoli vuotta nuken hoitamista kuulostaa liian pieneltä ajalta. Mutta olisihan tuo aika hullua, ainakin ulkopuolisen silmin. Mies haluaisi, että osteltaisiin jo tavaroita ja kaikenlaista. Ja jos vauvaa ei koskaan saataisi yrittämisestä huolimatta niin myytäisiin romut pois. 

Tuo halu ostaa vauvan tavaroita kertoo kaiken. Kukaan joka oikeasti haluaa lapsen ei ole ostamassa tavaroita ennen kuin ollaan edes raskaana. Tuo kuulostaa jo ihan sairaalta. Miehelläsi ei selvästi ole mitään käsitystä perhearjesta vaan hänellä on nyt ruusunpunaiset lasit silmillä. Älä hanki lasta jos et itse halua, sinulle sen hoitaminen kuitenkin jää. Vauvan syntymästä kestää kuitenkin aika kauan ennen kuin sen kanssa pääsee potkimaan palloa. Voi olla että siihen ei pääse koskaan jos lapsi ei ole kiinnostunut pallon potkimisesta.

Kiitos vastauksista, vastaan tähän useampaan lähettämäänne viestiin:

-Meillä ei taloudellisia huolia ole. Ei mitään ökyrikkaita olla, mutta hyvin pärjättäisiin vaikka vain toinen kävisi töissä. Mies tekee tällä hetkellä nelipäiväistä työviikkoa ja palkkansa on jo tuolla panostuksella hyvä. Toki vauvan tullessa mies jäisi kotiin ja minä menisin töihin jossain vaiheessa. Tai en tiedä, miten tuo asia tehtäisiin.

-Miehellä on joitain sijoituksia ja säästöjä. Olisi valmis käyttämään useita kymmeniä tuhansia mahdollisiin lapsettomuushoitoihinkin.

-Mies haluaisi, että imettäisin vauvaa,mutta hänelle kävisi myös pulloruokinta, jonka hän hoitaisi. Pakottaisi kuitenkin siihen, että jos rinnoista maitoa tulee niin sitä pitäisi lapselle lypsää.

-Joku ehdotti vauvakirjaa. Mies on lukenut jo niitä. On myös parisuhdekirjoja lukenut ja tyrkyttää niitä minullekin. Selvästi siis panostaa tuohon lapsihaaveeseensa.

-Mies ei halua erota, vaikka vauvaa en suostuisikaan yrittämään.

-Olen sanonut, että lapsi voisi olla sairas tai jotain siihen suuntaan. Miehen näkemys on se, että oma lapsi se silti on eikä välttämättä edes tuntuisi vialliselta, vaikka erilainen olisikin.

Hep. Täällä. Lasteni äitin häippäs toisen miehen mukaan ja jätti mut yhäriksi pienten lasten kaa....pienempi oli vielä vauva. Kasvattelin 10 vuotta itsekseni heitä...Nyt on sitten jo uusi ja nuori kaunis ja fiksu vaimo....mutta yhä edelleen vastaan perheen ruoanlaitosta siivouksesta pyykinpesusta jne. Näin siksi että mulle kaikki on helppoa....nyksä väsyy palkkatöistään. Minä taas jaksan mitä vain. Nytkin pikku tauko siivouksen lomassa..seuraavaks luutuan lattiat. Laitan ruoat valmiiksi että kun vaimo tulee lapsensa harrastusreissusta niin on valmista. Sit laitan ulkosaunan lämpeen ja meen treenaan. Vaimo käy kaupassa ostamassa ruoat listan pohjalta jonka lähetin whstsuppiin...sillä aikaa kun laps on harrastuksessa. Vaimokin siis auttaa mua....silloin kun jaksaa. Etenkin ruoanlaitossa olen superhyvä. Oikeasti en ymmärrä miks äidit ruikuttaa kotihommien vaikeutta... mö suorastaan rakastan ruoanlaittoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla, jos jossain perheessä ihan oikeasti menee niin, että mies on enemmän vastuussa lapsiarjesta. Kiitos sinulle, joka kerroit tuosta, että mies on lähivanhempana. Tuosta saa edes vähän sellaista kuvaa, että kyllä mieskin pystyy tarvittaessa ottamaan enemmän vastuuta kuin nainen.

Puolison kuollessa miehet voi hoitaa lapset.

Naapurista kuoli rouva ja mies jäi yksin kolmen pienen tytön kanssa. Siinä suuren surun keskellä teki parhaansa mutta ensimmäisinä vuosina oli todella rankkaa ja suoraan sanottuna lapset eivät tulleet hoidetuksi yhtä hyvin kuin äidin ollessa elossa. Ei voi verrata pariskunnan isää hoitajana ja leskeä hoitajana.

Vanha virsi, mies lupaa kuun taivaalta jotta saa naisen paksuksi, yhtäkkiä on lapsi ja koko huusholli naisen vastuulla (sen lisäksi että nainen käy myös töissä). Älä mene tuohon retkuun, tai tulet katumaan.

Millaisten miesten kanssa teistä suurinosa on oikein lisääntynyt?

Mun mies on aina ollut mukana arjessa ja hoitaa lapsia yhtä paljon kuin minä, vanhempainvapaat ollaan aina pidetty puoliksi. En suostuisi tekemään lapsia sellaisen kanssa joka ei niistä voi ottaa yhtään vastuuta.

Mies jäisi töistä pois. Toki hän haluaisi, että itsekin jäisin joksikin aikaa pois.

Vierailija kirjoitti:

No mä tein lapsen, kun mies sitä niin kovasti halusi. Alussa piti pitkän isyysloman, noin vuoden, koska oli yrittäjä. Ja hoiti lasta. Mutta kyllä loppupelissä varmaan olen lapsiamme enemmän hoitanut, koska miehen työ on vienyt häntä maailmalle. On koko ikänsä korvannut sitä lapsille antamalle heille kaiken mahdollisen. 

Lapselle ei ole hyväksi se että saa kaikkea mahdollista yltäkylläisesti. 

Ollaan oltu yhdessä yli 15 vuotta. Ei sitä nuorena osannut ajatella kovin pitkälle perheellistymisasioita. Nyt muutaman vuoden mies on ollut vauvakuplassaan, toki jo hieman aiemmin on herännyt siihen ajatukseen että haluaisi lapsen. Mies ei halua erota, vaikka lasta ei alettaisi yrittämään mutta haluaisi kuitenkin, että yritettäisiin.

1) Mies ei tiedä mistä puhuu.

2) Ap on liian itsekäs äidiksi, jos edes harkitsisi sitä, että tekisi lapsen pääosin jonkun muun hoidettavaksi. Äidin hoivaa ja rintamaitoa ei voi korvata. Ei pidä tehdä kenenkään lasta, jos ei ole lapsen tarpeita valmis priorisoimaan. Tässähän ap priorisoisi jotain muuta, kuin lapsen.

3) lapsi ei ole mikään käsilaukku, jota voi vaihdella ennalta sovitun prosenttijaon mukaisesti. Yhteinen perheaika on myös tärkeää ja vauva voi toisaalta stressaantua liian kauan erossa äidistään. Karkeasti 6h erossa primäärihoivaajasta alkaa tuottaa pysyvää traumaa. 

4) Hoitovastuu ei mene noin, että se jaetaan, kunnes 100% on täynnä. Se menee enemmänkin niin, että molemmat hoitavat kotiajastaan 80% vauvaa. Sitten lopun ajan ehtii (ehkä) käymään suihkussa ja viemään roskat.