Pitäisikö vanhemmilla olla vastuu, jos lapsi sekoilee?

Jos vanhemmat yrittävät pitää kuria lapsilleen, niin aina vaan herkemmin siitä tulee lasu. Pitäisi lisätä pykälä lastensuojelulakiin jonka mukaan kurin pitäminen huonokäytöksiselle lapselle ei voi koskaan olla lastensuojelutoimenpiteiden peruste.

Jo pelkästään tämä aloituksen kysymys herättää epätoivoa. Kylklä. Vanhemmilla on vastuu, ja lisäksi jokaisella lapsella itsellään. Yhteiskunta on vain ympärillämme, ei se kenenkään sisintä kasvata ajoissa kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Jos ampuja oli pahasti kiusattu on irvokasta että nyt tekopyhästi liput heiluvat. 

Ilmoitan vain, että tällä epäkypsällä kommentilla yllytät kaikkia tarttumaan aseeseen. Jokaiselle meille on joskus sanottu epäreilusti, epäkypsästi ja tehty väärin vaikka minkä ikäisenä. Kiusaaminen koulussa on asia, josta kiusattu voi ilmoittaa aika tosi monelle taholle heti ekasta kiusaamisesta alkaen. Kyllä kiusatulla on vastuita olostaan ja teoistaan, eikä kiusaaminen ole mustavalkoista. Itse vaihdoin tyttäreni koulua nopeassa tahdissa pois hanuriluokalta, ja se auttoi. Tehkää tekoja ja suojelkaa lapsianne, opastakaa muutakin kuin uhriutumaan. Koko elämän aikana tarvitsee osata voimaantua!!

Vierailija kirjoitti:

Oman lapsen 6-vuotisneuvolakäynnin yhteydessä neuvolatäti ehdotti psykologin vastaanottoa lapsen käytöshäiriön takia (sai kiukkukohtauksen käynnin aikana). Olin yllättynyt ehdotuksesta, koska pidin lapsen käyttäytymistä tavallisena niskoitteluna, jonka minun pitäisi normaalina vanhempana pystyä hoitamaan. 

Psykologin pakeille piti viedä lausunto lapsesta pk:ssa. Kun pyysin pk:sta ko. lausuntoa, sain kuulla vasta silloin, että heillä oli ongelmia lapseni käytöksen kanssa. Olin äimänkäkenä: miksei minulle oltu sanottu tästä mitään??

Psykologin luona jutellessani sanoin hänelle: kuulostaa siltä, että aika moni koulukaveri plus minä itse olisi aikoinaan hyötynyt psykologilla käynnistä. Psykologi totesi minun olevan aivan oikeassa ja harmitteli sitä, että liian harvoin hakeudutaan hoitoon. 

Haluan tuoda tällä esille sen, että vanhemmat eivät aina tiedä lapsensa ongelmista, vaikka haluaisivat. He eivät myöskään

En epäile etteikö kokemuksesi olisi juuri tuo.

Mutta siinä olen eri mieltä, etteikö jokaisen lapsen käytöshäiriö ja epätasapaino näkyisi vanhemmalle. Kyllä se näkyy ja kuuluu sille vanhemmalle, jonka luona asuu ja on tekemisissä. Lasta ja nuorta pystyy lukemaan, jos taitoa on.

Esimerkiksi väkivallan ihailun merkit kyllä näkyvät jotenkin, ei se lapsi niitä kokonaan pysty piilottamaan. On jälkiä tietsikalla, luurissa, huumorin laadusta voi päätellä, puheista jne. 

Vetäytyvä lapsi on aina hälytysmerkki - mitä yksin haluaa touhuta, pitää tietää. Ja miksi vanhempi ei tee mitään lapsen kanssa yhdessä?

Vaikka työelämä on vaativaa ehkä joillakin, niin silti lapset on kasvatettava. Asioista pitää todella puhua, kohdata lapsi ja tehdä juttuja yhdessä. Näin se vaan on.

Kun vanhempi on lapsen rikoksista vastuussa, alkaa kasvattaminen kiinnostaa. Kun lapsi ymmärtää olevansa vastuullinen olento, alkaa häntä jossain vaiheessa kiinnostaa muu kuin väkivalta.

t. äiti

Kyllä.

Mutta tämä on vastuunpakoilun yhteiskunta. Purra pakoilee vastuuta väkivaltaa ihannoivista nettikirjoituksistaan, vaikka oli aikuinen ja äiti. Kaikenmaailman äärikansalliset liikkeet valehtelevat väkivaltansa oikeutetuksi, vaikka se on puhdasta ja veristä väkivaltaa. Aikuisista lapset oppivat. Siksikin vanhempi on vastuussa siitä, mitä shaibaa kotona sallitaan.

Synnyin 70-luvulla. Ei olisi ennen tullut mieleenkään vastuuttaa tällaisesta kouluampumisesta muuta kuin kotipiiriä. Jos joku olisi rehtoria ja opettajia halunnut vastuuseen, olisi hänet naurettu houkaksi ja liioittelijaksi ja niimenomaan vastuunpakopilijaksi.

Ihan absurdia on keskustella, että jonkun abstraktin yhteiskunnan pitäisi kasvattaa lapset. Eihän se ole mitenkään mahdollista.

Jos vanhempi ei meinaa jaksaa, on vähennettävä töitä tai harrastuksia, jotta jaksaa touhuta lastensa kanssa. Se näkyy lapsessa moninkertaisesti ja kantaa pitkälle. Mieleltään sairaan lapsen vanhempi saa nykyään ihan eri mitassa apua entiseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

On aika harhainen käsitys, että vanhemmat on 100% lapsensa tekosista. Jos vaikka lasta rankasti koulukiusataan ja koulu ei tee asian eteen mitään eikä vanhempi välttämättä edes tiedä, niin miten hemmetissä se on vanhemman syy, jos lapsi sekoaa?

Tässä tapauksessa on vanhemman VASTUU siirtää lapsi toiseen kouluun. Tajuatko. JO ennen rankkaa kiusaamista.

Kyllä vanhemmat on oikeasti vastuussa, jos kotiin kannetaan lapsen pelattavksi väkivaltapelejä, luuria ei valvota, ja mahdollisesti itse vanhemmat kuuluu johonkin äärikansallismieliseen järjestöön. Kuka muu lapsesta olisi vastuussa? Miten rehtori tai opet olisi vastuussa lapsen teoista?? Kuinka lastensuojelu voisi muuttaa vinksahtaneen vanhemman perimmäisiä arvoja? Ei mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

On aika harhainen käsitys, että vanhemmat on 100% lapsensa tekosista. Jos vaikka lasta rankasti koulukiusataan ja koulu ei tee asian eteen mitään eikä vanhempi välttämättä edes tiedä, niin miten hemmetissä se on vanhemman syy, jos lapsi sekoaa?

Vanhempi ei tiedä, koska ei välitä lapsestaan. Huomaahan sen miten lapsi jota kiusataan muuttuu, vetäytyy ja oppiminenkin huononee. Ei vanhemmat välitä, kamalaa jos ongelmia. Ei puhuta eikä kysytä lapselta mikä on. Kyllä se on vanheman syy jos ei muutosta huomaa lapsensa käyttäytymisessä. 

Asia ei ole ihan mustavalkoinen. Tutkimuksissa toistuu tiettyjen piirteiden kuten tunnelylmyyden tai impulsiivisuuden geneettisyys.

Mutta samaan aikaan tehokkain mahdollinen hoito on vanhemmuusvalmennus. Katsokaapa esim adhd:n käypähoitosuositus. 

Sellaisella lailla saataisiin ainakin syntyvyys laskuun. Kukaan ei enää uskaltaisi tehdä lapsia. Koska kaikki ei ole vanhempien syytä. Eikä ansiota, vaikka oman sädekehän kiillottajat niin luulevatkin.

Entä sitten jos se lapsi otetaan huostaan ja lastensuojeluyksikköön sijoitetaan, ja edelleen sekoilee, niin siirtyykö se vastuu sitten niille ammattisossukasvattajille!

Mitä! 

Lasten sekoiluissa on kaikilla aikuisilla vastuu. Jokainen voi puuttua tai yrittää kasvattaa. Keskustella, opettaa empatiaa, ajattelemaan asioita just sitä hetkeä pidemmälle ulottuvalla näkökulmalla...

Mitä tapahtuu, jos teet noin... Mietipä miltä tuo tuntuu. Ei tuo ole kivaa. 

Juu juu kukkahattutäti. Eikä tuollainen puhe tehoa, jos ne lapset ovat jo tärviöllä omien lähiaikuistensa touhujen keskellä.

Kaikilla vain ei ole kasvatusymmärrystä tai -taitoja riittävästi. Omakin vanhempani on opiskellut opettajaksi ja psykologiaakin. Ja on yrittänyt paljon, mutta edelleen hän tekee lastenlasten kohdalla välillä kasvatuksellisia virheitä. 

Vanhemmilla on vastuu lapsen kasvattamisesta. Kyllä pitäisi vanhempien olla kiinnostuneita, miten koulussa menee. Aikuisilla on vastuu siitä, että aseita säilytetään oikein ja ovat luvallisia. Tuosta tapauksesta pitää tulla tuomio aseen omistajalle, kyseessä lienee ampuma-ase rikos, koskien aseen ja patruunoiden säilytystä. Poliisilla kuuluisi olla rekisteri aseiden omistajista ja hakea aseet pois, kun omistaja kuolee vaikka vanhuuteen. Käsiaseita on paljon, kilpa-ampujat, eläkkeellä olevat kapiaiset ja poliisit, vanhat maanviljelijät ja taksikuskit jne. Lisäksi kuolinpesien "unohtuneet aseet", joille vainajalla oli lupa.

Se on ihan arkea Suomessa, että jos lapsi käyttäytyy huonosti niin lapsen vanhempia rangaistaan lasulla. Lapsi itse sen sijaan ei saa mitään rangaistusta, koska positiivinen pedagogiikka ja lasten oikeudet.