Tutkijat: Aivojen aktiivisuus kasvaa rajusti kuoleman hetkellä ja jatkuu edelleen sen jäljeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko se aktiivisuus jatkui? 

Aika lyhyen aikaa.

Kyllä. Sielu = tietoisuus lähtee taivaaseen odottamaan viimeistä tuomiota.

Ei mene taivaaseen.

Kyllä menee ns. välitilaan odottamaan. Tietoisuuskin taitaa sammua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

juuri tietoisuuteen yhdistetyt aivoaallot vilkastuivat

Aivot käsittelee tietoa modulaarisesti. Hierarkkisesti "tasolta seuraavalle tasolle". Riippuen kytkentöjen määrästä (kognitiivinen kyvykkyys), niin tiedon (vastaus syötteeseen, johon lopputulos on tuloste) haku "haarautuu" laajemmalle tai suppeammalle moduulimäärälle tiedon määrästä riippuen. Kun ihminen on kuolemassa, niin aivotoiminta vilkastuu. Se on viimeinen selviytymiskeino. Aivoissa "aukeaa tulvaportit", jotka mahdollistaa maksimaalisen tiedonkäsittelyn, jolloin "reititys" on laajin mahdollinen. Eli ikäänkuin "sarjaankytketty" muuttuu "rinnankytketyksi". Refleksi, jonka tarkoituksena on maksimoida selviytyminen.

 

"Tutkimus: Kasvit varoittavat naapureitaan hajukielellä

Kun tuholainen käy syömässä kasvia, hyökkäyksen uhri alkaa haista erilaiselta. Naapurikasvit pystyvät haistamaan muutoksen ja valmistautumaan itsekin uhkaan."

Entä jos tämä aivojen toiminnan kiihtyminen kuollessa on ihmiselle samantyylinen keino, eli tarkoitus varoittaa muita ihmisiä vaarasta; telepaattisesti, tai jollakin muulla keinolla, mitä ei vielä tunneta?

T. kasvis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

juuri tietoisuuteen yhdistetyt aivoaallot vilkastuivat

Aivot käsittelee tietoa modulaarisesti. Hierarkkisesti "tasolta seuraavalle tasolle". Riippuen kytkentöjen määrästä (kognitiivinen kyvykkyys), niin tiedon (vastaus syötteeseen, johon lopputulos on tuloste) haku "haarautuu" laajemmalle tai suppeammalle moduulimäärälle tiedon määrästä riippuen. Kun ihminen on kuolemassa, niin aivotoiminta vilkastuu. Se on viimeinen selviytymiskeino. Aivoissa "aukeaa tulvaportit", jotka mahdollistaa maksimaalisen tiedonkäsittelyn, jolloin "reititys" on laajin mahdollinen. Eli ikäänkuin "sarjaankytketty" muuttuu "rinnankytketyksi". Refleksi, jonka tarkoituksena on maksimoida selviytyminen.

 

Joutuukohan sillä hetkellä käymään läpi kaiken mitä on kokenut, kaikki ikävät ja hyvät muistot. Kaikki ikävät asiat mitä on sanonut..

Vierailija kirjoitti:

Se on aika jännä kokemus kun oma tietoisuus/mieli irtoaa kokonaan ruumiista, mulla se on tapahtunut kerran kun kokeilin yhtä substanssia (huom en ole mikään huumeiden käyttäjä vaan tein sen mielenkiinnosta kerran), mun tajunta/tietosuus/mieli lähti kokonaan irti mun ruumiista, mä katsoin omaa kehoani ylhäältä käsin kun se toimi täällä maan päällä. 

Mun kroppa siis jutteli ihan normaalisti ihmisten kanssa ketkä oli mukana siinä huoneessa, mutta mä en ollut siinä itse mukana ollenkaan, mä katsoin sitä tilannetta ylhäältä.

Se on todella jännä kokemus

Mulla kävi sama synnytyksessä, kun otin ilokaasua. Supistuksen tullessa maski naamalle ja mieli kohosi synnytyssalin katonrajaan. Sieltä tarkkailin itseäni pedillä ja pääsin karkuun sitä kipua .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut sydänpysähdyksen. Olin silloin onneksi jo sairaalassa sydänvalvonnassa ja elvytys tapahtui nopeasti. Kokemus oli sellainen, että ikäänkuin olisin sukeltanut syvältä veden alta kohti valoa. Siinä ponnistelessani eteenpäin vastaan tuli kuolleita sukulaisiani.

Tämä kesti varmaan korkeintaan puoli minuuttia. Kokemus ei ollut mitenkään epämiellyttävä tai vastenmielinen. Lähinnä tunsin syvää rauhaa ja sain jonkinlaisen viestin, että sinun aikasi ei ole vielä.

On tutkittu, että aivojen toiminta kuolemanhetkellä aktivoi muistia. Eli kohtasit heidät muistissasi, et matkustanut toiselle puolelle. Aivosolut kuolevat yksi kerrallaan ja ihminen käy elämänsä läpi sillä tavalla kuollessaan. Kunnes tuhoutuneita aivosoluja on niin paljon, ettei ihminen enää ymmärrä mitään. Se ei ole kaunista, vaan helvetillistä. Siksi on keksitty kaikenmaailman lohdutuslorut taiv

Mikä siinä on helvetillistä? Minusta pikemminkin lohdullista, jos ei ymmärrä enää mitään. 

Miten totaalisesta insomniasta kärsivät ihmiset kuolevat? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri leffan missä oli giljotiinikohtaus, ja muistin silloin lukeneeni tuosta.

Kuvitelkaas, että näette oman kroppanne vielä minuutin ajan ruiskuttamassa verta. Eipä ole ikävä vallankumouksia.

Giljotiini kehitettiin humaaniksi teloitustavaksi. Sitä ennen kaulan katkaiseminen oli pyövelin tehtävä. Suomessakin oli ammattilaispyöveleitä.

Jep. Humanistit levittivät vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa humaanilla giljotiinillä. Kuvottava koko humanismi. 

Vierailija kirjoitti:

Miten totaalisesta insomniasta kärsivät ihmiset kuolevat? 

Aivot ja ruumis leikkaa kiinni. Sydänkohtaus muun muassa. 

Miten itsensä pystyy näkemään yläpuolelta, kun näköaistimukset tulevat silmien ja näköhermon kautta ja ne ovat ruumiissa?

Pohdittavaa nihilisteille. Harvardin käynyt neurokirurgi on kanssanne eri mieltä.

"Neurokirurgi Eben Alexander sairastuu aivokalvontulehdukseen ja vajoaa koomaan. Hänen aivojensa ajattelua ja ihmisyyttä säätelevät osat lakkaavat toimimasta. Kun selviämisennuste näyttää huonolta ja perhe valmistautuu pahimpaan, herää Eben viikon kestäneestä koomasta parantuneena. Tuon viikon aikana tapahtuu jotain, mikä muuttaa Ebenin käsityksen elämästä, ihmisestä ja maailmankaikkeudesta. Tiedemiehen tarkkuudella Eben selostaa kooman aikana kokemaansa ja jakaa lukijan kanssa sen, minkä niin moni jo sisimmässään aavistaa. Elämä ei pääty kuolemaan vaan jatkuu toisella puolella kauniimpana ja täydempänä."

https://www.wsoy.fi/kirja/eben-alexander/totuus-taivaasta/9789510411339

Vierailija kirjoitti:

Substansseissa olen itsekin päässyt kerran näkemään itseni ja totuuden tietoisuuden tasolta, jossa me kaikki olemme yhteydessä kaikkien kanssa koko ajan. Ikään kuin jonkun näkymättömän energiaverkon välityksellä. Mielen tasolla koemme vain olevamme yksilöitä. Tuo kokemus toi syvän ja pysyvän sisäisen rauhan.

Olen päässyt samaan, monta kertaa, ilman mitään aineita. Ensimmäisen kerran jo noin 20 vuotta sitten.

Pääsen samaan nyt heti. Elämänasenteeni on tämän kyvyn tai ajattelutavan myötä muuttunut kokonaan.