Nytkun kiusaamisesta kerta halutaan puhua niin paljon ja siitä, että miksi sitä ei ole vieläkään "kitketty" niin sanokaa mulle

kyllä, lapset oppivat aikuisiltakin. Kotona pitäis näyttää esimerkkiä.

Jos kiusaajaa tai ampujaa ymmärretään, ei hän opi häpeämään mitää tekoaan.

Toinen asia on että; Tämä Maksaa

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole mitään tällaisia ongelmia. Lapsilla terve itsetunto, kaunis konservatiivinen kasvatus ja kuri. Emme myöskään salli lapsiamme kiusattavan. Suunsoittelut osaavat laskea toisesta korvasta ulos. 

 

 

Mitä tässä alapeukuttajat vastustaa? Hyvinvoivia lapsia? 

Minäkään en osaa vastata. Kiusaaminen on niin monisyistä.

Alakouluikäisen lapseni luokalla on poika, joka koettelee jatkuvasti rajoja. Ei ole vihaisella tavalla aggressiivinen, mutta saattaa ohimennen käydä jonkun päällekin.

On yritetty hyvällä. Hänellä on mukavat vanhemmat ja asioista on puhuttu heidän kanssaan. Tällä lapsella on paljon kavereita ja kaveripiirissä muut yrittävät tätä huonoa käytöstä suitsia esim. siten, että eivät anna huomiota tai sanovat heti suoraan, jos joku asia ei miellytä. Sitten tämä yksi taas vähän tasaantuu.

Synttärit ovat sellaisia, että ketään ei jätetä pois ja tämä hankalasti käyttäytyväkin otetaan mukaan. Useimmiten menee ihan mukavasti. Joskus on tilanteita, että aikuisen pitää mennä väliin. Jälleen kerran kyse ei ole rähinästä vaan jonkinlaisesta voimien hallitsemattomuudesta ja tarpeesta testata, että kestättekös tätä.

Tilanne on jatkunut vuosia. Oma lapseni ja moni hänen kavereistaan kokevat, että tämä yksi ei ole enää kiva kaveri vaan jatkuvasti häiriköi. Tämä yksi taas kokee olevansa kiusattu. Miten tällainen ratkaistaan, kun ei auta seura, ei aikuisen valvonta eikä vanhempien kanssa keskustelu (siis myös opettaja on keskustellut vanhempien kanssa)?

Lähtisin liikkeelle ihan perustasolta. Lapsiperheille tukea, apua ja neuvoja. Ei pelkkää vittuilua mitäs teit lapsia vaan jokainen voi silloin tällöin kysyä läheiseltään/tutultaan voisiko jotenkin auttaa. Hyvinvoivat vanhemmat jaksavat lapsiaan paremmin. Tukea liittoihin ja jokapaikassa oleva seksityrkytys ja muu tyhmä hapatus vähemmälle. Perhearvot kunniaan, jotta mahd.monella lapsella olisi ehjä ja hyvä koti.

 

Vanhemmille kasvatusvastuu ja koulun ja koulutuksen arvostuksen nosto. Lapset eivät tarvitse älypuhelimia eivätkä pelikoneita vaan leikkiä ja ulkoilua ja kivoja harrastuksia ilman hullua kilpailua. Vanhempien tulee opettaa lapsilleen oikea ja väärä ja tukea kaverisuhteita.

 

Suositaan pieniä päiväkoteja ja kouluja. Massatilat sadoille ja tuhansille eivät mahdollista yksilöllistä huomioimista. Pienissä yksiköissä voidaan luoda me henkeä ja puuttua tilanteisiin. Palkat, henkilöresurssit ja työolot kohdilleen. 

 

Nuorille on luotava uskoa tulevaisuuteen. Nyt on aika synkät näkymät ja se kelkka tulisi saada käännettyä. Lukioihin luokat takaisin ja amikset koulumaiseen lähiopetukseen. Näin on turvallista olla, kasvaa, oppia ja kiinnittyä osaksi ryhmää sekä luoda kaverisuhteita. 

 

Tarpeeksi aloituspaikkoja jatko-opintoihin ja kesätöitä nuorille. 

 

Nämä nyt ensin ja katsotaan sitten onko päästy yhtään parempaan tilanteeseen. 

On se vaan upeaa, että kasvatus on Suomen maassa ulkoistettu ammattilaisille! 

Kiusaamiseen ei hallituksen taholta puututa koskaan se on varma asia. Ei tule lakeja jolla kiusaajat saadaan oikeuteen.

Pienet koulut, pienet luokat, erityisluokat. 

Kameranauhoitus joka oppitunnille, jotta ne "sokeatkin" vanhemmat näkevät, mitä kultamussukka koulussa puuhaa.

Toisaalta,  vanhemmissakin on niitä, jotka uskovat mitä vaan, vrt. pyramidi- ja rakkaushuijaukset sekä nettipetokset. Lankaan mennään iloisesti.

Nää on niin älyttömän vaikeita asioita.

Mulla oli yläkouluikäisenä ystävä joka oli mun nähdäkseni poikien keskuudessa oikein suosittu. Hän meikkasi ja pukeutui aika, no, aikuismaisesti. Toisaalta hän oli urheilija ja vahvan, ronskinkin oloinen. Hänellä oli nuorena seksikokemuksia enemmän kuin tytöillä silloin keskimääri oli. Ehkä ysillä hän alkoi aivan yllättäen oireilemaan psyykkisesti ja hautomaan itsetuhoisia ajatuksia. Hän oli kokenut poikien huomion kiusaamisena, siis sen huomion mistä me muut tytöt olimme ehkä vähän kateellisia. Rintojen ihailun ja pyllyn puristelun. Koskaan hän ei ollut sanallakaan maininnut niiden kiusaavan itseään.

Vannon vielä tänäkin päivänä että ajattelin hänen hakeutuvan niihin tilanteisiin ihan tarkoituksella. Ehkä hakeutuikin, ehkä ne imartelivatkin jotenkin, mutta mieli ei vaan ollut vielä valmis olemaan katseiden ja kommentteiden kohteena.

Moniko siis omaksuu porukassa sellaisen sosiaalisen roolin, mikä ei tuo hyvää mieltä, vaan tuntuu kiusattuna tai silmätikkuna ololta, eikä koskaan aseta näitä rajojaan muille?

Kiuasaamisesta pääsee eroon, mutta vaatii kunnon valvontaa, kyttäystä ja rangaistuksia.



Nauhoittava kameravalvonta joka luokkaan, käytäville, pihamaalle ja välituntivalvojalle samanlainen bodycam kuin poliiseilla. Kiusaajille tarvitaan joko omat erityiskoulut tai tarkkikset.



Kiusaamistilanteet käydään nauhoilta kunnolla läpi ja kiusaajat erotetaan muutaman varoituksen jälkeen koulusta tai laitetaan tarkkiksille. 



Ongelma ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Pienet koulut, pienet luokat, erityisluokat. 

Kameranauhoitus joka oppitunnille, jotta ne "sokeatkin" vanhemmat näkevät, mitä kultamussukka koulussa puuhaa.

Toisaalta,  vanhemmissakin on niitä, jotka uskovat mitä vaan, vrt. pyramidi- ja rakkaushuijaukset sekä nettipetokset. Lankaan mennään iloisesti.

Toisaalta tiedän useita kenelle pienestä päiväkodista tai koulusta siirtyminen suurempaan on tuonut lopulta pelastuksen vuosien rääkkämisestä. Omakin lapsi oli toista vuotta pienessä yksityisessä päiväkodissa, eikä siellä henkilökunnan osaaminen tai määrä riittänyt yhtään ottaa otetta lasten väliseen sosiaaliseen peliin.

Meidät vanhemmat kutsuttiin puhutteluun kun lapsi oli siis suorastaan häiriintynyt ja puhui seksijuttuja toistuvasti kielloista huolimatta. Päiväkodin johtaja lähes suoraan vihjaisi, että kotonamme tapahtuu jotain sopimatonta. Kunnes lapsi alkoi leuka väpättäen ja nenä valuen kertomaan, että hän on aina yksin, häntä ihan suoraan kielletään tulemasta samalle hiekkalaatikolle, keinuille tai pihan nurkkaan, paitsi jos saa muut pojat nauramaan. Ja nauru irtoaa varmimmin kun puhuu rumia. Henkilökunta ei ollut huomannut minkäänlaista syrjään jäämistä vuoden aikana.. Vaihto toiseen päikkyyn ja ongelma oli poissa.

Oikein kiusaajille. Sympatiat ampujan puolella. Valitsi oikean ajan kesäajan. Hyvää kesää kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Ja kiusaaja tulee erottaa koulusta jottei kenenkään kiusatun tarvi vaihtaa koulua kiusaamisen takia. Mutta kun aikuisetkin ovat niin vellip€rseitä ettei saada kiusaajaa pois koulusta!

Ota huomioon, että harvoin siellä mitään yhtä kiusaajaa on. Koko luokka on usein mukana. Hankala roudata koko porukka muualle ja jättää vaan se kiusattu yksin opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kiusaaja tulee erottaa koulusta jottei kenenkään kiusatun tarvi vaihtaa koulua kiusaamisen takia. Mutta kun aikuisetkin ovat niin vellip€rseitä ettei saada kiusaajaa pois koulusta!

Ota huomioon, että harvoin siellä mitään yhtä kiusaajaa on. Koko luokka on usein mukana. Hankala roudata koko porukka muualle ja jättää vaan se kiusattu yksin opiskelemaan.

Olisko koko luokka mukana kiusaamisessa jos he tietävät etukäteen saavansa potkut koulusta rangaistukseksi kiusaamisesta? 



Nyt ei tule tätä rangaistusta niin helppo jatkaa kiusaamista

Koulussa ryhmät on liian suuria. Lisäksi tarvittaisiin ryhmäohjaajia opettajien tueksi. Jotta aikuiset ehtisivät reagoida. Kuvittele yksi häirikkö luokkaan, paljonko opettajalle jää aikaa muiden opettamiseen?

Kiusaaminen opitaan kotona. Yhteiskunta hyssyttelee työpaikka ja koulukiusaamista. Suuret kunnalliset organisaatiot sallivat esimies-kiusaajia. Näistä ollut mediassakin. Voisiko nyt kysyä näiltä päättäjiltä, miksi se sallitaan? Sama koulumaailmassa, miksi se sallitaan?

Jokainen voi mielessään miettiä, että hyväksyykö jokaisen sukulaisensa vai tekeekö jotain jakoa ?

Vierailija kirjoitti:

Ja kiusaaja tulee erottaa koulusta jottei kenenkään kiusatun tarvi vaihtaa koulua kiusaamisen takia. Mutta kun aikuisetkin ovat niin vellip€rseitä ettei saada kiusaajaa pois koulusta!

Lain mukaan voi erottaa korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.  Sekään ei ole koulun päätös. Koulun aikuiset eivät ole velliperseitä, vaan lakien säätäjät. 

No, ei tarvitse kuin lukea tätä palstaa. Tai muita aikuisten kirjoittamia somekommentteja, joissa haukutaan esim. julkkiksia, erilaisen poliittisen mielipiteen omaavia tms. Mitä aikuiset edellä...