Yle Areena Nepsyt
Katselin Yle Areenasta Nepsyt ohjelmaa ja toivon asiallista keskustelua tästä.
Minua ihmetyttää, että miksi noin pienet lapset kiroilevat? Poimiiko nepsyt herkemmin kirosanoja jostain vai kiroillaanko heidän kotona?
Itsellä on 16-, 13- ja 10-vuotiaat, eikä kukaan heistä kiroile ikinä.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt vuonna -70.
Isäni ei kiroillut, äitini joka toinen sana oli muistaakseni kirosana. Isäni oli nuorena poikana merillä.
Minä olen kova kiroilemaan, siskoni ei niinkään.
Lapsistani kaksi nuorinta ei kiroile, vanhin kiroilee.
Mieheni ei kiroile.
Onko siis joku geeni mikä altistaa kiroilulle? Onko tutkittu?
Touretteen kuuluu räävittömät sanat, ja tourette kuuluu nepsyihin. Tuskin se nyt on joku yksi geeni, mutta nepsyys sinällään voi altistaa kiroilulle? Usein eri nepsylajit kun menee vähän limittäin ja lomittain. Yhdellä ihmisellä voi olla useita eri nepsypiirteitä, vaikka diagnoosi ei tulisikaan kuin yhdestä "osa-alueesta".
Vierailija kirjoitti:
Missä menee nepsyn ja mielenterveysongelmaisen raja?
Ei välttämättä ole rajaa, vaan henkilöllä on molemmat. Helposti jopa lapsesta asti. Diagnosoimaton nepsy on usein ahdistunut ja masentunut, ja vaikka olisi diagnosoitukin, ei välttämättä välty mt-ongelmilta, jos ei ympäristöstä saa tukea esim kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt vuonna -70.
Isäni ei kiroillut, äitini joka toinen sana oli muistaakseni kirosana. Isäni oli nuorena poikana merillä.
Minä olen kova kiroilemaan, siskoni ei niinkään.
Lapsistani kaksi nuorinta ei kiroile, vanhin kiroilee.
Mieheni ei kiroile.
Onko siis joku geeni mikä altistaa kiroilulle? Onko tutkittu?
Touretteen kuuluu räävittömät sanat, ja tourette kuuluu nepsyihin. Tuskin se nyt on joku yksi geeni, mutta nepsyys sinällään voi altistaa kiroilulle? Usein eri nepsylajit kun menee vähän limittäin ja lomittain. Yhdellä ihmisellä voi olla useita eri nepsypiirteitä, vaikka diagnoosi ei tulisikaan kuin yhdestä "osa-alueesta".
Mä en ymmärrä tuota. Miksi juuri ne kirosanat valikoituvat hoettavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eläkeikäinen, omat lapset aikuisia, paljon sukua. Onko tätä selvitetty, miksi näitä nepsyjä yms nykyään on? Ei tullu ollenkaan vastaan 50 luvulta lähtien ennenkuin nyt viimesien vuosien aikana. Ihan uusi ja outo ja pelottava ilmiö.
Ei ole uusi ja pelottava ilmiö, vaan yhtä vanha, kuin ihmislaji. Mun isä, jolla on asperger, on syntynyt 50-luvulla.
Mulla myös Asperger, synt. -57. Sain diagnoosin vasta iäkkäänä, kun en enää jaksannut/osannut maskata. Miehet maskaa vähemmän, eivät vissiin osaa.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä mielenkiintoinen ohjelma.
Katsoin Areenasta kolme ensimmäistä jaksoa ja mitä jäi mieleen on, että missä näiden lasten biologiset isät?
Miksi kaikki kodit ovat aika sekaisin ja sotkuisia?
Miksi viiden nepsy lapsen äiti on hankkinut viisi lasta, kun elämä kahden ensimmäisenkin kanssa on ollut raskasta?
"Miksi kaikki kodit ovat aika sekaisin ja sotkuisia?"
No ehkä jaksaminen on vähän kortilla? Tai jos nepsyys = adhd niin tavaraa jää joka puolelle, eikä keskity siivoamaan, ajatus karkasi jo.
Pisti silmään että missä lasten isät on? Viikonloppuisiä jotka ei jaksaneet tuota arjen kaaosta? Tai mummot ja papat?Onko niin et itse kun on lapset hankkinu niin itse hoidettava? Äärirajoilla noiden äitien jaksaminen on kun yksin arkea rullaa. Käsi paketissakaan ei saanut viittä minuuttia levätä vaikka muitakin aikuisia (perhetyöstä?) oli paikalla. Eihän tuollaista kukaan jaksa. Ei ihme jos huostaanottoja tulee.
Vierailija kirjoitti:
Nämä äidit ovat täysiä lässyjä. Tässä nähdään, että pelkkä rakkaus ei riitä, vaan tarvitaan tiukkoja rajoja. Tiukkojen rajojen eli auktoriteetin kunnioittamisen lisäksi moni lapsista tarvitsisi tsemppausta ja kannustusta. Että hei, kyllä se pystyt siihen. Mä tiedän, että kaikki menee hyvin, kun vaan pääset sinne kouluun asti. Nyt tehdään tämä. Ei voivottelua. T. Nepsy, jolla on hyvin pärjääviä nepsybonuslapsia
Näinköhän sinä itsekään valvovan silmän alla pitäisit rättisulkeisia, jos todennäköisenä tuloksena on autistin meltdown tai adhd:n raivarit? Luulen ettei nuo äidit normiarjessa ihan noin lunkisti vedä, vaan tulee myös sanottua niille tenaville. Omassa rauhassa saa sitten se raivarikin tulla, ei haittaa niin.
Ehkei he halua koko (anteeksi sanavalinta) "kurjuutta" näyttää ulkopuolisille, kameroiden edessä vähän loivennetaan.
Tai voisiko olla, että ovat vaan luovuttaneet. Mikä on kyllä surullisempi vaihtoehto. Se tulee mieleen sen vaalean neidon äidistä, yrittää vaan pitää tyttären hengissä. Kaikki muu on sivuseikka.
Joka tapauksessa, tuolle viiden tytön äidille antaisin pitkistä hermoista täysi kymppi.
Eniten kummastutti, miksi ne mun silmään pienet pojat sai pelata ammuskelupelejä valtavalta ruudulta. Siinä istuivat lapset, edessä konepistoolit joilla osoittelivat pelissä ja toisella kauhea raivari kun ei saanut pelata. Valot välkkyivät näppäimistöltä ja äänet pauhasivat. En ikinä antaisi tollasta peliä edes ns normilapselle. Eikä liity mihinkään asejuttuihin vaan eikö noissa peleissä ole ikärajat? Raakaa kamaa lapselle, joka koukuttuu samantien ja menee ihan kierroksille.
Poika huutaa ja raivoaa ja aikuinen siinä jotain koittaa pelotella rangaistuksilla ja lopeta lopeta lopeta. Eihän lapsi tollasessa kuohussa pysty mitenkään rauhoittamaan itseään.
Tähän jos sais jatko-osan missä se super Nanny tulee ja laittaa nää perheet kuntoon
Vierailija kirjoitti:
Ai nepsyt kiroilee? Perus suomalaista että lapset oppii vanhemmiltaan sen kielenkäytön, ihan sama millainen bättre folk perhe. Me muutettiin Japanista Suomeen ja lapsi kysyi ekan päiväkotipäivän jälkeen mitä tarkoittaa vattu. Selitä siinä sitten kun toisessa äidinkielessä ei edes ole vastaavia sanoja. :D
Kyllä lapset oppii koulussa sen kiroilun, mutta nepsyt eivät osaa olla silmänpalvojia, joten kiroilua kuulee heiltä missä tahansa. Tunnen tällaisten lasten perheitä hyvin ja kotona ei todellakaan kiroilla, mutta ekan luokan jälkeen kaikki sen osaavat.
eilen sattumoisin muutaman minuutin katsoin ja ihmetystä herätti tuo 5 lapsen lauma....miksi ihmeessä, olisi jo rajoittanut pariin, kun huomasi että niitä aina vaan tulee
Vierailija kirjoitti:
Eniten kummastutti, miksi ne mun silmään pienet pojat sai pelata ammuskelupelejä valtavalta ruudulta. Siinä istuivat lapset, edessä konepistoolit joilla osoittelivat pelissä ja toisella kauhea raivari kun ei saanut pelata. Valot välkkyivät näppäimistöltä ja äänet pauhasivat. En ikinä antaisi tollasta peliä edes ns normilapselle. Eikä liity mihinkään asejuttuihin vaan eikö noissa peleissä ole ikärajat? Raakaa kamaa lapselle, joka koukuttuu samantien ja menee ihan kierroksille.
Poika huutaa ja raivoaa ja aikuinen siinä jotain koittaa pelotella rangaistuksilla ja lopeta lopeta lopeta. Eihän lapsi tollasessa kuohussa pysty mitenkään rauhoittamaan itseään.
Ikäraja tuossa pelissä on K7. Omat pojat pelaa sitä yhdessä kavereidensa kanssa.
Kuulostaa ihan h*** n esikartanolta kun noin kirjoitat, "raakaa kamaa", minä näin tavallisen kokoisen tietokoneruudun, tenavalla oli kuulokkeet eli ei "äänet pauhaten", näppäimistössä oli sateenkaarenväreissä ledivalot (mitä vikaa väreissä ja ledeissä?), ja peli näkyi olevan Roblox jonka ikäraja on 7. Siinä hahmot on sellaisia lego-ukon muotoisia, se ei ole realistinen ampumapeli vaan ukot ja niiden aseet/lapiot/kuokat ym näyttävät legomallisilta. (oikeat lego-pelit ovat K7, kyllä niissäkin räjäytellään hahmoja "palasiksi", lego-palasiksi)
Tuossa perheessä oli ihan säälliset pelirajat, ei saanut pelata joka päiväkään. Se että autistinen raivosi kun ei saanut pelata, ei liity mihinkään muuhun kuin siihen autismiin ja että tunnesäätely on ihan omanlaistaan. Jos neljävuotias raivoaa kun ei saa karkkia joka päivä, demonisoitko kaiken sokerin? Onko vika oikeasti sokerissa, vai neljävuotiaan taidoissa säädellä tuntemuksiaan? Siis voisihan tuolta autistiselta pojalta kieltää kaiken pelaamisen, koska hän raivoaa, mutta ei se hänen tunnesäätelyyn auta. Se ei poista raivoamista, hän raivoaa varmasti jostain muusta sitten. "Ongelma" on tunnesäätely, eikä maltillinen 2 tuntia joka toinen päivä -pelaaminen.
Onneksi omat lapset on terveitä eikä mitään "nepsyjä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt vuonna -70.
Isäni ei kiroillut, äitini joka toinen sana oli muistaakseni kirosana. Isäni oli nuorena poikana merillä.
Minä olen kova kiroilemaan, siskoni ei niinkään.
Lapsistani kaksi nuorinta ei kiroile, vanhin kiroilee.
Mieheni ei kiroile.
Onko siis joku geeni mikä altistaa kiroilulle? Onko tutkittu?
Touretteen kuuluu räävittömät sanat, ja tourette kuuluu nepsyihin. Tuskin se nyt on joku yksi geeni, mutta nepsyys sinällään voi altistaa kiroilulle? Usein eri nepsylajit kun menee vähän limittäin ja lomittain. Yhdellä ihmisellä voi olla useita eri nepsypiirteitä, vaikka diagnoosi ei tulisikaan kuin yhdestä "osa-alueesta".
Mä en ymmärrä tuota. Miksi juuri ne kirosanat
Duodecim-sivuilla oli artikkeli, josta suora lainaus
"Kognitiivisina tic-oireina on kuvattu toistuvia ajatuksia, esimerkiksi tarkoituksetonta laskemista tai toistuvia seksuaalis- tai aggressiivissävytteisiä ajatuksia, joihin ei liity ahdistusta mutta jotka voivat liittyä tarpeeseen antaa periksi jollekin ärsykkeelle (2).
Yksinkertaiset tic-oireet ovat yksittäisiä liikkeitä tai äännähdyksiä, monimuotoiset muistuttavat enemmän suunniteltuja liikkeitä tai liikesarjoja tai ovat kokonaisia sanoja tai lauseita. Tic-oireet ovat yleensä äkkinäisiä, toistuvia, epärytmisiä, tarkoituksettomia ja voivat esiintyä sarjoissa, ryöpsähdyksinä (2)."
Eli tourette on tic-oireita, jotka voivat olla vaikka nykimistä tai sanoja. Aggressiiviset ajatukset voivat varmaan siis purkautua sanoina?
Yhtälailla voi kysyä, miksi dementikko muuttuu persoonaltaan aggressiviiseksi tai seksuaalisesti estottomaksi? Miksi juuri tällaisia piirteitä tulee, kun aivojen toiminta on häiriintynyt/muuttunut? Ei näitäkään tiedetä.
Vierailija kirjoitti:
Pisti silmään että missä lasten isät on? Viikonloppuisiä jotka ei jaksaneet tuota arjen kaaosta? Tai mummot ja papat?Onko niin et itse kun on lapset hankkinu niin itse hoidettava? Äärirajoilla noiden äitien jaksaminen on kun yksin arkea rullaa. Käsi paketissakaan ei saanut viittä minuuttia levätä vaikka muitakin aikuisia (perhetyöstä?) oli paikalla. Eihän tuollaista kukaan jaksa. Ei ihme jos huostaanottoja tulee.
Ainakin yksi isistä oli menehtynyt jo vuosia sitten.
Eipä tosiaan bio-isistä mainittu paljonkaan. Isäpuolia taisi olla kahdessa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Tähän jos sais jatko-osan missä se super Nanny tulee ja laittaa nää perheet kuntoon
Onko supernanny koskaan vieraillut perheessä jossa on adhd-lapsia? En muista englantilaisen version ainakaan käyneet sellaisissa kodeissa. Vaan on ollut ihan pelkkää normikurittomuutta.
Vierailija kirjoitti:
eilen sattumoisin muutaman minuutin katsoin ja ihmetystä herätti tuo 5 lapsen lauma....miksi ihmeessä, olisi jo rajoittanut pariin, kun huomasi että niitä aina vaan tulee
Se äiti on joko masokisti tai hän ei osaa sanoa Ei tai hän ei tiedä ehkäisystä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ja noi ihme palaveeraamiset ja muutkin on pelkkää lässytystä. Oikeasti tarvitaan vanhemmuuden opastusta ja/tai sijoitusta sekä pienluokkia näille pahasti oireileville. Ei lääkkeitä ja turhia palavereja.
Ruumiillinen kuritus takasin niin loppuu nepsyily.
Pelaamisesta,... viiden tytön perheessä ei pelaamista ollut ollenkaan, se vaalea teinityttö pelasi Simsiä, sisarukset tyttö&poika olivat koneella mutta ei näytetty pelaamista, pojalla oli kokonainen laitekaappi / räkki, taisi kiinnostus olla enemmän raudassa kuin softassa / pelaamisessa? Autistinen poika pelasi, oliko se ainoa joka pelasi "räiskintäpeliä."
Ruutuahan aina haetaan kaiken pahan alkujuureksi, että sieltä ne oireet lähtee. Eipä näissä perheissä se kovin suurta osaa näytellyt. Niillä tytöillä ei ollut ollenkaan, silti jokaisella adhd. Ja autisti on autisti ihan syntyjään, pelasi tai ei.
Pelaaminen kieltäminen kokonaan, joo voihan niinkin tehdä, mutta sitten pitää kieltää myös kaverikyläilyt. Jos pelit kiinnostaa niin kyllä ne siellä kavereilla sitten pelaa jos ei kotona ollenkaan saa.
Hyvin erilaisia perheitä. Surullista oli lasten huostaanotto tapauksissa, missä sille ei olisi ollut tarvetta. Yhdessä tapauksessa se oli selkeästi hyvä juttu, mutta muutoin oli surullista - rahastamisen maku.
Oli myös hyvä nähdä miten lääkitys auttoi yhtä lasta. Surullista oli nähdä miten myös se, että koulussa ei saanut riittäviä tukitoimia aiheutti lapselle haasteita, vaikeuksia ja jopa kouluakäymättömyyttä.
Oli hyvä, että ohjelmassa oli erilaisia perheitä ja erilaisista taustoista, niin kuin muutenkin on perheitä. Nepsyperhe ei ole mikään tietynlainen perhe, vaan jokainen perhe on omanlaisensa kuten nepsylapsikin.