Lue keskustelun säännöt.
Lukioon hakeutuu nykyään oppilaat jotka ei sinne kuulu
04.04.2024 |
Kommentit (204)
Hirveää kitinää kun voitte laittaa sen pilttinne vaikka Ressun lukioon jossa varmasti on sellainen taso ettei sinne pääse yhtään lukutaidotonta? Elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.
Peruskoulussa älykäs jolla on joku oppimiseen vaikuttava asia, ei saa tukea. Lukioon pääsee tyhmiä, jotka osaavat lukea. Mielummin niitä "viallisia" älykkäitä, kuin kirjan mukaan meneneviä kapeaalaisia hikareita.
Lukion opettajan tehtävä on opettaa kaikenlaisia oppilaita. Ei ainoastaan niitä keksikertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on samaa mieltä. Tunnilla jauhetaan jotain simppeliä asiaa ikuisuus ja kursseilla ei sitten ehditä käydä kaikkea.
Itsekseen pitää opiskella joillain kursseilla puolet, jos haluaa aikanaan L:n kirjoittaa. Ja missään ei sanota, että tällä kurssilla käsitellään asiat vain B - C-tasoon asti.
Jos aikoo L:n kirjoittaa niin luulisi olevan itsestäänselvyys, että se kirjoitetaan itse opiskelemalla ei opettajan ohjauksessa. Opettajilla on aikaa rajattu määrä ja se riittää perusasioiden opettamiseen. Ns. hikkelukiot ovat erikseen, miksi lapsesi ei hakenut sellaiseen?
Mihin nämä artikkelin herkkikset päätyvät? Eivät voi osallistua salissa kokeeseen - eivät voi varmaan tehdä töitäkään muiden aikana?
Räätälöidään myös korkeakouluopinnot ja työelämä heille. Muut hoitavat ikävät ja vaikeat hommat heidän puolestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin nämä artikkelin herkkikset päätyvät? Eivät voi osallistua salissa kokeeseen - eivät voi varmaan tehdä töitäkään muiden aikana?
Räätälöidään myös korkeakouluopinnot ja työelämä heille. Muut hoitavat ikävät ja vaikeat hommat heidän puolestaan?
Lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Jussi Paavola kertoo, että erityisjärjestelyjä tarvitsee nykyään 1020 prosenttia opiskelijoista lukiosta riippuen.
Aika hurjaa menoa.
Opettajissa on vikaa sikäli että pitää myös vaatia parannuksia ja resursseja työhönsä eikä vain todeta että tilanne on tämä. Hehän tuntevat koulumaailman todellisuuden ja heidän pitää myös viedä tietoa epäkohdista eteenpäin rehtorille, poliittisille päättäjille, ammattiliitoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin nämä artikkelin herkkikset päätyvät? Eivät voi osallistua salissa kokeeseen - eivät voi varmaan tehdä töitäkään muiden aikana?
Räätälöidään myös korkeakouluopinnot ja työelämä heille. Muut hoitavat ikävät ja vaikeat hommat heidän puolestaan?
Lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Jussi Paavola kertoo, että erityisjärjestelyjä tarvitsee nykyään 1020 prosenttia opiskelijoista lukiosta riippuen.
Aika hurjaa menoa.
10-20 % , ei 1020
Minä olin lukiossa 60-70 -luvun taitteessa, ja kyllä siellä silloinkin oli näitä elämäntapa opiskelijoita, jotka vaan lurjusteli siellä toisten joukossa. Niitten yhteinen nimittäjä oli varakkuus ja vanhempien tunnettu nimi paikkakunnalla.
En usko kenenkään olleen päästään tyhmä. Kyllä ne ihan älykkäitä olivat, mutta kiinnostuksen kohteet oli vain muualla kuin opiskelussa.
Niille kävi niin, että osa heistä sitten kumminkin ryhdistäytyi viimeisellä luokalla ja pärjäsivät kirjoituksissa hyvinkin. Tavallisin tapa oli käydä se viimeinen luokka uudestaan. Meidän luokalla kaksi poikaa alkoi sitten oikein kilpailla, kumpi saa paremmat tulokset.
Mutta se toinen osa sitten tippui pois jonnekin, kun koulun matrikkelia myöhemmin tarkastelin, niin kyllä heistäkin moni johonkin oksalle kipusi, ei välttämättä korkealle mutta elämään kiinni kuitenkin. Mutta ei kaikki. Ainakin kaksi kuoli huumeisiin ja yhteen törmäsin vanhemmalla iällä, oli aivan alkoholisoitunut.
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että tämä nykyinen tilanne ja se silloinen on kaksi aika lailla eri asiaa. Nykytilanne johtuu siitä, että näillä oppilailla on valmiiksi niin heikko pohja ihan tämän peruskoulun leväperäisyyden takia. Ja iso tekijä on myös internet ja kännykät. Ne valtaa lasten ja nuorten mielet ja sotkee heidän päänsä. Siihen on menty. Ei tästä eteenpäin meillä pärjää akateemisesti kuin erityistyypit, joilla on synnynnäinen lahja oppia ja halu opiskella pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nämä oppilaat siellä korkeakouluopinnoissakaan pärjää vaan näkyy kyllä meidänkin asteella. Ihan valtava määrä erilaisia erityisjärjestelyjä tulee vastaan ja opiskelijoille joutuu vääntämään ihan perusasioistakin ja Kelan kanssa vasta ongelmia tuleekin. Onpa tullut vastaan sellaisiakin järjestelyjä jossa opiskelijalle on suositeltu kaikkien opintotehtävien suorittamista suullisesti opiskelukyvyn tukemiseksi. Ei kellään opettajalla ole tuohon aikaa puhumattakaan työelämästä, jossa niitä kirjallisia taitoja vasta edellytetäänkin. Aivan järjen vastaista touhua.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lukiossa 60-70 -luvun taitteessa, ja kyllä siellä silloinkin oli näitä elämäntapa opiskelijoita, jotka vaan lurjusteli siellä toisten joukossa. Niitten yhteinen nimittäjä oli varakkuus ja vanhempien tunnettu nimi paikkakunnalla.
En usko kenenkään olleen päästään tyhmä. Kyllä ne ihan älykkäitä olivat, mutta kiinnostuksen kohteet oli vain muualla kuin opiskelussa.
Niille kävi niin, että osa heistä sitten kumminkin ryhdistäytyi viimeisellä luokalla ja pärjäsivät kirjoituksissa hyvinkin. Tavallisin tapa oli käydä se viimeinen luokka uudestaan. Meidän luokalla kaksi poikaa alkoi sitten oikein kilpailla, kumpi saa paremmat tulokset.
Mutta se toinen osa sitten tippui pois jonnekin, kun koulun matrikkelia myöhemmin tarkastelin, niin kyllä heistäkin moni johonkin oksalle kipusi, ei välttämättä korkealle mutta elämään kiinni kuitenkin. Mutta ei kaikki. Ainakin kaksi kuoli huum
Stubb ja Hjallis olivat selvästi tuollaisia tapauksia. Onkohan ruotsinkielisissä lukioissa ollut paljonkin sellaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tyttö meni amikseen. Hän on pitänyt siitä erittäin paljon ja on innoissaan koulunkäynnistä. Opetuksen tahti on verkkaista kun osa oppilaista lintsaa eikä tee juuri mitään. Ahkerimmille opettaja antaa vapaaehtoisia tehtäviä. Amispohjalta voi jatkaa vaikka päätyyn asti eli mikäli persaus kestää niin tohtorin hattu on mahdollinen.
Olemme jutelleet opiskelusta ja olen sanonut ettei koulua käydä arvosanoja varten. Koulussa opitaan taitoja joita tarvitaan myöhemmin.Kohtuullisen kivinen tie on edetä amiksen kautta päätyyn asti. , sillä se pohjatietämys esim. Matematiikasta, luonnontieteistä ja kielistä jää liian ohueksi. Toki Ami ksen todistuksella pääsee helpommin AMKhon helpommin kuin heikolla lukion todistuksella, mutta sen jälkeen pärjääminen vaikeutuu, sillä edes amkissa opetus ei valmista yliopistossa suoriutumiseen.
Se amiksen matematiikan opettaja on monesti parempi kuin yläaste-lukion opettaja, ja kun oppilas pääsee kärryille, niin motivaatio ruokkii osaamista.
Eikö näin oli ollut viimeiset neljäkymmentä vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet historian ja nykypäivän suuret henkilöt on juuri niitä, joita nyt parjaatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tyttö meni amikseen. Hän on pitänyt siitä erittäin paljon ja on innoissaan koulunkäynnistä. Opetuksen tahti on verkkaista kun osa oppilaista lintsaa eikä tee juuri mitään. Ahkerimmille opettaja antaa vapaaehtoisia tehtäviä. Amispohjalta voi jatkaa vaikka päätyyn asti eli mikäli persaus kestää niin tohtorin hattu on mahdollinen.
Olemme jutelleet opiskelusta ja olen sanonut ettei koulua käydä arvosanoja varten. Koulussa opitaan taitoja joita tarvitaan myöhemmin.Kohtuullisen kivinen tie on edetä amiksen kautta päätyyn asti. , sillä se pohjatietämys esim. Matematiikasta, luonnontieteistä ja kielistä jää liian ohueksi. Toki Ami ksen todistuksella pääsee helpommin AMKhon helpommin kuin heikolla lukion todistuksella, mutta sen jälkeen pärjääminen vaikeutuu, sillä edes amkissa opetus ei valmista yliopistossa suoriutumiseen.
Siksi ne asiat pitääkin oppia, ei vain saada riittävän hyvää arvosanaa kokeesta. Väitän kuitenkin että samantasoiselle ihmiselle on helpompaa käydä amis ja AMK sekä jatkaa siitä yliopistoon kuin lukiosta yliopistoon. Sekä oppimisen kannalta että ennenkaikkea yliopistoon sisään pääsemisen kannalta. Jos huomaa ettei opiskelu olekaan se ns. Mun juttu, niin eipä hätää. Amiksesta on kuitenkin ne ammattiopinnot. Sitä voi hakea töitä ja jatkaa koulunkäyntiä sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Lukion matematiikan opettaja 25 vuoden työkokemuksella tässä:
Nykyisin peruskoulusta tulee lukioon opiskelijoita, jotka eivät osaa prosenttilaskennan alkeita, eivät ymmärrä mikä on yhtälö, eivät pysty arvioimaan vastauksen järkevyyttä tai suuruusluokkaa.
Kun tässä yritän opettaa lukion asioita, ovat monet niin pihalla, että hylättyjä arvosanoja ropisee. Sitten näiden opiskelijoiden huoltajat laittavat Wilma-viestiä, että on liian vaativaa ja nopeaa. Pitäisi kuulemma edetä hitaammin, tehdä pieniä kokeita yhden ison kokeen sijaan, koska kokonaisuuksien hahmottaminen on niin haastavaa. Halutaan tukiopetusta ja muita erityisjärjestelyjä. Yritän selittää, että ylioppilaskirjoituksissa pitää hallita kaikki asiat samalla kertaa yhdessä isossa kokeessa, mutta perustelut kaikuvat kuuroille korville.
Ja kuinkahan paljon näitä on? Ja tähän auttaa lisää rahaa ja aikuisia peruskouluun. Pienempiä kouluja ja luokkia. Se auttaa kaikkeen mikä peruskoulussa on pielessä. Peruskouluhan tässä on pielessä, eikä nuo oppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Mihin nämä artikkelin herkkikset päätyvät? Eivät voi osallistua salissa kokeeseen - eivät voi varmaan tehdä töitäkään muiden aikana?
Räätälöidään myös korkeakouluopinnot ja työelämä heille. Muut hoitavat ikävät ja vaikeat hommat heidän puolestaan?
Eikö herkkiksillä ole oikeutta elää tässä yhteiskunnassa? Miksi ei ole mitään liikkumavaraa, vaan kaikkien pitää olla samanlaisia oppijoita ja yhteiskunnan jäseniä?
Kuinka moni näistä on m han m uuttaja ?
( Sanan oikeinkirjoitus vei kommentin moderointiin. Eli täällä on oikeinkirjoitus kielletty, miten ironista ).
Vierailija kirjoitti:
Toinen lukion opettaja (pk-seutu):
Peruskoulussa voi vielä olla opettajalla mahdollista ottaa erityistukea tarvitsevia oppilaita huomioon, kun luokissa on 18-25 oppilasta.
Itse opetan pakollisia aineita (enkku ja ruotsi) ja ryhmissäni on 32-40 opiskelijaa aina. On vaikea ehtiä jokaisen opiskeijan luo ja ohjata heitä yksilöllisesti.
Mutta konsensus lienee taas, että opettajissa on vika.
Mikä piru siinä on, että ennen ne luokkakoot saattoi olla lähes pääsääntöisesti 40 oppilasta jo kansakoulussa, vaikka silloin oli vielä syrjäkylilläkin koulut toiminnassa?
Minähän kuuluin suuriin ikäluokkiin, ja meitä oli ihan helvetisti. Oppikoulussakin luokkia oli aasta deehen ja isot luokkakoot.
Kävin yhden vuoden sivukylän kouluakin ja oppilaita oli vähintään tuo 35-40 yhdessä luokassa, mutta luokkahuoneita vain kolme, samoin opettajia. Eli minun luokassanikin siis opetettiin samanaikaisesti sekä kolmatta että neljättä luokkaa. Ja sama opettaja. Miten se tuolloin onnistui?
En tiedä onko vika opettajista, tuskin, mutta oppilaissa ainakin on, valitettavaa sanoa. En muista koko kouluaikanani yhden yhtäkään kouluhäirikköä.
Varmaan ainakin sitä että yhteiskunta ei arvosta oikeinkirjoitusta. Suomen kielen pilkkusäännöt ovat tosi vaikeita, itsekin mokaan niissä lähes aina joten pahoittelut. Eikä luettua tai kirjoitettua tekstiä kun kaikki pitää olla diginä. Jopa Ylen uutisissa mokaillaan suomen kielessä lähes päivittäin ja netti vilisee toimittajien tekemiä kirjoitusvirheitä. Ketään ei kai kiinnosta mikä on todella harmi. Kielen monipuolinen ja oikeaoppinen käyttö on kuitenkin rikkaus.