Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihan hyvä suhde, mutta en tunne mitään
02.04.2024 |
Olen ollut kolme vuotta parisuhteessa, olen 29-vuotias ja mies 32. Kaikki on periaatteessa hyvin, mutta en koe mitään kemiaa kumppaniani kohtaan. Vaikka arvomaailma ja osin kiinnostuksen kohteetkin ovat samoja, emme juurikaan hassuttele tai naura yhdessä. Sen sijaan ystävieni kanssa huumori ja leikillisyys on todella tärkeä osa suhteita.
Myöskään läheisyys tai seksi ei toimi minun puoleltani. Seksihaluja ei ole käytännössä lainkaan. Kaikesta huolimatta olen hyvin seksuaalinen ja fyysinen ihminen. Edes ajatus seksistä ahdistaa tällä hetkellä paljon.
Lisäksi moni arkeen liittyvä toive ei kohtaa ja olemme tempperamentiltamme hyvin erilaisia. Minulle tasainen arki on haastavaa, kumppanille ei lainkaan. Kaipaan todella paljon omaa aikaa jolloin toteuttaa omia juttujani. Tykkään mennä ja tehdä. Kumppani tekisi mieluiten asioita minun kanssani ja viihtyy kotona. Kuitenkaan miehessä ei ole mitään suurta vikaakaan, vaan hän on äärimmäisen huomioonottava ja kiltti.
En tiedä, kuuluuko suhteiden olla tällaisia. Olemme keskustelleet asiasta, mutta mies on huomattavasti tyytyväisempi. Enkö vain yritä tarpeeksi?
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalta osalta ihmisiä kun kysyy, oletko koskaan ollut rakastunut, niin vastaus on en tiedä tai en ole varma. Rakastaa voi, mutta avainsana on r-a-k-a-s-t-u-n-u-t! Se on sitä kemiaa ja järjetöntä intohimoa, selittämätöntä ja mystistä mitä ilman suhde muuttuu kädenlämpöiseksi kämppissuhteeksi.
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.
Eipä pidä paikkansa. Näin puhuu se joka on siinä kädenlämpöisessä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalta osalta ihmisiä kun kysyy, oletko koskaan ollut rakastunut, niin vastaus on en tiedä tai en ole varma. Rakastaa voi, mutta avainsana on r-a-k-a-s-t-u-n-u-t! Se on sitä kemiaa ja järjetöntä intohimoa, selittämätöntä ja mystistä mitä ilman suhde muuttuu kädenlämpöiseksi kämppissuhteeksi.
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.
Eipä pidä paikkansa. Näin puhuu se joka on siinä kädenlämpöisessä suhteessa.<
Taidat olla jälkeenjäänyt jotenkin. Vai onko koulut jääneet kesken? Monesti juuri todella matalalla koulutustasolla varustetut ihmiset kieltävät tosiasiat ja siksi niitä parisuhteita, aviolittoja tulee ja menee tasaisin väliajoin. Sääli heidän mahdollisille lapsilleen. Oppivat todella myrkyllisen ja turvattoman mallin parisuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalta osalta ihmisiä kun kysyy, oletko koskaan ollut rakastunut, niin vastaus on en tiedä tai en ole varma. Rakastaa voi, mutta avainsana on r-a-k-a-s-t-u-n-u-t! Se on sitä kemiaa ja järjetöntä intohimoa, selittämätöntä ja mystistä mitä ilman suhde muuttuu kädenlämpöiseksi kämppissuhteeksi.
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.
Eipä pidä paikkansa. Näin puhuu se joka on siinä kädenlämpöisessä suhteessa.<
Näin puhuu se, joka elää kädenlämpöistä elämää ilman huumeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalta osalta ihmisiä kun kysyy, oletko koskaan ollut rakastunut, niin vastaus on en tiedä tai en ole varma. Rakastaa voi, mutta avainsana on r-a-k-a-s-t-u-n-u-t! Se on sitä kemiaa ja järjetöntä intohimoa, selittämätöntä ja mystistä mitä ilman suhde muuttuu kädenlämpöiseksi kämppissuhteeksi.
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.
Niin se vaan nyt on että kaikilla tuo kemia ei mene ohi. Sekin on juuri sitä mystiikkaa, joka ei ratkea eikä myöskään poistu tuolla viileällä loogisuudella ja valintarakastamisella. Viimeksi mainittu ei muuten ole rakkautta. Jos niin luulet, et vain ole kokenut rakkautta. Sitä ei voi valita tai generoida pelkällä tahtomisella olevaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalta osalta ihmisiä kun kysyy, oletko koskaan ollut rakastunut, niin vastaus on en tiedä tai en ole varma. Rakastaa voi, mutta avainsana on r-a-k-a-s-t-u-n-u-t! Se on sitä kemiaa ja järjetöntä intohimoa, selittämätöntä ja mystistä mitä ilman suhde muuttuu kädenlämpöiseksi kämppissuhteeksi.
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.
Niin se vaan nyt on että kaikilla tuo kemia ei mene ohi. Sekin on juuri sitä mystii
Missä oli sanottu että pelkällä tahtomisella? Älä vie asiaa sivuraiteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainaukset eivät toimi, mutta vastaajalle 124: Tuntuuhan se toki syvällä aivojen sopukoissa kurjalta kun voi vaan salaa lukea intohimoisia tarinoita siitä mitä on, kun toinen ihminen herättää sellaisia tunteita mistä itse voi vaan haaveilla. Ymmärrän. Katsos kun sellaistakin rakkautta on, ja se vielä kaiken lisäksi kestää. Kädenlämpöisissä suhteissa elävien toiveajattelua nämä jutut, että kaikki suhteet muuttuvat toverillisiksi tai että se on sitä turvallista tosirakkautta. Ihmekös tuo kun valtaosa sellaisissa kämppissuhteissa elää.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan en ole koskaan ollut kovin pitkässä suhteessa enkä osaa sanoa, olenko "kyvytön rakastamaan". Mutta ehkä asiaa voi selvittää eron jälkeen jonkun muun kanssa. Ehkä mun ei ainakaan tässä suhteessa kannata kuvitella, että siihen oppisin.
Ap
Tässä olet aivan oikeassa. Et vain vielä ole löytänyt sitä ihmistä joka sulla sytyttää riittävät tunteet ja rakkauden ihan itsestään. Älä ainakaan luule ettet kykenisi rakastamaan. Nokka kohti uusia tuulia ja onnea matkaan! Ainakin elät etkä jää vanhana katumaan tekemättömiä asioita. Itse uskon sanontaan etsivä löytää. Jos vain olet avoin ja valmis siihen etkä lakkaa elämästä välissä ja lyö hanskoja tiskiin, se rakkauskin löytää tiensä luokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät toimi, mutta vastaajalle 124: Tuntuuhan se toki syvällä aivojen sopukoissa kurjalta kun voi vaan salaa lukea intohimoisia tarinoita siitä mitä on, kun toinen ihminen herättää sellaisia tunteita mistä itse voi vaan haaveilla. Ymmärrän. Katsos kun sellaistakin rakkautta on, ja se vielä kaiken lisäksi kestää. Kädenlämpöisissä suhteissa elävien toiveajattelua nämä jutut, että kaikki suhteet muuttuvat toverillisiksi tai että se on sitä turvallista tosirakkautta. Ihmekös tuo kun valtaosa sellaisissa kämppissuhteissa elää.
On ihmisiä jotka rikkovat kerta toisensa jälkeen parisuhteitaan ja perheitään juostessaan tuon perässä. Eivätkä sitä koskaan löydä. Syy siihen on heissä itsessään. He hakevat onnellisuuden tuojaa ulkopuolelta koska eivät kykene sitä sisältänsä löytämään. Lapsuuden vaillejäämisten paikkailua se on toisten ihmisten avulla. Eivät kykene seisomaan omilla jaloillaan henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät toimi, mutta vastaajalle 124: Tuntuuhan se toki syvällä aivojen sopukoissa kurjalta kun voi vaan salaa lukea intohimoisia tarinoita siitä mitä on, kun toinen ihminen herättää sellaisia tunteita mistä itse voi vaan haaveilla. Ymmärrän. Katsos kun sellaistakin rakkautta on, ja se vielä kaiken lisäksi kestää. Kädenlämpöisissä suhteissa elävien toiveajattelua nämä jutut, että kaikki suhteet muuttuvat toverillisiksi tai että se on sitä turvallista tosirakkautta. Ihmekös tuo kun valtaosa sellaisissa kämppissuhteissa elää.
Komppaan. Samat ajatukset aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalta osalta ihmisiä kun kysyy, oletko koskaan ollut rakastunut, niin vastaus on en tiedä tai en ole varma. Rakastaa voi, mutta avainsana on r-a-k-a-s-t-u-n-u-t! Se on sitä kemiaa ja järjetöntä intohimoa, selittämätöntä ja mystistä mitä ilman suhde muuttuu kädenlämpöiseksi kämppissuhteeksi.
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.
Missä oli sanottu että pelkällä tahtomisella? Älä vie asiaa sivuraiteille.
Niinhän tuolla luki. 'Rakastaminen taas on aikuista valintaa'. Valita tai tahtoa. Tässä kontekstissa ne ovat sama asia.
Ei rakkaus ole valita rakastaa jotakuta, jota ei rakasta tai valintaa runtata tunneköyhä, laimea ja huono suhde tekohengityksellä joten kuten toimimaan. Rakastaa on kun rakastaa. Jos Ap ei rakasta, ei rakasta. Ei ole juuri mitään tapaa, jolla voisi pakottaa tai keinotekoisesti valita itsensä tai muun tuntemaan muuta kuin tuntee.
Huomaa että ketjussa on henkisesti kypsymättömiä ihmisiä. No, elämä opettaa. Toivottavasti mahdolliset lapset otettu pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastaminen ei todellakaan ole mikään valinta! Joka niin väittää, ei ole koko asiaa kokenut tai sekoittaa rakastamisen välittämiseen, kiintymykseen, ystävyyteen.
Minä olen rakastanut kymmenen vuotta ihmistä jonka kanssa en ole yhdessä enkä edes yhteydessä ja tunne säilyy, sille ei voi mitään. Se vaan on. Joka päivä ja varmasti aina kuolemaani saakka.
Vierailija kirjoitti:
Rakastaminen ei todellakaan ole mikään valinta! Joka niin väittää, ei ole koko asiaa kokenut tai sekoittaa rakastamisen välittämiseen, kiintymykseen, ystävyyteen.
Minä olen rakastanut kymmenen vuotta ihmistä jonka kanssa en ole yhdessä enkä edes yhteydessä ja tunne säilyy, sille ei voi mitään. Se vaan on. Joka päivä ja varmasti aina kuolemaani saakka.
Limerenssi on eri asia kuin rakastaminen parisuhteessa. Edesmenneeseen kumppaniin rakkaus usein säilyykin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastaminen ei todellakaan ole mikään valinta! Joka niin väittää, ei ole koko asiaa kokenut tai sekoittaa rakastamisen välittämiseen, kiintymykseen, ystävyyteen.
Minä olen rakastanut kymmenen vuotta ihmistä jonka kanssa en ole yhdessä enkä edes yhteydessä ja tunne säilyy, sille ei voi mitään. Se vaan on. Joka päivä ja varmasti aina kuolemaani saakka.
Limerenssi on eri asia kuin rakastaminen parisuhteessa. Edesmenneeseen kumppaniin rakkaus usein säilyykin.
Höpö höpö nyt taas.
Siis kyllähän se rakkaus ja kemia on nimenomaan hormoneja ja aivojen toimintaa ja biologiaa. Kaikki mitä ihmiset ajattelee ja tuntee on. Onko jollakin jäänyt biologiantunnit väliin?
Osa ajatuksistasi kuulostaa käänteisesti kovin tutulta. Siis noin tunnen useiden kumppaneideni kokeneen. Itse olen perustyytyväinen ihminen, tykkään kun päivät toistuvat turvallisesti hyvin samanlaisina, tykkään viettää aikaa kumppanin kanssa kotosalla arkisissa puuhissa.
Jäät paljosta paitsi, jos koet että haluaisit jotakin muuta. Varmasti myös kumppanisi aistii tunteesi. Tulet katkeraksi ja niin tulee lopulta hänkin. Päästä hänet menemään, päästä itsesi menemään. Ette sovi toisillenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastaminen ei todellakaan ole mikään valinta! Joka niin väittää, ei ole koko asiaa kokenut tai sekoittaa rakastamisen välittämiseen, kiintymykseen, ystävyyteen.
Minä olen rakastanut kymmenen vuotta ihmistä jonka kanssa en ole yhdessä enkä edes yhteydessä ja tunne säilyy, sille ei voi mitään. Se vaan on. Joka päivä ja varmasti aina kuolemaani saakka.
Limerenssi on eri asia kuin rakastaminen parisuhteessa. Edesmenneeseen kumppaniin rakkaus usein säilyykin.
Höpö höpö nyt taas.
Argumentaatio lopussa?
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän se rakkaus ja kemia on nimenomaan hormoneja ja aivojen toimintaa ja biologiaa. Kaikki mitä ihmiset ajattelee ja tuntee on. Onko jollakin jäänyt biologiantunnit väliin?
#havaintojafaktojenkieltäjästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät toimi, mutta vastaajalle 124: Tuntuuhan se toki syvällä aivojen sopukoissa kurjalta kun voi vaan salaa lukea intohimoisia tarinoita siitä mitä on, kun toinen ihminen herättää sellaisia tunteita mistä itse voi vaan haaveilla. Ymmärrän. Katsos kun sellaistakin rakkautta on, ja se vielä kaiken lisäksi kestää. Kädenlämpöisissä suhteissa elävien toiveajattelua nämä jutut, että kaikki suhteet muuttuvat toverillisiksi tai että se on sitä turvallista tosirakkautta. Ihmekös tuo kun valtaosa sellaisissa kämppissuhteissa elää.
On ihmisiä jotka rikkovat kerta toisensa jälkeen parisuhteitaan ja perheitään juostessaan tuon perässä. Eivätkä sitä koskaan löydä. Syy siihen on heissä itsessään. He hakevat onnellisuuden tuojaa ulkopuolelta koska eivät kykene sitä sisältänsä löytämään. Lapsuuden vaillejäämisten paikkailua se on toisten ihmisten avulla
Toisin sanoen itse et ole koskaan tuntenut sitä mitä muutama kommentoija tarkoittaa, jos luulet että sen löytäminen on mahdotonta tai johtaa kuvailemaasi krooniseen etsiskelyyn. Ne jotka tuollaisen lopulta löytävät tuppaavat pysymään niissä suhteissaan ja kaikki etsiminen loppuu siihen. He löytävät jotain mikä kestää, mutta ei tylsytä ja aja etsimään muuta. Se täyttää.
Mikä siinä on niin vaikea myöntää, että harvoin ne ekat parisuhteet ovat nappivalintoja ja useamman eri asian suhteen kestävällä pohjalla? Kuinka moni ihminen todella edes tuntee itsensä vielä kolmekymppisenäkään? Kuinka moni ihminen on sataprosenttisen kypsä syntyessään ja jättää etsimisen, kokeilun ja erehtymisen välistä kokonaan? On aivan mahdollista olla eheä sisältä ja silti tehdä virhe parinvalinnassa. Silti voi todeta että suurin osa ihmisistä on itselle epäsopivia parisuhteen ja rakkauden näkökulmasta toisin kuin erofoobikot tuntuvat ajattelevan. Teidän mentaliteetin mukaan kukaan ei saa tehdä virheitä tai jos tekee, virhe paikataan vain päättämällä rakastaa. Joka johtaa siihen, että yhtä hyvin voitaisiin alkaa pariutua kenen tahansa tuntemattoman kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Se kemia on ihmisen oman hormonituotannon aiheuttamaa. Ja tuo vaihe menee aikanaan ohi.
Se on niin monissa tutkimuksissa todistettu fakta että vain idiootti kieltää sen.
Asiaan ei liity mitään mystiikkaa. Se on biologiaa ja fysiologiaa.
Rakastaminen taas on aikuista valintaa, haastavina aikoina tahtotilaa ja joskus yhteistä molempien työtä yhteisen parisuhteen ja jos lapsia on niin perheen eteen.