Lue keskustelun säännöt.
Nepsyt-sarja
11.04.2024 |
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010322743.html
Kannattaa katsoa ja oppia ymmärtämään levottomia lapsia.
Nykyään on niin paljon levottomuutta lapsissa. Adhd- oireilua on aina vain enemmän.
Mielestäni lasten kasvatus on mennyt todella pieleen Suomessa. Mieluummin houdatetaan ihan pienet lapset, alle vuoden ikäisetkin päivähoidossa kuin että itse hoidettaisiin. Olen nähnyt/kuullut kuinka katkeria isommat sisarukset ovat, kun äiti on kotona vauvan kanssa ja itse on joutuvat tulemaan hoitoon, ikävä on todella suuri. Ei siis ihme, jos pieni lapsi stressaantuu ja pienet aivot eivät sitä stressiä kestä. Lisäksi stressaantunut lapsi ei syö eikä nuku kunnolla.
Myös avioero voi olla rankkaa lapselle, kun vanhemmat kiistelevät vuosikausia kaikesta mahdollisesta eikä syynä ole muu kuin oma kosto. Äidit osaavat olla myös näissä tilanteissa tosi ilkeitä ja mustamaalata isää lapselle. Siis tosi stressaavaa on sellainen lapselle. Eikö nämä äidit ajattele yhtään lapsiaan, vaan vain omaa loukattua egoaan. Tämä lasten kiusaaminen pitäisi todella lailla kieltää erotilanteissa ja määrätä kunnon sanktiot.
Eri asia on väkivaltaiset isät ja äidit, jolloin ero on välttämättömyys ja lasten turvaan saattaminen tärkeintä. Mutta miksi tässäkin viivytellään joskus vuosikausia ja annetaan lasten nähdä se kaikki väkivalta ja huuto. Uhkailevista ja hakkaavista puolisoista pitää tehdä ilmoitus poliisille ja lähteä oitis eikä jäädä kyyristelemään pelon vallassa. Tämä on hyvin vaarallinen tilanne, mutta vaarallista on jäädäkin.
Ja vielä se alkoholi, jota niin usea juo lastensa nähden, höpöttää ja örveltää. Tätä lapset pelkäävät, kun vanhemman käytös muuttuu eikä lapsi ymmärrä miksi. Se on iha sama onko olo aikuisella ratkiriemukas tai murjottava, lapsi kokee sen erilaisena. Olen sen nähnyt kuinka lapset pelkäävät näitä kännääviä vanhempiaan. Siis miksi vanhemmat haluavat kiusata lapsiaan vain siksi että saisivat juoda ja päänsä sekaisin?
Kaikki tämä aiheuttaa lapselle pitkittyessään käytöshäiriöitä, ei sen tarvitse olla synnynnäinen ongelma. Isompana ongelma vain korostuu, kun nuori muistaa kaiken tapahtuneen. Pieni lapsi reagoi raivoamalla, koska hänellä ei ole sanoja kertoa mikä stressaa.
Niin, se kännykkä on myös haitallinen... se on nähty kuinka kuutamolla voivat vanhemmat olla lasten läsnä ollessa kun samalla selaavat kännykkäänsä. Ohitetaan kysymykset, ohitetaan lapsen tarpeet kokonaan. Voi luoja kuinka se minua säälittää, kun näen sen tapahtuvan. Lapsi hakee kontaktia muista ihmisistä, seuraa ja vaatii huomiota. Päiväkodissa ja koulussa opettajat ovat helisemässä näiden kännykkähylättyjen lasten kanssa.
Ajatelkaa vanhemmat, kaikki tuo kostautuu myöhemmin, kun lapsi kasvaa. Sitten se on jo liian myöhäistä.
Katso lähetysajat : Nepsyt - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (1152)
Vierailija kirjoitti:
"Voitko leikata mun varpaankynnet"
"Joo"
On tämä raskasta katsottavaa :D
Jos se on tapa/mahdollisuus osoittaa välittämistä ja koskettaa, mitä vikaa? Tunnekylmä normi äiti Suomessa vippaa skidilleen 20 e kouraan ja sanoo "mee shoppailee" ja painelee omaan harrastukseensa.
Kumpi näistä on välittävä tapa toimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään joka käytökselle on oma diagnoosi, eipä ollut ennen.
Kotikasvatuksesta tällainen käytös osaksi johtuu. Ei ole ollut rajoja, saa tehdä mitä lystää ja vapaan kasvatuksen loistoesimerkit, ei toki kaikkia mutta suurinta osaa. Onko vanhemmat itse dokanneet ym.
Nepsyt ja pepsyt, huonoa kasvatusta suurimmaksi osaksi vaan.
Katsoin ohjelmaa hetken - täysi mysteeri, miksi se poika oli huostaanotettu. Hänen koti, oleminen ja kommunikaatio näytti kaikkein toimivimmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelin, että sarjan katsominen saisi ihmiset näkemään, ettei kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt johdu kasvatuksesta, eikä niitä siten voi kasvatuksen keinoin poistaa. Ajattelin, että sarja toisi muutoksen siihen, miten "nepsyt" nähdään. Vaan eipä se näin näköjään olekaan.
Peruspulliainen kokee tietävänsä edelleen lastenlääkäreitä ja neuropsykiatreja paremmin esim. ko. sarjan lasten (ja aikuisten) diagnoosit. Tai paremminkin, että mitään diagnooseja ei ole, vain huonoa kasvattamista. Huomasitteko, että sitä samaa kuraa kertoi esim. tämä useamman nepsy-tytön äiti saaneensa alusta asti, kunnes diagnoosit olivat varmistuneet? Kuinka julmaa jatkaa samaa epäilemistä ja solvaamista.
Neuropsykiatriset kehityshäiriöt ovat aivokuvin todennettavissa. Muutoksia nähdään mm. etuotsalohkossa ja välittäjäaineiden toiminnas
Ei ole mitään suoraa näyttöä siitä, että ADHD-potilailla olisi systemaattisesti jotain poikkeavaa aivojen välittäjäainetoiminnoissa. Tämä "tieteellinen" väite on kotoisin samasta sylttytehtaasta kun ne muutkin väitteet aivojen kemialliseen epätasapainoon liittyen, oli kyse sitten masennuksesta tai psykoosista. Ei ole olemassa mitään dopamiinivajetta tai dopaminenergisen järjestelmän häiriötä, joka liittyisi ADHD:hen. Kaikki stimulantit eivät edes vaikuta dopamiinijärjestelmän kautta, ja silti niiden väitetään hoitavan samaan häiriötä. Jotta voisit tutkia tällaista hypoteesia liittyen siihen, että amfetamiini korjaisi ADHD-potilailla jotain sellaista dopamiinivajetta jota normaaleilla ihmisillä ei voi olla, sinun pitää tehdä kaksoissokkoutettu kontrolloitu koe, jossa kontrolloit heikon tilannesidonnaisen keskittymiskyvyn vaikutuksen dopamiinivasteeseen ja D2/D3 -respetorien saatavuuteen. Tiedätkö miksi? Koska ihmisen välittäjäainejärjestelmät toimivat niin, että ne reagoivat ympäristöön, ihmisen kokemuksiin ja tulkintoihin tilanteesta. Ne ovat adaptiivisia järjestelmiä.
Tällainen harvinainen koe tehtiin vuonna 2013. Siinä verrattiin metyylifenidaatin aiheuttamaa dopamiinivastetta ADHD-potilailla ja terveillä verrokeilla niin, että kaikkien koehenkilöiden suorituskyky testattiin kokeen alussa tehtävillä testeillä. Sen jälkeen potilaiden aivoja kuvattiin PET-kuvantamislaitteella. Tutkimustulosten mukaan mitään eroa ei löytynyt koehenkilöiden välillä D2/D3 -reseptorien saatavuudessa tai dopamiinivasteessa. Metyylifenidaatti paransi yhtä paljon terveiden, huonosti suoriutuneiden koehenkilöiden keskittymiskykyä kuin ADHD-potilaiden keskittymiskykyä testeillä mitattuna. Tutkijat toteavatkin, että on epätodennäköistä, että dopamiinijärjestelmän dysregulaatio itsessään tuskin aiheuttaa ADHD:ta. Tutkijat toteavatkin, että heidän tutkimuksensa vahvistaa aikaisempaa tutkimusnäyttöä siitä, että näillä stimulanteilla on samankaltainen vaste ja vaikutus keskittymiskykyyn ihmisillä yleensä riiippumatta siitä, oliko heillä ADHD-diagnoosia vai ei. Esimerkiksi Rapport et al (1978) havaitsivat plasebokontrolloiduissa kokeessa, että deksamfetamiini paransi tavallisten poikalasten suoriutumista kognitiivissa testeissä, vähensi heidän motorista levottomuuttaan ja paransi heidän reagointinopeuttaan. Vuonna 1980 julkaistussa kokeessa Its Cognitive and Behavioral Effects in Normal and Hyperactive Boys and Normal Men havaitiin, että deksamfetamiinin vaste oli samanlainen sekä hyperaktiivislla/normaaleill pojilla että hyperaktiivislla/normaaleilla miehillä suhteessa kognitiiviseen suoriutuskykyyn, reagointiaikaan ja motoriseen levottomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voitko leikata mun varpaankynnet"
"Joo"
On tämä raskasta katsottavaa :DJos se on tapa/mahdollisuus osoittaa välittämistä ja koskettaa, mitä vikaa? Tunnekylmä normi äiti Suomessa vippaa skidilleen 20 e kouraan ja sanoo "mee shoppailee" ja painelee omaan harrastukseensa.
Kumpi näistä on välittävä tapa toimia?
Tuo blondi teini kyllä on suurin *askanpuhuja mitä on koskaan uskonut näkevänsä. Ottaisi nyt vastuuta omasta käytöksestään. Ainoa "tauti" tuolla on lorvikatarri :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko yhden nepsyn erityistarpeisiin on varaa pistää rahaa?
Sen verran, että hän kuntoutuu ja pärjää elämässään, pystyy opiskelemaan ja tekemään töitä.
Kyllä. Vanhempien rahaa. Yhteiskunnan ei tule kustantaa näiden erityisten erityisyyttä.
Vanhempien rahaa ovat kerätyt vetotulot. Siksi olemme järjestäytynyt, pohjoismainen demokraattinen yhteiskunta, huolehdimme kaikista. Emme elä Amerikassa, jossa varakkuus ratkaisee lääkäriin pääsyn. Myös sinusta, kun olet vaipoissa vanhana tai muuten hoivan tarpeessa.
Ilmeisesti syöpää sairastava lapsi pitäisi jättää hoitamatta. Tai sydänvikainen lapsi leikkaamatta analogiasi mukaan. No, samantien vanhukset joutavat tuottamatt
Syövästä ja sydänviasta voi parantua. Nepsyt ovat ja pysyvät sekopäinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voitko leikata mun varpaankynnet"
"Joo"
On tämä raskasta katsottavaa :DJos se on tapa/mahdollisuus osoittaa välittämistä ja koskettaa, mitä vikaa? Tunnekylmä normi äiti Suomessa vippaa skidilleen 20 e kouraan ja sanoo "mee shoppailee" ja painelee omaan harrastukseensa.
Kumpi näistä on välittävä tapa toimia?
Tuo blondi teini kyllä on suurin *askanpuhuja mitä on koskaan uskonut näkevänsä. Ottaisi nyt vastuuta omasta käytöksestään. Ainoa "tauti" tuolla on lorvikatarri :)
Ymmärrän kyllä äitiä, vaikka hän höösäsikin lapsensa eteen paljon. Tytär on yrittänyt itse*urhaa. Kyllä sellaisen jälkeen vanhempi tulee varovaiseksi ja välttää aiheuttamasta mitään mielipahaa. Eihän se tietenkään hyväksi ole lapsellekaan, mutta varsin inhimillistä. Helppo sivusta arvostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
On tuo Aadan äidin av(i)omies erikoinen, että on hakeutunut tuohon tilanteeseen. Mun mielestä hän näyttää sitä paitsi jonkin verran nuoremmalta kuin tuo Aadan äiti.
MIKSI naisen pitäisi aina ottaa miehekseen vanha papparainen? MIKSI se on niin kauheaa ja tuomittavaa, jos naisella on esim. pari vuotta nuorempi mies?
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
On tuo Aadan äidin av(i)omies erikoinen, että on hakeutunut tuohon tilanteeseen. Mun mielestä hän näyttää sitä paitsi jonkin verran nuoremmalta kuin tuo Aadan äiti.
MIKSI naisen pitäisi aina ottaa miehekseen vanha papparainen? MIKSI se on niin kauheaa ja tuomittavaa, jos naisella on esim. pari vuotta nuorempi mies?
Minusta tuo Aadan äiti Henna näyttää n. 45-vuotiaalta ja sen avomies näyttää 30-33-vuotiaalta. Eli ihan varmasti mies on enemmänkin kuin pari vuotta nuorempi. Voihan se olla, että Henna elättää tätä miestä ja kumpikin on ihan tyytyväisiä tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
On tuo Aadan äidin av(i)omies erikoinen, että on hakeutunut tuohon tilanteeseen. Mun mielestä hän näyttää sitä paitsi jonkin verran nuoremmalta kuin tuo Aadan äiti.
MIKSI naisen pitäisi aina ottaa miehekseen vanha papparainen? MIKSI se on niin kauheaa ja tuomittavaa, jos naisella on esim. pari vuotta nuorempi mies?
Minusta tuo Aadan äiti Henna näyttää n. 45-vuotiaalta ja sen avomies näyttää 30-33-vuotiaalta. Eli ihan varmasti mies on enemmänkin kuin pari vuotta nuorempi. Voihan se olla, että Henna elättää tätä miestä ja kumpikin on ihan tyytyväisiä tilanteeseen.
MIKSI nainen ei saisi ottaa nuorempaa miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa
Kasvatuksella saatu aivovamma? Oletkohan nyt edes itse ihan normaali? Empatiakyky näyttää ainakin olevan nolla. Ehkä joku persoonallisuushäiriö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa
Kasvatuksella saatu aivovamma? Oletkohan nyt edes itse ihan normaali? Empatiakyky näyttää ainakin olevan nolla. Ehkä joku persoonallisuushäiriö?
Nepsy-juttu on kuviteltu sairaus, samaan tapaan kun masennus tai migreeni. Heikon aineksen merkki
Varaa aika heti neurologille ja/tai psykiatrille ja kerro tämä "tietosi". Oletko itse jotain heikkoa ainesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö), autismikirjon häiriöt ja oppimisvaikeudet, on yhdistetty aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroavaisuuksiin useissa tutkimuksissa. Näitä eroja havaitaan muun muassa aivojen kuvantamistutkimuksissa, kuten MRI (magneettiresonanssikuvaus) ja fMRI (toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus), jotka voivat näyttää poikkeavuuksia aivojen rakenteessa, koon, yhteyksissä ja aktiivisuudessa.
Esimerkiksi ADHD:n kohdalla on havaittu, että tietyt aivoalueet voivat olla pienempiä tai niiden toiminta heikompaa, erityisesti niillä alueilla, jotka ovat vastuussa tarkkaavaisuuden säätelystä ja impulssikontrollista. Autismikirjon häiriöissä puolestaan on havaittu poikkeavuuksia aivojen kommunikaatioreiteissä ja -verkostoissa, jotka vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon.
Tästä huolimatta jotkut ihmiset saattavat edelleen epäillä, että nämä piirteet johtuvat yksinomaan kasvatuksen tai ympäristön vaikutuksista. Tämän voi osittain selittää useampi tekijä, kuten ymmärryksen puute. Monimutkaiset neurobiologiset konseptit voivat olla vaikeita ymmärtää ilman erityistä asiantuntemusta. Neuropsykiatrisiin oireyhtymiin liittyy edelleen stigmaa ja väärinkäsityksiä, jotka voivat johtaa vääriin käsityksiin niiden synnystä.
Vaikka aivojen eroavaisuudet ovat selkeästi yhdistettyjä näihin piirteisiin, myös ympäristötekijöillä, kuten kasvatuksella, voi olla merkittävä rooli. Tämä monimutkainen vuorovaikutus voi johtaa väärinkäsityksiin siitä, mikä on synnynnäistä ja mikä ympäristön vaikutusta.
Tieteellinen tieto on jatkuvassa muutoksessa, ja uudet löydökset voivat muuttaa käsityksiämme. Jotkut saattavat viipyä vanhentuneissa käsityksissä tutkimustiedon kehittyessä.
Kokonaisuutena tutkimus tukee vahvasti käsitystä, että neuropsykiatriset piirteet johtuvat osittain aivojen synnynnäisistä eroavaisuuksista, vaikka ympäristölläkin on oma osuutensa. Tiedon levittäminen ja kasvatus näissä aiheissa ovat avainasemassa, jotta ymmärrys näistä oireyhtymistä paranisi ja stigma vähenisi.
Vierailija kirjoitti:
Oma nepsy-tyttäreni oli varsinainen raivotar lapsena. Jotain kuitenkin tapahtui ja nyt aikuisena hän on kuin aave. Ei koskaa näytä tunteitaan, puhuu hyvin asiallisesti mutta kuin hän lukisi käsikirjoitusta paperilta. En ole nähnyt hänen itkevän sitten teini-iän. Käy kuitenkin töissä vaikka seurustellut ei ole koskaan. :(
Tuli tosi surullinen olo tyttären ja tytär-äitisuhteen puolesta.
Mieti, jos sinulla olisi vaikka superpaha pesuaineallergia ja siksi usein raivoaisit raapien itseäsi, repien tai riisuen vaatteitasi ja samalla ärhennellen. Ja sitten sinut leimataan hulluksi raivoajaksi ja se siitä. Hankala tyyppi, joka ei hillitse itseään.
Vierailija kirjoitti:
Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa
Lapsen nepsyongelmiin haetaan vauvapalstalta vertaistukea kun ei osata kasvattaa omia lapsiaan. Ulkoistetaan oma saamattomuus tänne palstalle.
Miksi näitä häiriökäyttäytyviä pitää ymmärtää, ymmärtää ja hyväksyä kaikki paha mitä saavat aikaan, koska diagnoosi? "Ei se Veeti mitään pahaa tarkoittanut, kun löi toiselta silmän hajalle sählymailalla." Pitää ymmärtää, että Veetillä on tosi kurja mieli tapahtuneesta. Paljon pahempi, kuin sillä silmänsä menettäneellä.
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö), autismikirjon häiriöt ja oppimisvaikeudet, on yhdistetty aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroavaisuuksiin useissa tutkimuksissa. Näitä eroja havaitaan muun muassa aivojen kuvantamistutkimuksissa, kuten MRI (magneettiresonanssikuvaus) ja fMRI (toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus), jotka voivat näyttää poikkeavuuksia aivojen rakenteessa, koon, yhteyksissä ja aktiivisuudessa.
Esimerkiksi ADHD:n kohdalla on havaittu, että tietyt aivoalueet voivat olla pienempiä tai niiden toiminta heikompaa, erityisesti niillä alueilla, jotka ovat vastuussa tarkkaavaisuuden säätelystä ja impulssikontrollista. Autismikirjon häiriöissä puolestaan on havaittu poikkeavuuksia aivojen kommunikaatioreiteissä ja -verkostoissa, jotka vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon.
Tästä huolimatta jotkut ihmiset saattavat edelleen epäillä, että nämä piirteet joh
Nämä kaikki häiriöt diagnosoidaan rasti ruutuun -lomakkeilla ja psykiatrin tekemällä haastattelulla vain siksi, koska psykiatria on epäonnistunut löytämään mitään spesifiä neurobiologista pohjaa näille häiriöille. Aivokuvantamistutkimuksissa ei ole löydetty mitään systemaattista eroa näiden häiriön omaavien ja terveiden verrokkien välillä. Se että on löydetty ryhmätason eroja, jotka tilastollisesti assisosioituvat näihin häiriöihin, ei tarkoita että ne olisivat spesifejä tai että niiden avulla voi tunnistaa, kenellä on ADHD tai autisminkirjon häiriö ja kenellä ei. Siksi niitä ei voi käyttää edes diagnostiikan tukena, koska häiriön oirekuva ja neurobiologiset korrelaatit eivät ole sellaisia, että niillä voitaisiin perusjoukosta tunnistaa nepsyt tavallisista ihmisistä. Jotta kehitysvammainenkin ymmärtää tämän lauseen niin sen vois sanoa toisinkin: myös tavallisilla ihmisillä ilman nepsyoireita voi olla näitä poikkeamia, ja nepsyoireisella ihmisellä on todennäköisesti aivan normaalivariaatioon kuuluva aivojen rakenne ja toiminta. Tuo ylimalkainen sönkötys aivoalueiden rakenteellisista tai toiminnallisista poikkeavuuksista ryhmätasolla vain peittää alleen sen tosiasian, että psykiatria on totaalisen epäonnistunut massiivisesta tutkimuspanostuksesta huolimatta löytämään yhdellekään häiriölle niitä määrittävää neurobiologista pohjaa, kuten ansioitunut aivotutkija Raymond J. Donal toteaa vuonna 2022 ilmestyneessä artikkelissa Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better:
"The scale of investment in functional neuroimaging as a research tool in psychiatry dwarfs that of other recent innovations, with more than 16,000 published articles over the past three decades (approximately one-third in the last 5 years alone, according to PubMed). Yet, it is sobering to acknowledge that functional neuroimaging, in particular modalities such as functional magnetic resonance imaging (fMRI) and magnetoencephalography/electroencephalography (MEG/EEG), plays no role in clinical psychiatric decision making, nor has it defined a neurobiological basis for any psychiatric condition or symptom dimension. Thus,it remains difficult to refute a critique that psychiatrys most fundamental characteristic is its ignorance, that it cannot successfully define the object of its attention, while its attempts to lay bare the etiology of its disorders have been a litany of failures (Scull, 2021)."
Vierailija kirjoitti:
Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa
Sinulla on aivoissa surkastuma siinä kohti, missä empatia ja älykkyys sijaitsevat.
Se kuuluu tohon kehitysvaiheeseen, ihan ilman nepsyyttäkin. On pakko päästä ärhenteleen. Mieti miten kieltäminen toimisi tuossa tilanteessa. Kyseessä on kuitenkin nepsy-teini, jonka elämä on muutenkin vaikeaa.
Opiskelisit sinäkin edes vähän.