Lukioon hakeutuu nykyään oppilaat jotka ei sinne kuulu

Meidän tyttö meni amikseen. Hän on pitänyt siitä erittäin paljon ja on innoissaan koulunkäynnistä. Opetuksen tahti on verkkaista kun osa oppilaista lintsaa eikä tee juuri mitään.  Ahkerimmille opettaja antaa vapaaehtoisia tehtäviä. Amispohjalta voi jatkaa vaikka päätyyn asti eli mikäli persaus kestää niin tohtorin hattu on mahdollinen. 

Olemme jutelleet opiskelusta ja olen sanonut ettei koulua käydä arvosanoja varten. Koulussa opitaan taitoja joita tarvitaan myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Jap, Suomen lukiosta on tulossa/on jo tullut amerikkalainen high school... 

Kävin amerikkalaista high schoolia noin 25 vuotta sitten, jolloin suomalainen koululaitos oli huipputasoa. Matematiikka vastasi lukion pitkää matematiikkaa, ja äidinkielessä luettiin selvästi enemmän kirjoja kuin Suomessa. Historiassa oli hyvin tekstipainotteinen oppikirja, ei juuri lainkaan kuvia. Mu

High schooleja oli ja on laidasta laitaan. Vaihto-oppilaat ja muut väliaikaisesti maassa asuvat eivät yleensä päädy niihin keskivertoa kehnompiin kouluihin.

Oppivelvollisuusuudistuksessa olisi pitänyt lisätä käytännönläheistä oppisopimuskoulutusta, koska nykyään on paljon sellaisia nuoria joilta puuttuu opiskelutaidot. Ei tällaisia saisi päästää enää lukioon.....

Vierailija kirjoitti:

Itse menin lukioon vähän niinkuin viettämään aikaa kun en muutakaan keksinyt. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1990. Sitten töihin ja töissä olen edelleen.

Samoin. Tosin kävin vielä ammattikoulunkin. Työllistyin kylläkin ihan eri aloille. Ei sitä silloin tiennyt mitä haluaa. Hyvin meni kumminkin. Sähköalan ammattikoulusta on ollut paljon apua kotona ja harrastuksissa ja joskus töissäkin.

"Hakeutuu", no se on vähän pakko hakeutua kun on oppivelvollisuus -> 18v. Päivähoitopaikka se oli ihan minullekin, koska ei 15-16v aina vielä tiedä, mitä haluaa elämässään tehdä. Lukio antaa aikaa miettiä.

maisteri

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollisuusuudistuksessa olisi pitänyt lisätä käytännönläheistä oppisopimuskoulutusta, koska nykyään on paljon sellaisia nuoria joilta puuttuu opiskelutaidot. Ei tällaisia saisi päästää enää lukioon.....

Ylioppilastutkinto käytännönläheisenä oppisopimuskoulutuksena. Hmm, ei taida paikkoja löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Ammattikouluissa ei enää opeteta niitäkään, jotka jotain oppisivat. Tunteja ja opetusta ei ole, vielä vähemmän kokeita. Hoetaan vain, että harjoittelussa oppii.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on seurausta politiikasta jossa halutaan kaikille kansalaisille koulutus, vaikka älyllisiä tai toimintakyvyn edellytyksiä siihen ei olisi. Yhteiskunta on kieltäytynyt hyväksymästä että meillä on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia eivätkä tukitoimillakaan pärjää tai yleisesti toimintakyky on niin huono, ettei edellytyksiä korkeakoulutukselle ole. On karhunpalvelus antaa ymmärtää että kenestä tahansa voi tulla korkeakoulutettu jos edellytyksiä siihen ei vaan ole.

Ei nyt sentään. Tarkoitus on ollut estää syrjäytymistä. Toisaalta työttömyyslukuja on saatu siistittyä, eli kosmeettinen muutos lukuihin. Lukion ja amiksen likäksi on muitakin vaihtoehtoja, valmentavia koulutuksia yms. Mutta oikeassa olet siinä, että monille sopisi paremmin työn tekeminen kuin kirjojen ääressä oleminen. Opetusta vaan ei saisi sysätä työnantajan niskaan. Ongelma on liian vähissä opetustunneissa, ja tämä taas johtuu rahan puutteesta ja siitä, että rahoitus tulee valmistuneista eikä opetuksen tarpeesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Jap, Suomen lukiosta on tulossa/on jo tullut amerikkalainen high school... 

Kävin amerikkalaista high schoolia noin 25 vuotta sitten, jolloin suomalainen koululaitos oli huipputasoa. Matematiikka vastasi lukion pitkää matematiikkaa, ja äidinkielessä luettiin selvästi enemmän kirjoja kuin Suomessa. Historiassa oli hyvin tekstipainotteinen oppikirja, ei juuri lainkaan kuvia. Mu

Itse suoritin tutkinnon Yhdysvalloissa. Ällistytin luokkatoverini osittaisintegroimalla, eivät olleet kuulleet tästä mitään ja luulivat huijariksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Valtion työsiirtoloihin teitä rakentamaan yms. Sitten kun opiskelumotivaatio alkaa löytymään, niin takaisin normaaleihin toisen asteen kouluihin.

Tiet rakennetaan nykyään kalliilla koneilla, joiden käyttö vaatii osaamista. 

No, nämä heikkomotivaatioiset voisivat rakentaa tietä ihan lapiometodilla, todennäköisesti "valmentaisi" toisenasteen kouluihin tehokkaammin.

Amis se vasta helppo onkin nykyisin, kun sinne menee kaikki loput. Lasteni serkku meni sinne kun ei jaksanut ajatusta lukiopänttäämisestä, no nyt lähes vuoden jälkeen on täysin turhautunut, kun ei tarvitse tehdä juuri mitään, aivan liian lällyä. Onneksi voi jatkaa opintoja vielä monella eri tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Ammattikouluissa ei enää opeteta niitäkään, jotka jotain oppisivat. Tunteja ja opetusta ei ole, vielä vähemmän kokeita. Hoetaan vain, että harjoittelussa oppii.

 

Juuri näin. Opettajat on luovuttaneet ja opiskelu mennään hitaimpien tahtiin. Fiksuimmat osaa itse opiskelle, mutta keskitason kaverit jotka tarvitsisi myös opettajan opetusta, ne tippuu sinne roskasakin tasolle. Opetuksen taso toisella asteella on romahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollisuusuudistuksessa olisi pitänyt lisätä käytännönläheistä oppisopimuskoulutusta, koska nykyään on paljon sellaisia nuoria joilta puuttuu opiskelutaidot. Ei tällaisia saisi päästää enää lukioon.....

Ylioppilastutkinto käytännönläheisenä oppisopimuskoulutuksena. Hmm, ei taida paikkoja löytyä.

Sisälukutaito? Ei tuossa taidettu puhua ylioppilastutkinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Ammattikouluissa ei enää opeteta niitäkään, jotka jotain oppisivat. Tunteja ja opetusta ei ole, vielä vähemmän kokeita. Hoetaan vain, että harjoittelussa oppii.

 

Juuri näin. Opettajat on luovuttaneet ja opiskelu mennään hitaimpien tahtiin. Fiksuimmat osaa itse opiskelle, mutta keskitason kaverit jotka tarvitsisi myös opettajan opetusta, ne tippuu sinne roskasakin tasolle. Opetuksen taso toisella asteella on romahtanut.

Muuten samaa mieltä, mutta miksi sanoit lapsia roskaksi? Rumasti sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollisuusuudistuksessa olisi pitänyt lisätä käytännönläheistä oppisopimuskoulutusta, koska nykyään on paljon sellaisia nuoria joilta puuttuu opiskelutaidot. Ei tällaisia saisi päästää enää lukioon.....

Ylioppilastutkinto käytännönläheisenä oppisopimuskoulutuksena. Hmm, ei taida paikkoja löytyä.

Tuskin tuossa ylioppilastutkinnon suorittamista oppisopimuksella tarkoitettiin.

Nyt puhutaan nuorista, ei aikuisista.

Annetaan nuorille mahdollisuus, moni huomaa opiskelujen tärkeyden vasta lukiossa. Arvosanojen ei tarvitse kaikilla huipputasoa ollakaan, oppia ja sivistystä tarttuu mukaan. Tätä vartenhan lukio pohjimmiltaan on, sivistävä oppilaitos. 

En syyttäisi nuoria mistään tason laskusta, aina on lukioista löytynyt nuoria, jotka pääsevät kursseista läpi juuri ja juuri tai kirjoittavat heikommin.

Nykyajan ongelma eivät ole nuoret, vaan hallitsematon digisälä jo alakouluista saakka. Digitalisaatioon on hypätty sokeasti ja unohdettu, että kukaan ei voi juosta ennen kuin osaa kävellä. Eli lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikan perusasiat pitäisi opetella ensin kunnolla. Mielellään ihan kynän, vihkon ja oppikirjojen kanssa, ennen kuin siirrytään mihinkään digimaailmaan.

Arvostetaan nuoria, ihan jokaista. Jokaisen opintie on tärkeä, ylioppilastutkinto on hieno saavutus, vaikka yhtään ällää ei tulisi ja jokainen valmistuva lvi-ammattilainen, lähihoitaja ja sähköasentaja on Suomelle elintärkeä.

Näyttäkää sivistystänne aikuiset. Kannattaa myös muistaa, että nuoret ovat aina olleet pilalla, jo Aristoteles ja Socrates olivat tätä mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Tätä samaa löytyy amiksesta, jossa itse työskentelen. Välillä tuntuu, että oppilaat on kuin käveleviä korttitaloja. Yksikin puhallus niin pakka eli ihminen hajoaa.

Eivät oikein tunnu kestävän kritiikkiä, vuorovaikutustaidot puuttuu ja tuo motivaation puute. Myöskin ohjeet pitää toistaa ja todellakin yksinkertaistaa, jotta ymmärtävät mitä pitää tehdä... Miten nämä tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, töissä missä ei tule olemaan niin paljon ohjausta ja tukea kuin koulussa? Kun eivät pärjää edes täällä koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaan nuorista, ei aikuisista.

Annetaan nuorille mahdollisuus, moni huomaa opiskelujen tärkeyden vasta lukiossa. Arvosanojen ei tarvitse kaikilla huipputasoa ollakaan, oppia ja sivistystä tarttuu mukaan. Tätä vartenhan lukio pohjimmiltaan on, sivistävä oppilaitos. 

En syyttäisi nuoria mistään tason laskusta, aina on lukioista löytynyt nuoria, jotka pääsevät kursseista läpi juuri ja juuri tai kirjoittavat heikommin.

Nykyajan ongelma eivät ole nuoret, vaan hallitsematon digisälä jo alakouluista saakka. Digitalisaatioon on hypätty sokeasti ja unohdettu, että kukaan ei voi juosta ennen kuin osaa kävellä. Eli lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikan perusasiat pitäisi opetella ensin kunnolla. Mielellään ihan kynän, vihkon ja oppikirjojen kanssa, ennen kuin siirrytään mihinkään digimaailmaan.

Arvostetaan nuoria, ihan jokaista. Jokaisen opintie on tärkeä, ylioppilastutkinto on hieno saavutus, vaikka yhtää

Tuossa oli paljon asiaa.

Mutta olen eri mieltä siitä että jokainen valmistunut olisi tärkeä. Jos koulunsa on suorittanut rimaa hipoen läpi ja motivaatio on heikko, niin ei sellainen ole tärkeä kuin vain inhimilliseltä kannalta ja siitähän tässä ei ole kyse. Ei näistä kunnollisia työntekijöitä ja veronmaksajia tule.

Vierailija kirjoitti:

Meidän tyttö meni amikseen. Hän on pitänyt siitä erittäin paljon ja on innoissaan koulunkäynnistä. Opetuksen tahti on verkkaista kun osa oppilaista lintsaa eikä tee juuri mitään.  Ahkerimmille opettaja antaa vapaaehtoisia tehtäviä. Amispohjalta voi jatkaa vaikka päätyyn asti eli mikäli persaus kestää niin tohtorin hattu on mahdollinen. 

Olemme jutelleet opiskelusta ja olen sanonut ettei koulua käydä arvosanoja varten. Koulussa opitaan taitoja joita tarvitaan myöhemmin. 

Kohtuullisen kivinen tie on edetä    amiksen kautta päätyyn asti. , sillä se pohjatietämys esim. Matematiikasta, luonnontieteistä ja kielistä jää liian ohueksi. Toki Ami ksen todistuksella pääsee helpommin  AMKhon helpommin kuin heikolla lukion todistuksella, mutta sen jälkeen pärjääminen vaikeutuu, sillä edes amkissa opetus ei valmista yliopistossa suoriutumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Millainen lukion opettaja opettaa äidinkieltä, matematiikkaa ja vieraita kieliä?