Lukioon hakeutuu nykyään oppilaat jotka ei sinne kuulu

Vierailija kirjoitti:

Totta. Toisaalta itse erityisopena hämmästelen, miten heikot taidot joillakin opettajilla lukiossa on huomioida lieviäkin erityisyyksiä. Ammattikoulussa varmaan vielä haasteellisempaa. Ei se riitä, että vain erityisopettaja osaa. Olisi helpompaa olla luokassa opettajillakin, jos vähän saataisiin täydennyskoulutusta. 

Pitääkö niiden kaikkien erityisyyksien tunkea väkisin sinne lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Millainen lukion opettaja opettaa äidinkieltä, matematiikkaa ja vieraita kieliä?

Kollegat puhuvat näistä kyllä keskenään, ei jää faktat epäselviksi :/

eri 

Kyllähän korona-ajallakin on tässä oma osansa. Näistä monet tippuivat täysin kärryiltä kun siirryttiin etäkouluun, ja siitä se löysä asenne on siten jatkunut. 

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

En ymmärrä minäkään, miksi tämä tasapäisyys on niin tärkeää nykyään. Hitaat hidastavat tahtia. 

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Pitäisikö sinun nyt mennä opettajana itseesi ja miettiä kollegojesi kanssa miksi näin on, miksi lapset ja nuoret voivat niin huonosti eikä vain puhua oppilasaineksesta kuin jostain raaka-aineesta joka on ennen ollut lukiossa "laadukkaampaa" mutta ei ole enää. Kyse on inhimillisyydestä, ihmisyydestä, ongelmista, haasteista ja heikkouksista joihin pitää saada tukea - myös siellä lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Valtion työsiirtoloihin teitä rakentamaan yms. Sitten kun opiskelumotivaatio alkaa löytymään, niin takaisin normaaleihin toisen asteen kouluihin.

Tiet rakennetaan nykyään kalliilla koneilla, joiden käyttö vaatii osaamista. 

Osaamiseen riittää ihan tavallinen kaveri, niillä vaan tehdään monikymmenkertaisella teholla verrattuna entisajan koneisiin, eli ei tarvita työvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Jap, Suomen lukiosta on tulossa/on jo tullut amerikkalainen high school... 

Varmaan high schoolinkin taso riippuu alueesta. Itse kävin middle schoolin (luokat 6,7,8) alueella jonka sosio-ekonominen taso oli (ja on) upper middle class. Jo yläkoulun vaatimukset olivat tiukemmat ja työmäärä suurempi kuin suomalaisessa lukiossa. Arvostelu oli myös tiukka, puolet oppimäärästä (50 prosenttia) piti osata ennen kuin edes voi haaveilla hyväksytystä arvosanasta. Alle 70 prosentin suoriutumisesta tuli automaattisesti lappu kotiin vähintään 4 kertaa vuodessa. Edistyneemmät oppilaat kävivät high schoolilla matikan tunneilla jotta eivät tylsistyneet, luokat oli jaettu tasoryhmiin jotta jokainen saa onnistumisen kokemuksia. Olisi vaikeaa uskoa että oppilaat tyhmentyisivät yhden kesän aikana. T: Oma kokemus

Vierailija kirjoitti:

Itse menin lukioon vähän niinkuin viettämään aikaa kun en muutakaan keksinyt. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1990. Sitten töihin ja töissä olen edelleen.

Sama homma. Lintsasin joka jaksoon maksimimäärän. Koeviikoille sitten lukemalla vaan. Keskiarvo 8. Ylioppilas 1993. Intin kautta töihin.

Lukion matematiikan opettaja 25 vuoden työkokemuksella tässä:

Nykyisin peruskoulusta tulee lukioon opiskelijoita, jotka eivät osaa prosenttilaskennan alkeita, eivät ymmärrä mikä on yhtälö, eivät pysty arvioimaan vastauksen järkevyyttä tai suuruusluokkaa.

Kun tässä yritän opettaa lukion asioita, ovat monet niin pihalla, että hylättyjä arvosanoja ropisee. Sitten näiden opiskelijoiden huoltajat laittavat Wilma-viestiä, että on liian vaativaa ja nopeaa. Pitäisi kuulemma edetä hitaammin, tehdä pieniä kokeita yhden ison kokeen sijaan, koska kokonaisuuksien hahmottaminen on niin haastavaa. Halutaan tukiopetusta ja muita erityisjärjestelyjä. Yritän selittää, että ylioppilaskirjoituksissa pitää hallita kaikki asiat samalla kertaa yhdessä isossa kokeessa, mutta perustelut kaikuvat kuuroille korville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Pitäisikö sinun nyt mennä opettajana itseesi ja miettiä kollegojesi kanssa miksi näin on, miksi lapset ja nuoret voivat niin huonosti eikä vain puhua oppilasaineksesta kuin jostain raaka-aineesta joka on ennen ollut lukiossa "laadukkaampaa" mutta ei ole enää. Kyse on inhimillisyydestä, ihmisyydestä, ongelmista, haasteista ja heikkouksista joihin pitää saada tukea - myös siellä lukiossa.

Kyllähän opet näitä miettivätkin, tietysti! Mutta mitä se auttaa? Vaikea yhtälö toimia sosiaalityöntekijänä, psykologina ja vielä opettaa sitä ainetta, mitä varten hänet on sinne töihin varsinaisesti palkattu.

Opet tajuavat kyllä, että nämä kaikki erilaiset oppimisvaikeudet ovat täyttä totta, mutta he tarvitsisivat lisää resursseja, jotta ihan jokainen voitaisiin tarpeeksi yksilöllisesti huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Valtion työsiirtoloihin teitä rakentamaan yms. Sitten kun opiskelumotivaatio alkaa löytymään, niin takaisin normaaleihin toisen asteen kouluihin.

Tiet rakennetaan nykyään kalliilla koneilla, joiden käyttö vaatii osaamista. 

No, nämä heikkomotivaatioiset voisivat rakentaa tietä ihan lapiometodilla, todennäköisesti "valmentaisi" toisenasteen kouluihin tehokkaammin.

Miksi ihmeessä ketään pitäisi pistää rangaistuksenomaisiin töihin, joiden seurauksena syntyy huonoja teitä? Jo entisaikaan tiedettiin, että heikkomotivaatioisten lapiohommista oli enemmän vaivaa kuin hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Pitäisikö sinun nyt mennä opettajana itseesi ja miettiä kollegojesi kanssa miksi näin on, miksi lapset ja nuoret voivat niin huonosti eikä vain puhua oppilasaineksesta kuin jostain raaka-aineesta joka on ennen ollut lukiossa "laadukkaampaa" mutta ei ole enää. Kyse on inhimillisyydestä, ihmisyydestä, ongelmista, haasteista ja heikkouksista joihin pitää saada tukea - myös siellä lukiossa.

ADHD tai mt-ongelmat, open vika? No tietenkin!

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti suomalaiset "tyhmenee"? Lukioiden keskiarvorajat laskevat laskemistaan.

Olisiko ongelma siinä että koulussa ei vaadita enää mitään ja oppiminen on hankalaa haittatekijöiden kuten rauhattomuuden vuoksi. Kun olin kauan sitten koulussa niin tunneilla oltiin hiljaa kun opetettiin eikä häiritty muita. Ei se oppiminen aina ollut hauskaa mutta ymmärrettiin että koulu on lapsen tai nuoren työ. Silloiin ei ollut nettiä ja älypuhelimia jotka olisivat vieneet huomiota koulunkäynniltä. Lukioaikana tuli luetua maailmankirjallisuuden klassikoita ihan vapaaehtoisesti muiden harrastusten ohessa.

Jos katsoo Pisa-lukuja niin Suomessa on ollut alamäkeä jo kahdenkymmenen vuoden ajan kun samaan aikaan Virossa menee hyvin. Siellä ei ole otettu käyttöön mitään mullistavia uusia ideoita vaan jatkettu ihan perusopetusta sopivan kokoisissa ryhmissä ilman liiallista digitalisaatiota. Suomen koulujen oppimisongelmat ovat valitettavasti poliitikkojen ja ministeriön virkamiesten suurelta osin aiheuttamia joita pahentavat kännykät ja sometus entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

En ymmärrä minäkään, miksi tämä tasapäisyys on niin tärkeää nykyään. Hitaat hidastavat tahtia. 

Tuo edellisen kirjoittajan ihannoima entisaika juuri oli tasapäistämisen aikaa. Alaluokkien opettajat olivat suorastaan vihaisia, jos joku lapsi osasi lukea kouluun mennessään. Väärin opetettu tai jotain. Ylöspäin eriyttämisestä ei puhettakaan. Lahjakkuudet istuivat jouten, niin kuin toki nykyäänkin, mutta nykyään touhu sentään on hivenen yksilöllistetympää. Enää ei pistetä lukutaitoisia lapsia opettelemaan aata ja beetä.

Toinen lukion opettaja (pk-seutu):

Peruskoulussa voi vielä olla opettajalla mahdollista ottaa erityistukea tarvitsevia oppilaita huomioon, kun luokissa on 18-25 oppilasta.

Itse opetan pakollisia aineita (enkku ja ruotsi) ja ryhmissäni on 32-40 opiskelijaa aina. On vaikea ehtiä jokaisen opiskeijan luo ja ohjata heitä yksilöllisesti.

Mutta konsensus lienee taas, että opettajissa on vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.

Pitäisikö sinun nyt mennä opettajana itseesi ja miettiä kollegojesi kanssa miksi näin on, miksi lapset ja nuoret voivat niin huonosti eikä vain puhua oppilasaineksesta kuin jostain raaka-aineesta joka on ennen ollut lukiossa "laadukkaampaa" mutta ei ole enää. Kyse on inhimillisyydestä, ihmisyydestä, ongelmista, haasteista ja heikkouksista joihin pitää saada tukea - myös siellä lukiossa.

Valitettavasti vanhempien toimittama raaka-aine on huonontunut viime vuosina. Yhteiskunnan muutokset kuten kasvattaminen lässyttämällä ja lapsesta asti alkava kännykkäelämä eivät varmaan paranna lasten kykyä oppimiseen. Pari kymmentä vuotta sitten ei ollut nykyistä määrää oireilevia lapsia ja nuoria eli jotain on muuttunut merkittävästi yhteiskunnassa. Ei voi sanoa että koulussa menee muutenkaan hyvin jos osa lapsista ei osaa lukea ja kirjoittaa kun pääsee peruskoulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti suomalaiset "tyhmenee"? Lukioiden keskiarvorajat laskevat laskemistaan.

Olisiko ongelma siinä että koulussa ei vaadita enää mitään ja oppiminen on hankalaa haittatekijöiden kuten rauhattomuuden vuoksi. Kun olin kauan sitten koulussa niin tunneilla oltiin hiljaa kun opetettiin eikä häiritty muita. Ei se oppiminen aina ollut hauskaa mutta ymmärrettiin että koulu on lapsen tai nuoren työ. Silloiin ei ollut nettiä ja älypuhelimia jotka olisivat vieneet huomiota koulunkäynniltä. Lukioaikana tuli luetua maailmankirjallisuuden klassikoita ihan vapaaehtoisesti muiden harrastusten ohessa.

Jos katsoo Pisa-lukuja niin Suomessa on ollut alamäkeä jo kahdenkymmenen vuoden ajan kun samaan aikaan Virossa menee hyvin. Siellä ei ole otettu käyttöön mitään mullistavia uusia ideoita vaan jatkettu ihan perusopetusta sopivan kokoisissa ryhmissä ilman liiallista digitalisaatiota. Suom

Toiset lukee, toiset ei. Niin se on aina mennyt. Mun lapseni lukee maailmankirjallisuuden klassikoita, vaikka hän ei ole edes vielä lukioiässä, ja hänellä on kännykkä.

Mutta mitä kertoo yhteiskunnastamme ja koululaitoksesta, että lukion opettajana esiintyvä henkilö kutsuu oppilaita raaka-aineeksi eikä osaa edes peruspilkkusääntöjä?

Kannattaa varmaan valita sellainen lukio johon pääsee vain hyvällä keskiarvolla????

Vierailija kirjoitti:

Tämä on seurausta politiikasta jossa halutaan kaikille kansalaisille koulutus, vaikka älyllisiä tai toimintakyvyn edellytyksiä siihen ei olisi. Yhteiskunta on kieltäytynyt hyväksymästä että meillä on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia eivätkä tukitoimillakaan pärjää tai yleisesti toimintakyky on niin huono, ettei edellytyksiä korkeakoulutukselle ole. On karhunpalvelus antaa ymmärtää että kenestä tahansa voi tulla korkeakoulutettu jos edellytyksiä siihen ei vaan ole.

Eli koko Suomi toimii korkeakoulutettujen ehdoilla?