Kunpa edes yksi kiusaajistani ottaisi yhteyttä ja
pyytäisi anteeksi miten kohteli koulussa. Mutta on näköjään turha toive.
Kommentit (31)
Ikävä kyllä monikaan heistä ei varmaan enää muista koko asiaa. Yritä sinäkin keskittyä omaan elämääsi ja päästää menneisyydestä irti, se on parasta omalle itsellesi.
Mä voisin kyllä kysyttäessä selittää, miksi aloin kiusata sitä jota kiusasin. Syy antaisi varmasti kiusatulle paljon ja kertoisi vain minun heikkoudestani ja tuolloisesta olemattomasta itsetunnostani. Mutta en ota yhteyttä itse, koska voihan olla että itse häpeän kiusaamista paljon enemmän kuin mitä hän siitä kärsii.
Minä en toivo yhteydenottoja tai anteeksipyyntöjä kouluaikaisilta kiusaajilta. He eivät ole enää osa elämääni enkä ole kiinnostunut tietämään, mitä heille kuuluu ja onko heille jäänyt omantunnon tuskia kiusaamisesta. Eläkööt omaa elämäänsä, minä elän omaani. Olen vain kiitollinen ja helpottunut siitä, ettei peruskoulua tarvitse kokea enää toistamiseen.
Pitää itse oppia antamaan anteeksi muille, alkaa elää omaa elämäänsä, välittämättä muiden mielipiteistä, ei odottaa anteeksi antoa, sellaisen harvemmin saa.
Jos muhun ottaisi joku ex-kiusaaja yhteyttä, niin arvelisin että on jotakin vailla (esim. rahaa) tai haluaa päästä urkkimaan asioitani naureskellakseen luokkakokousmaisesti muiden kiusaajien kanssa. En ole hyväksynyt kiusaajien kaveripyyntöjä.
Ovatko olleet sellaisia kiusaajia, että tietävät kiusanneensa?
Vierailija kirjoitti:
Minä en toivo yhteydenottoja tai anteeksipyyntöjä kouluaikaisilta kiusaajilta. He eivät ole enää osa elämääni enkä ole kiinnostunut tietämään, mitä heille kuuluu ja onko heille jäänyt omantunnon tuskia kiusaamisesta. Eläkööt omaa elämäänsä, minä elän omaani. Olen vain kiitollinen ja helpottunut siitä, ettei peruskoulua tarvitse kokea enää toistamiseen.
Samoin. Moni yritti vuosien päästä ottaa yhteyksiä mutta laitoin estot kaikille. Mennyttä elämää ja sen minkä saivat rikki niin ei sanoilla enää korjata. Voi aueta haavat uudestaan jos yrittävät päästä elämääni.
Olen nyt hyvin onnellinen enkä halua mitään pahaa menneisyydestäni tähän elämään
Pahin koulukiusaajistani otti yhteyttä aikuisiällä. Ei olisi kannattanut luottaa, jatkoi kiusaamista netin kautta mustamaalaamalla. Käytiin yhdessä myös viihteellä ja levitteli kuviani ilman lupaa missä olen humalassa ja ei niin edustava.
Minä otin itse yhteyttä yhteyttä kiusaajaani ja vetelin turpaan. Nyt ollaan tasoissa.
Anteeksi voi antaa ilman anteeksipyyntöä. Suosittelen. Ja kun se onni ei tule muiden ihmisten tekemisillä, vaan rauha ja tasapaino löytyy itsestä.
Ja olen lapsena/teininä kiusattu
Jos kiusaaja pyytää anteeksi tai sitä yrittää niin sehän tarkoittaa sitä että hänellä on tunnontuskia eli KÄRSII. Tällöin ei todellakaan kannata antaa anteeksi ja paras on ignoorata.
Kärsikööt siinä sitten oloissaan:)
Minä muistan kouluajoilta vain yhden joka yritti kiusata minua. Hän ampui aivonsa pihalle joskus 30 vuotta sitten.
Sekö korjaisi sut?
Oletko ollut terapiassa, psykologilla, työstänyt kiusaamista itse?
Ymmärrätkö, että sinä olet sinä, et se miksi kiusaajat sua haukkui?
Anna heille mielessäsi anteeksi. Ei heidän vaan itsesi takia.
Mulle on kiusaajat tulleet ilahtuneena juttelemaan ikään kuin oltaisi kavereita. Ihmetyttää todella. Kutsutaan jopa luokkatapaamisiin. Huippu oli se, joka pyysi palvelusta "vanhalle kaverille". Kyseinen tyyppi ei puhunut mulle kertaakaan lukion aikana. Suurin osa luokasta syrji mua ja kehitti musta täysin paikkansapitämättömiä kuvitelmia.
Hän ei saanut palvelusta. Eikä kiusaajien kanssa tartte mitään kaveruutta ruveta kehittämään. Mä en ainakaan, koska en pidä sellaisista jotka nauttivat jonkun kärsimyksestä.
Mutta anteeksi voin antaa. Heistä ei ollut sen parempaan eivätkä enää vaikuta elämääni.
Mä taas toivon että eivät ota yhteyttä saati että palaisivat menneisiin.
Ei mitään yhteyksiä enää ikinä. Hirveitä ihmisiä ja hyvä, kun niistä on päästy eroon. Anteeksipyynnön voisivat tunkea poikittain takalistoonsa, sillä ei tässä vaiheessa tehdä enää yhtään mitään. Parasta olisi, jos ajaisivat joukolla päin kalliota tai lakkaisivat jollain tavalla olemasta ja häiritsemästä muita.
Ei kiusaajat sellaista tee, höpsö! Ne voivat esittää olevansa muka pahoillaan, mutta samalla etsivät keinoja satuttaa sua uudelleen. Kerran kiusaaja on aina ja ikuisesti kiusaaja. Eivät läpimädät ihmiset muuksi aikuisena enää muutu.
Vierailija kirjoitti:
Pahin koulukiusaajistani otti yhteyttä aikuisiällä. Ei olisi kannattanut luottaa, jatkoi kiusaamista netin kautta mustamaalaamalla. Käytiin yhdessä myös viihteellä ja levitteli kuviani ilman lupaa missä olen humalassa ja ei niin edustava.
Kerran kiusaaja, aina kiusaaja. Siinäs näit, miten käy, jos näiden saastojen kanssa hengaa.
Anteeksi.Minä pyydän anteeksi jokaiselta kiusatulta.
Anteeksi siitä, ettei opettaja auttanut tai muut oppilaat.
Anteeksi,että olet joutunut sellaista kokemaan.