Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia, kun äiti-ihmisen vauvakertomukset eivät kiinnosta
07.04.2024 |
Olen lapseton nainen, jonka kaverista tuli viime kesänä itsellinen äiti. Ymmärrettävästi hänen puheensa ovat paljon lapsessa, mutta mulle alkaisi jo riittää WhatsAppilla lähetetyt "PinjaPetteri on taas nukkunut huonosti, vissiin hampaita tulossa" -tyyppiset tilannepäivitykset. Nämä on yleensä höystetty sankarin kuvalla, johon arvatenkin pitäisi reagoida sydämellä tai kommentoimalla kuinka ihana lapsi onkaan, toivotella tsemppejä hampuleiden kanssa tms.
Lapsi on harvinaisen vaativa, ja alkaa huutamaan melkein heti, jos huomaa äitinsä huomion olevan muualla kuin itsessään. En siis oikeastaan pidä tästä lapsesta (tämä ei tarkoita etten tykkäisi kenestäkään lapsesta).
Kaksi kysymystä. 1) miten pitäisi toimia, jotta tämäntyyppiset tilannepäivitykset ja valokuvat vähenisivät? En toki haluaisi tarpeettomasti loukata kaveria, jolle lapsi on pitkäaikaisen haaveen täyttymys. En kuitenkaan rehellisesti ottaen ole tippaakaan kiinnostunut vauvan kuulumisista.
1) Mitä te äiti-ihmiset odotatte, että tällaisiin päivityksiin reagoidaan. Onko ok, olla reagoimatta mitenkään ja kysellä sen sijaan äidin kuulumisia tms.? Vai onko ainoa vaihtoehto teeskennellä kiinnostunutta lapsesta?
Kommentit (613)
Sulla ei vissiin Ap ole vauvakuumetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei vissiin Ap ole vauvakuumetta?
Voi hyvää päivää mikä vastaus. Sitäkö tämä ap:n kaveri yrittää tartuttaa jutuillaan?
No ei. :-D Tunnen paljon suurempia tunteita koiria kohtaan. Koiraystävien koirakuulumisia jaksaisin kuunnella loputtomiin. Ja kuviakin saa lähettää! Ihmettelen, ettei tuo äiti-kaverini ole jo rivien välistä lukenut, etten ole kovin kiinnostunut PinjaPetterin kuulumisista.
Ap
Olen myös miettinyt sitä, miksi naisilta aina odotetaan ihastunutta suhtautumista vauvoihin. Miesten on ok suhtautua välinpitämättömämmin ja siirtää puhe muihin aiheisiin.
Ap
Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätähän tää on ollut aina. Et ole mikään poikkeus. Meillä ei muiden vauvoista välitetä. " ystävät " on ystäviå niinkauan kun heitä ei rasiteta ärsyttävillä vauvoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hymiö-reaktio, vaikka peukku kuvaan on ihan riittävästi ja voit kysyä miten äiti voi. Lapsi täyttää alussa äidin elämän. Menee pari kolme vuotta ja muu elämä alkaa vähitellen sen jälkeen taas palata enemmän äidin mieleen. Toki lapsi on nyt tästä eteenpäin aina osa äitinsä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Hymiö-reaktio, vaikka peukku kuvaan on ihan riittävästi ja voit kysyä miten äiti voi. Lapsi täyttää alussa äidin elämän. Menee pari kolme vuotta ja muu elämä alkaa vähitellen sen jälkeen taas palata enemmän äidin mieleen. Toki lapsi on nyt tästä eteenpäin aina osa äitinsä elämää.
Jotkut raahaavat jopa teinejään mukaan ystäviensä tapaamisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei vissiin Ap ole vauvakuumetta?
No shit
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.
On multa löytynytkin sympatiaa, mutta ei sitäkään ikuisesti riitä kun puheenaihe on yksi ja sama. Olen jo monet kerrat toivotellut tsemppiä ja parempia unia. En minä osaa neuvoa mitä itkevän vauvan kanssa pitää tehdä öisin! Kiusallista joutua jatkuvasti tilanteeseen, jossa pitäisi osata kommentoida jotain järkevää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla samantapainen tilanne ap:n kanssa. Äityli tykittää lapsensa kuvia/kuulumisia jatkuvalla syötöllä, ja mua ei suoraan sanottuna voisi vähempää kiinnostaa. Tuo äityli takuuvarmasti odottaa, että reagoisin jokaiseen pirkkopetterin kuvaan sydämellä tai lässyttäisin jotain että hellanlettas kun hän onkin suloinen.. Koirakuviin olisinkin heti lepertelemässä, mutta en lapsikuviin. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Harmi että kaikki naiset muuttuu tuollaisiksi lapsen saatuaan. Maailmassa ei yksinkertaisesti ole enää mitään muuta puheenaihetta kuin se oma kersa. Pakko vaan koittaa jaksaa tätä tilannetta. En uskalla sanoa mitään siihen suuntaan että lapsesi ei jaksa kiinnostaa minua. Siitä menisi tasan varmasti välit poikki. Onhan tämä pirkkopetteri nyt maailman ihmeellisin ja ihanin asia.
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi.
Määrittele aikuisuus. Onko se sitä, että esittää kuukaudesta toiseen kiinnostunutta asioista, jotka eivät kiinnosta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti kaverin touhu alkaa rauhoittua vähitellen kun lapsi kasvaa. Toivottavasti. Mutta rasittavaltahan tuo kuulostaa. Hän ei taida tajuta ettei muut näe nyt lasta ja vauvakuplaa kuten hän.
Ehkä jos reagoit ja vastailet vähän harvemmin, niin päivityksiäkin tulee harvemmin? Äitinä sanoisin etten kyllä oleta kenenkään olevan kiinnostunut lasteni kehitysaskelista paitsi mummujen ja vaarin, mieheni lisäksi. Kavereillani on omat lapset ja lemmikit joita ihastella.
Jos olisit oikea ystävä, pyrkisit tutustumaan myös hänen lapseensa, koska hän on ihan ihminen. Mikään ei ole yhtä ihanaa kuin se, kun söpö taapero juoksee sinua vastaan, kietoo kätensä ympärillesi ja kertoo kaivanneensa kivaa tätiä:)
N27
Parempi miettiä voisitko viettää enemmän aikaa jonkun muun kaverin kanssa lähivuosina. Tuo on intensiivistä aikaa kaverille, ja noin isot erot elämäntilanteessa tekee kyllä sen että kaveruus ei ole entisellään. Sitten kun lapsi kasvaa, niin kaveria alkaa taas muutkin asiat kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.
Valitettavasti osa vanhemmista raportoi lastensa kuulumisia vielä teini-iässäkin.
No laitan tähän nyt muutamia asioita mitä tuli mieleen:
1. Sun ystävä on nyt äiti. Hänen maailma on mullistunut. Vauvan syntyminen mullistaa aina elämän.
2. Suhtaudu empaattisesti ja ystävällisesti.
3. Kukaan ei pakota puhumaan pelkästään vauvasta. Voit koska rahansa vaihtaa aihetta. Pienten lasten äidin elämä pyörii tällähetkellä sen lapsen ympärillä. Ja hän on siitä itsekin varmasti hämillään eikä edes ymmärrä sitä.
4. Mieti miksi asia triggeröi? Mitä tämä kertoo sinusta, että hänen vauvansa kuulumiset ärsyttää?
5. Mieti millainen ystävä olet ja millainen haluat olla. Vaikka et itse pidä lapsista, niin voisiko ystäväsi lapsi olla poikkeustapaus? Voisitko suhtautua tähän lapseen tärkeänä henkilönä , koska se liittyy sun ystävään?
6. Oletko mustasukkainen?
Vierailija kirjoitti:
Mulla samantapainen tilanne ap:n kanssa. Äityli tykittää lapsensa kuvia/kuulumisia jatkuvalla syötöllä, ja mua ei suoraan sanottuna voisi vähempää kiinnostaa. Tuo äityli takuuvarmasti odottaa, että reagoisin jokaiseen pirkkopetterin kuvaan sydämellä tai lässyttäisin jotain että hellanlettas kun hän onkin suloinen.. Koirakuviin olisinkin heti lepertelemässä, mutta en lapsikuviin. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Harmi että kaikki naiset muuttuu tuollaisiksi lapsen saatuaan. Maailmassa ei yksinkertaisesti ole enää mitään muuta puheenaihetta kuin se oma kersa. Pakko vaan koittaa jaksaa tätä tilannetta. En uskalla sanoa mitään siihen suuntaan että lapsesi ei jaksa kiinnostaa minua. Siitä menisi tasan varmasti välit poikki. Onhan tämä pirkkopetteri nyt maailman ihmeellisin ja ihanin asia.
Kiitos tästä, kohtalotoveri. Kevensit oloani vähän. :) Tosiaan, en minäkään odota, että kaikki mulle tärkeät asiat kiinnostaisivat muita, vaan tarkkailen tilannetta ja koitan keskustella niistä teemoista, jotka resonoivat vastapuolessa.
Ap
Pahoittelut, tuli kaksi kertaa numero 1. Siis eka kysymys liittyen toimintamalleihin ja toka kysymys suunnattu äideille siitä, onko keskustelun suuntaaminen muualle loukkaavaa.
Ap