Miten toimia, kun äiti-ihmisen vauvakertomukset eivät kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Jos ap:n poikaystävä olisi vuoden intissä tai vastaavassa erittäin sitovassa hommassa ja päivittäiset viestit liittyisivät väsyyn, päivän tehtäviin, hajoamisiin jne niin olisiko ap silloinkin että "ei kiinnosta, voitaisko puhua jostain muusta".

Vai olisiko empatiakyvyn puutetta ilmoilla? Ihmisten on vaikea samaistua asioihin mitkä eivät itseä kosketa.

Ei minuakaan voisi vähempää kiinnostaa "söpöt ja hassut" eläinkuvat tai mitä jonkun karvaperse teki silloin ja tällöin mutta symppaan sillä ne ovat omistajilleen tärkeitä. 

Kyllä minä ainakin sanoin aikanaan poikaystävälle inttiaikana etten todellakaan ala kuunnella mitään palvelusjuttuja 24/7. Hän ymmärsi sen hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti osa vanhemmista raportoi lastensa kuulumisia vielä teini-iässäkin.

 

Ei ne niitä kuulumisia kerro nihkeille lapsettomille siinä vaiheessa.

 

 

No ei, lapsettomat ovat ymmärtäneet nostaa kytkintä niistä ystävyyssuhteista jo pikkulapsiaikana.

 

Niillä äideillä on sosiaalinen elämä ihan ilmankin. Ne lapsettomat sitten jauhaa 30. vuotta niistä tyttöjen sinkkuilloista.

Eikös niiden äitien pitänytkään olla yksinäisiä jonkun väitteiden mukaan täällä? Ja AP olisi kauhea ihminen jos tämän itsellisen äidin "hylkäisi" kun hän vaan niin kaipaa seuraa ja tukea. Mutta nyt taas tulee vakuuttelua että ei

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

Tällä ystävällä kai symbioosivaihe vauvansa kanssa, elämään ei mahdu muuta, on kuin rakastunut, mikä onkin tärkeää vauvan ja äidin suhteen kehittymiselle, mikä on lapsen henkinen ja fyysinen kasvualusta. Samalla tavoinhan jotkut melkein unohtavat ystävänsä rakastuessaan ja löytäessään uuden parisuhteen. Ap tiedostaa hyvin, mikä häntä kiinnostaa ja mikä ei. Ystävyys on muuttunut. Se voi olla melkein surun paikka.

Jos haluat yrittää säilyttää ystävyyden, niin "minimihuomioinneilla" kuten peukutuksilla ym. voit "roikkua" mukana ilman oman pinnan kohtuutonta kiristymistä. Ehkä ystävän symbioosivaiheen lievennyttyä häntä alkaa muutkin asiat kiinnostaa. Tosin hän on ainoana vanhempana todennäköisesti enemmän kiinni lapsessaan jatkossakin, mikä on ihan ymmärrettävää. Tämä on myös luonnekysymys. Joillakin se symbioosi oman lapsen kanssa kestää vuosikaudet, vaikka lapsi jo alkaisi tarvita omaa tilaa... näitä tilanteita on nähty.  

Kaikki, jotka ovat tässä sitä mieltä, että ystävältä tuleva viestitulva ei haittaa koskaan, voivat antaa yhteystietonsa minulle. Minulla riittää paljon kerrottavaa minulle erittäin rakkaista aiheista, kuten sarjakuvat eri juonenkäänteineen ja hahmoanalyyseineen. Autistina jaksan jankata samasta aiheesta vaikka kuinka pitkään.

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

Puhuttiin siitä miten äitiyslomalle jäävä äiti putoaa yksinäisyyteen, kuten arvatenkin on tälle Ap:n ystävällekin on käynyt. Laitettiin useampi linkki kuvaamaan asiaa.

Eihän se sitä tarkoita, että se lapsen hankkinut sen jälkeen loppuikänsä oliis yksin imeväisen kanssa neljän seinän sisällä yksinäisenä, vaan elämänvaiheen muuttuessa, se tilanne muuttuu (kuten täällä on myös sinullekin jo kuvattu) ja yksinäisyys väistyy.

Vierailija kirjoitti:

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

 

Puhuttiin siitä miten äitiyslomalle jäävä äiti putoaa yksinäisyyteen, kuten arvatenkin on tälle Ap:n ystävällekin on käynyt. Laitettiin useampi linkki kuvaamaan asiaa.

 

Eihän se sitä tarkoita, että se lapsen hankkinut sen jälkeen loppuikänsä oliis yksin imeväisen kanssa neljän seinän sisällä yksinäisenä, vaan elämänvaiheen muuttuessa, se tilanne muuttuu (kuten täällä on myös sinullekin jo kuvattu) ja yksinäisyys väistyy.

Siis tästä kommentistä lähti se yksinäisyyskeskustelu:

"Äiti jää Suomessa todella yksin sen lapsensa kanssa. Kyllä. Tämä on se lähtökohta. Ei se vaadi siltä äidiltä tai tämän käytökseltä yhtään mitään. Niin vain Suomessa käy. Yhtäkkiä humahdat täydelliseen yksinäisyyteen, vaikka olisi isäkin kuvioissa, mitä ap:n ystävällä ei ole. Kukaan ei enää käy, ketään ei kiinnosta, äiti suljetaan pois wa-ryhmistä ja työpaikan harrastuspiireistä jne."

Ei tuossa puhuta äitiyslomasta yhtään mitään, vaan äitiydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

 

Puhuttiin siitä miten äitiyslomalle jäävä äiti putoaa yksinäisyyteen, kuten arvatenkin on tälle Ap:n ystävällekin on käynyt. Laitettiin useampi linkki kuvaamaan asiaa.

 

Eihän se sitä tarkoita, että se lapsen hankkinut sen jälkeen loppuikänsä oliis yksin imeväisen kanssa neljän seinän sisällä yksinäisenä, vaan elämänvaiheen muuttuessa, se tilanne muuttuu (kuten täällä on myös sinullekin jo kuvattu) ja yksinäisyys väistyy.

 

 

Siis tästä kommentistä lähti se yksinäisyyskeskustelu:

 

"Äiti jää Suomessa todella yksin sen lapsensa kanssa. Kyllä. Tämä on se lähtökohta. Ei se vaadi siltä äidiltä tai tämän käytökseltä yhtään mitään. Niin vain Suomessa käy. Yh

Ei siinä lue että se äiti olisi koko loppuikänsä samassa jamassa. Tuossa lukee ihan selkeästi että tuo on SE LÄHTÖKOHTA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

 

Puhuttiin siitä miten äitiyslomalle jäävä äiti putoaa yksinäisyyteen, kuten arvatenkin on tälle Ap:n ystävällekin on käynyt. Laitettiin useampi linkki kuvaamaan asiaa.

 

Eihän se sitä tarkoita, että se lapsen hankkinut sen jälkeen loppuikänsä oliis yksin imeväisen kanssa neljän seinän sisällä yksinäisenä, vaan elämänvaiheen muuttuessa, se tilanne muuttuu (kuten täällä on myös sinullekin jo kuvattu) ja yksinäisyys väistyy.

 

 

Siis tästä kommentistä lähti se yksinäisyyskeskustelu:

 

"Äiti jää Suomessa todella yksin sen lapsensa kanssa. Kyllä. Tämä on se lähtökohta. Ei se vaadi siltä äidiltä tai tämän käytöks

Totta, ei lue että loppuelämä on samaa. Lukee että äiti jää yksin. Sitä kommentoitiin. 

Vierailija kirjoitti:

No laitan tähän nyt muutamia asioita mitä tuli mieleen: 

 

1. Sun ystävä on nyt äiti. Hänen maailma on mullistunut. Vauvan syntyminen mullistaa aina elämän.

 

2. Suhtaudu empaattisesti ja ystävällisesti.

3. Kukaan ei pakota puhumaan pelkästään vauvasta. Voit koska tahansa vaihtaa aihetta. Pienten lasten äidin elämä pyörii tällähetkellä sen lapsen ympärillä. Ja hän on siitä itsekin varmasti hämillään eikä edes ymmärrä sitä.

 

4. Mieti miksi asia triggeröi? Mitä tämä kertoo sinusta, että hänen vauvansa kuulumiset ärsyttää? 

 

5. Mieti millainen ystävä olet ja millainen haluat olla. Vaikka et itse pidä lapsista, niin voisiko ystäväsi lapsi olla poikkeustapaus? Voisitko suhtautua tähän lapseen tärkeänä henkilönä , koska se liittyy sun ystävään?

6. Oletko mustasukkainen? 

 

&

Tää on Hyvä !!!

Itsekin kun hankin kotieläimen, niin siitä tuli yllättävän tärkeä - ei nyt lapsi minulle, mutta puhun, kuvaan ja höpötän tästä karvakasasta paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

 

Puhuttiin siitä miten äitiyslomalle jäävä äiti putoaa yksinäisyyteen, kuten arvatenkin on tälle Ap:n ystävällekin on käynyt. Laitettiin useampi linkki kuvaamaan asiaa.

 

Eihän se sitä tarkoita, että se lapsen hankkinut sen jälkeen loppuikänsä oliis yksin imeväisen kanssa neljän seinän sisällä yksinäisenä, vaan elämänvaiheen muuttuessa, se tilanne muuttuu (kuten täällä on myös sinullekin jo kuvattu) ja yksinäisyys väistyy.

 

 

Siis tästä kommentistä lähti se yksinäisyyskeskustelu:

 

"Äiti jää Suomessa todella yksin sen lapsensa kanssa. Kyllä. Tämä on se lähtökohta

 

Tämä on se lähtökohta. LÄHTÖKOHTA. Osaatko suomea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puhuttu, vaan äitien yksinäisyydestä. Äitiys kuulemma tekee ihmisestä yksinäisen.

 

Puhuttiin siitä miten äitiyslomalle jäävä äiti putoaa yksinäisyyteen, kuten arvatenkin on tälle Ap:n ystävällekin on käynyt. Laitettiin useampi linkki kuvaamaan asiaa.

 

Eihän se sitä tarkoita, että se lapsen hankkinut sen jälkeen loppuikänsä oliis yksin imeväisen kanssa neljän seinän sisällä yksinäisenä, vaan elämänvaiheen muuttuessa, se tilanne muuttuu (kuten täällä on myös sinullekin jo kuvattu) ja yksinäisyys väistyy.

 

 

Siis tästä kommentistä lähti se yksinäisyyskeskustelu:

 

"Äiti jää Suomessa todella yksin se

Niin. Se ei siis tarkoita että se on alkuvaihe josta tilanne muuttuu, vaan että noin käy aina. Osaatko suomea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No laitan tähän nyt muutamia asioita mitä tuli mieleen: 

 

1. Sun ystävä on nyt äiti. Hänen maailma on mullistunut. Vauvan syntyminen mullistaa aina elämän.

 

2. Suhtaudu empaattisesti ja ystävällisesti.

3. Kukaan ei pakota puhumaan pelkästään vauvasta. Voit koska tahansa vaihtaa aihetta. Pienten lasten äidin elämä pyörii tällähetkellä sen lapsen ympärillä. Ja hän on siitä itsekin varmasti hämillään eikä edes ymmärrä sitä.

 

4. Mieti miksi asia triggeröi? Mitä tämä kertoo sinusta, että hänen vauvansa kuulumiset ärsyttää? 

 

5. Mieti millainen ystävä olet ja millainen haluat olla. Vaikka et itse pidä lapsista, niin voisiko ystäväsi lapsi olla poikkeustapaus? Voisitko suhtautua tähän lapseen tärkeänä henkilönä , koska se liittyy sun ystävään?

6. Oletk

Minä rakastan kissaani enemmän kuin itseäni, mutten todellakaan pommita sen kuvilla yhtään ketään. En suoraan enkä somessa. Ymmärrän että tosi harvaa kiinnostaa minun lemmikkieläimeni elämä ja edesottamukset.

Niin. Se ei siis tarkoita että se on alkuvaihe josta tilanne muuttuu, vaan että noin käy aina. Osaatko suomea?

Se tarkoittaa nimenomaan, että äiti jää lähtökohtaisesti yksin. Se ei tarkoita, että hän sitten olisi seuraavat vuodet kuolemaansa asti yksin.

Laajemmin katsottuna siinä kuvataan suomalaista kulttuuria ja asenneilmastoa, jossa äidit Suomessa elävät. Suomi on erittäin äitivihamielinen maa.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Se ei siis tarkoita että se on alkuvaihe josta tilanne muuttuu, vaan että noin käy aina. Osaatko suomea?

 

Se tarkoittaa nimenomaan, että äiti jää lähtökohtaisesti yksin. Se ei tarkoita, että hän sitten olisi seuraavat vuodet kuolemaansa asti yksin.

Laajemmin katsottuna siinä kuvataan suomalaista kulttuuria ja asenneilmastoa, jossa äidit Suomessa elävät. Suomi on erittäin äitivihamielinen maa.

 

 

 

Niin. Ei tuossa puhuta tulevaisuudesta mitään, vaan että äiti on yksinäinen. Tulevaisuutta ei voi kukaan tietää.

Suomi on äideille paratiisi, ihan tutkitusti. Älkää aina jaksako urhiutua joka asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Se ei siis tarkoita että se on alkuvaihe josta tilanne muuttuu, vaan että noin käy aina. Osaatko suomea?

 

Se tarkoittaa nimenomaan, että äiti jää lähtökohtaisesti yksin. Se ei tarkoita, että hän sitten olisi seuraavat vuodet kuolemaansa asti yksin.

Laajemmin katsottuna siinä kuvataan suomalaista kulttuuria ja asenneilmastoa, jossa äidit Suomessa elävät. Suomi on erittäin äitivihamielinen maa.

 

 

 

Niin. Ei tuossa puhuta tulevaisuudesta mitään, vaan että äiti on yksinäinen. Tulevaisuutta ei voi kukaan tietää.

Suomi on äideille paratiisi, ihan tutkitusti. Älkää aina jaksako urhiutua joka asiasta.

 

Siinä sanotaan että LÄHTÖKOHTA ON YKSINÄISYYS.

Suomi on äärimmäisen äitivihamielinen maa. Sen näkee erittäin selkeästi myös ihan tästä ketjusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Se ei siis tarkoita että se on alkuvaihe josta tilanne muuttuu, vaan että noin käy aina. Osaatko suomea?

 

Se tarkoittaa nimenomaan, että äiti jää lähtökohtaisesti yksin. Se ei tarkoita, että hän sitten olisi seuraavat vuodet kuolemaansa asti yksin.

Laajemmin katsottuna siinä kuvataan suomalaista kulttuuria ja asenneilmastoa, jossa äidit Suomessa elävät. Suomi on erittäin äitivihamielinen maa.

 

 

 

Niin. Ei tuossa puhuta tulevaisuudesta mitään, vaan että äiti on yksinäinen. Tulevaisuutta ei voi kukaan tietää.

Suomi on äideille paratiisi, ihan tutkitusti. Älkää aina jaksako urhiutua joka asiasta.

 

Siinä sanotaan että LÄHTÖKOHTA ON YKSINÄISYYS

Miten?

Miten tämä viha äitejä kohtaan mielestäsi näkyy? 

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä viha äitejä kohtaan mielestäsi näkyy? 

Emme tule saamaan tähän vastausta.

Lähetä jokaiaeen vauvaviestiin kuva koirastasi ja tilannepäivitys sen olotilasta. Toimiko vatsa, nukkuiko hyvin, kävittekö jo lenkillä, oppiko jonkin uusen tempun jne.

Voit myös hasunhauskasti pukea koirallesi asusteita kuviin, niin tulee vaihtelua ja uusia ilmeitä!

Jos tämä äityli ei jaksa kiinnostua koirasi kuulumisista, niin ehkä ymmärtää ihan itse, että ei sinullakaan niin kiinnosta hänen lapsensa kuulumiset.

Tsemppiä!

Koira on naiselle usein vauvan korvike tai miehen. Jostain syystää vauvaa miestä ei saa esim. ruma, mielenterveysongelmainen tai lisääntymiskyky heikko tai kaikki nämä eri suhteina.

Yhteiskuntamme muuttuu sairaammaksi vuosi vuodelta.