Lue keskustelun säännöt.
Riita valehtelusta - kumpi on kohtuuton, vai onko kumpikaan?
02.04.2024 |
Taustatietoa: minulla ja avomiehelläni (olemme molemmat noin 35-vuotiaita) on kaksi lasta, jotka ovat molemmat päiväkouluikäisiä. Minä ja avomies käydään molemmat päivätöissä. Kotona kotityöt ovat jääneet enimmäkseen minulle, mutta se ei ole tämän keskustelun ydin. Lisäksi molemmat lapset ovat todella paljon äidin eli minun perään eli en saa kotona hetken rauhaa. Jos satun hetkeksi istahtamaan sohvalle, niin miltei välittömästi molemmat lapset ovat kiipeilemässä syliin ja höpöttelemässä ja mies tulee lisäksi kyselemään omiaan. Mikä on tietysti ihan ok, mutta välillä hieman kuormittavaa, kun olisi mukava hengähtää hetkeksi.
En ole oikeastaan saanut kotona omaa aikaa ja oma aikani onkin sellaista, että sillä pitää olla joku "agenda". Esimerkiksi jos menen salille tai tapaamaan ystävää. Silloin saan lähteä kotoa ilman miestä ja/tai lapsia. Mutta kun välillä haluaisin vain olla rauhassa yksin omassa seurassani enkä menossa johonkin. Jos sanon meneväni vaikka yksin kävelylle, niin mies haluaa mukaan tai vähintäänkin ehdottaa, että voisin yhdistää tähän kävelyyn lasten ulkoilutuksen. Olen kertonut, että haluaisin mieluummin mennä ihan yksin vain ja häneltä ei löydy ymmärrystä tälle. Hän ei kerta kaikkiaan tunnu ymmärtävän miksi en voi/halua ottaa muita mukaan.
No, olen tässä parin kk ajan ottanut tavaksi ilmoittaa, että menen salille tai tapaamaan ystäviä, mutta oikeasti olen hakenut lähikaupasta kahvin ja/tai energiajuoman ja mennyt puistoon istuskelemaan. Näin olen tehnyt korkeintaan kerran viikossa, en siis mitenkään päivittäin tai säännöllisesti.
Noin viikko sitten mies sattui lasten kanssa kävelemään puiston ohi ja näkemään minut siellä istuskelemassa yksin ja selailemassa puhelinta, vaikka olin ilmoittanut meneväni tapaamaan ystävää.
Mies suuttui tästä mielestäni aika kohtuuttomasti. Hänen mielestään valehtelu oli väärin ja hän ei voi enää luottaa siihen, että kun sanon meneväni johonkin niin oikeasti menen sinne. Luottamukselta on vedetty pohja pois.
Toki ymmärrän, että valehtelu on lähtökohtaisesti väärin, mutta sitä en ymmärrä miksi koko luottamus on nyt katkolla. Minun nähdäkseni tämä on suhteellisen uhriton "rikos".
En tietenkään hae varsinaisia parisuhdevinkkejä tästä keskustelusta, mutta olisi kiinnostavaa kuulla muiden näkemyksiä tilanteesta.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Valehtelu tai huijaaminen ei ole koskaan järkevän ihmisen ratkaisu. Jos ei muuta tapaa ole hoitaa ongelmia niin se kertoo kyllä että asiat ei ole ok.
Eiköhän se riipu aika paljon toisenkin osapuolen järkevyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että sellainen trollitarina tänään🤣
Vierailija kirjoitti:
Että sellainen trollitarina tänään🤣
Jos tää on trolli niin aika tylsiksi on menneet
Sanot sille miehellesi että et valehtele enää menoistasi jos hän antaa sulle omaa aikaa käydä kävelyllä yms. Silloin sulla ei ole syytä narrata. Kumpikin voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieshän tietoisesti tekee tuota "Jee, mekin lähdetään ulos samalla tietysti" ja Jos AP on päässyt lähtemään ulkoilmaan yksin, niin murjottaa mykkänä ja näin kostaa AP yksin olemisen. Kunnon kontrollointia!
Ei halua olla lastensa kanssa, jos ei ole aivan pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna pyytäisin anteeksi valehtelua. Ja sanoisin että se oli epätoivoinen ratkaisuyritys siihen että saisit olla edes joskus ypöyksin tekemättä mitään. Sanoisin että en enää valehtele asiassa koska ymmärrän että se oli väärin ja loukkasi. Mutta samalla sanoisin, että jatkossa edellytän, että sinä mies järjestät minulle mahdollisuuden olla yksin tekemättä mitään vähintään kahden tunnin ajan joka viikko olemalla silloin lasten kanssa ilman mutinoita.
Näin tein. Siis pyysin anteeksi ja kerroin oikeastaan samat asiat, kuin mitä olen tässä keskustelussakin kertonut.
Tavallaan tuntuu, että hän haluaa nyt vesittää keskustelun minun omasta ajastani ohjaamalla sen siihen, että minä valehtelin. Kaduttaa, että annoin hänelle tällaisen "lyömäaseen". Tai enhän minä sitä tietoisesti antanut; halusin vain livahtaa ulos ilman suurempia keskus
Itse käyn kävelyllä kun lapset on nukkumassa, ehkä se olisi aapeellekkin hyvä ratkaisu. Lapset nukkumaan ja mies jää vahtimaan lasten unta ja aapee on silloin ihan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kyllä menisi luotto kumppaniin, jos olisin tuo miehesi. Minkä ihmeen takia et voi kertoa totuutta sille miehelle, että haluat omaa rauhaa piste?!!? Pakko valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kyllä menisi luotto kumppaniin, jos olisin tuo miehesi. Minkä ihmeen takia et voi kertoa totuutta sille miehelle, että haluat omaa rauhaa piste?!!? Pakko valehdella.
Mies ei kuunnellut/ymmärtänyt kuulemaansa, kun ap kertoi lähtevänsä yksin ulos niin heti pakolla tunkemassa mukaan/raahaa muutenkin lapset äidin luo heti, kun lapset haluaa. Tai mykkäkoulua kostona, jos ap on päässyt yksin ulkoilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutun kuuloinen tilanne. Meillä syy oli se ettei mies halunnut koskaan jäädä hetkeksikään yksin lasten kanssa, koska silloin joutui hoitamaan yksin tilanteet, joutui viihdyttämään lapsia ja joutui kantamaan vastuuta. Siksi halusi tunkea aina minun mukaan kävelylle, kauppaan, keittiöön, jopa kylpyhuoneeseen. Koska silloin pystyi jättämään vastuun lapsista minulle ja koska lapset viihtyi paremmin minun kanssa kuin hänen niin hän pystyi myös lasten viihdyttämisen tuolloin jättämään minulle. Vaikka oli itse näennäisesti paikalla. Ei hän mikään läheisriippuvainen ollut eikä mustasukkainen. Vaan halusi vain välttää vastuuta ja päästä helpolla. Oli lasten kanssa vain jos pakotin siksi että minulla oli pakollinen meno kodin ulkopuolella. Asiasta puhuttaessa hänkin leikki tyhmää ettei muka ymmärrä mitä tarkoitan. Ja hänkin ehdotteli minulle hotelliöitä (joille ei sitten löytynyt lopulta koskaan muka sopivaa ajankohtaa eli en oikeasti päässyt
Tässä järkevä viesti. Mies on joko laiska tai epävarma isä, tai molempia. Ap:n lapset vaikuttavat olevan vielä aika pieniä, joten on hyvin vielä mahdollisuudet totuttaa lapset siihen, että äiti ei ole aina saatavilla. Sen sijaan mies... ikävä kyllä hyvin tyypillinen kuvio tällainen vastuunvälttely.
Vanhemmuuteen kuuluu myös epämieluisia tunteita. Kuten sellainen, että minun lapseni eivät viihdy kanssani ja meidän pitäisi nyt opetella olemaan yhdeydessä. Harvalla riittää rohkeutta pohtia, että ehkäpä ne lapset eivät viihdy seurassani, sillä oikeastaan minä en viihdy lasten kanssa ja välttelen kontaktia. Katsokaa nyt vaikka 60-luvulla syntyneitä isiä, jotka elivät nuoruuttaan jo modernilla kasarilla, kun miehet lakkasi kynsiä jne. Nekin välttelee teinejään, koska ei ole mitään yhteistä puhuttavaa.
Onko ap saanut asiaa yhtään ratkaistua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta molemmat on ihan lapasia. Mies on selvästi vastuuton ja laiska isä. AP taas ei uskalla enää sanoa enää tosiasioitakaan miehelleen eikä osaa pitää minkäänlaisia rajoja suhteessa, vaan sortuu valehteluun. Eroaisin jos olisin AP, koska miehestä ei ole mihinkään ja eroaisin jos olisin tuo mies, koska luottamus meni.
Näköjään kumppanille suoraan päin naamaa valehtelu on näköjään ihan ok?! Mitä mieltä te olisitte, jos miehenne valhetelisi teille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen näitä vastauksia. Kyllä Suomessa opetetaan moraalista ihan selkeästi, että valehtelu on moraalisesti väärin. Mistä tulee tämä, että nyt onkin yhtäkkiä ihan ok valehdella, jos se on itselle edullista? Eihän se ole ok.
Jokainen ymmärtää valkoisen valheen joskus sosiaalisista syistä. Ei ole ok sanoa, että sinulla on ruma mekko, vaikka rehellisesti olisi sitä mieltä. Mutta ap:n valehtelu ei ole mitään valkoisia valheita, vaan systemaattisesti toteutettua ja toistuvasti jatkuvaa.
Mies on menettänyt luottamuksen ap:hen, ja ihan syystä. Ei mies voi tietää mistä kaikesta ap on valehdellut ja kuinka kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian ydin ei ole mikään muu liibalaaba vaan se että valehtelit ja jäit siitä kiinni. Ja tilanne ei ollut mikään että sinun olisi ollut "pakko" valehdella. Valehtelit huviksesi. Luottamus on siis mennyt ja miehesi ei tule todennäköisesti koskaan sinun sanaasi luottamaan. Teidän jatkon osalta kysymys lienee enemmän siitä että oppiiko mies elämään epäluotettavan ihmisen kanssa vai ei.
No kyllähän se kokonaisuus merkkaa. Enpä haluais olla sun kumppani jos sun mielestä valehtelu on väärin riippumatta siitä miks tai mistä asiasta on valehdeltu. Tässä olis miehellekin tilaisuus omasta puolestaan kuunnella ja oppia jotain jos siihen osaa asennoitua uhriutumisen sijaan
Kyllä ilmeisesti miehelle ei ap:n asia mennyt kunnolla perille. Siihen ratkaisu on "rautalangasta vääntäminen" ei valehtelu. Ja valehtelu on kyllä väärin joka tilanteessa jos kerran ollaan parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Rikokseksi ei ole kohtuuton, mutta se syö luottamusta. Jos miehesi on rehellinen omissa asioissaan hän voi kokea että et ole enää luottamuksen arvoinen. Olisit voinut ja kertoa että kaipaat omaa aikaa ja rauhaa, silloin ei olisi tullut tuota luottamuspulaa. Uskoisin että miehesi olisi ymmärtänyt asian.
Uskot että olisi ymmärtänyt asian vaikkei ole ymmärtänyt tähänkään asti kun ap tahtoo olla yksin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian ydin ei ole mikään muu liibalaaba vaan se että valehtelit ja jäit siitä kiinni. Ja tilanne ei ollut mikään että sinun olisi ollut "pakko" valehdella. Valehtelit huviksesi. Luottamus on siis mennyt ja miehesi ei tule todennäköisesti koskaan sinun sanaasi luottamaan. Teidän jatkon osalta kysymys lienee enemmän siitä että oppiiko mies elämään epäluotettavan ihmisen kanssa vai ei.
No kyllähän se kokonaisuus merkkaa. Enpä haluais olla sun kumppani jos sun mielestä valehtelu on väärin riippumatta siitä miks tai mistä asiasta on valehdeltu. Tässä olis miehellekin tilaisuus omasta puolestaan kuunnella ja oppia jotain jos siihen osaa asennoitua uhriutumisen sijaan
Kyllä ilmeisesti miehelle ei ap:n asia mennyt kunnolla perille. Siihen ratkaisu on "rautalangasta vääntäminen" ei valehtelu.
Miten sä voit vääntää rautalangasta noin yksinkertaisen asian?
Villakoiran ydin on se, että ap haluaa yksin kävelylle. Hän kertoo menevänsä yksin kävelylle. Mies haluaa mukaan ja ap sanoo, että hän menisi mieluummin yksin. Sama toistuu moneen otteeseen.
Jos mies ei ymmärrä noin yksinkertaista asiaa niin hän on joko niin tyhmä, että hänen päänsä pitäisi tutkia tai sitten hän on päättänyt olla ymmärtämättä. Ja oli kyse kummasta tahansa em. skenaariosta niin siinä ei rautalangasta vääntämiset auta.
Onko täällä keskustelussa lapsia vai autisteja, kun niin monessa vastauksessa vaan hoetaan "valehtelu on väärin, koska se on väärin". Näiltä ihmisiltä on täysin hukassa aikuiselämän ja ihmissuhteiden nyanssit. Onko teillä lapsia, oletteko kertoneet heille joulupukista, pääsiäispupusta tms? Se on valehtelua myös. Toivottavasti olette anoneet anteeksiantoa jälkikasvultanne, luottamus on mitä ilmeisimmin romuttunut täysin?
Voit kokeilla myös seuraavaa. Laitat puolison puhelimeen hälytyksen 60 min päähän. Sanot, että menet makuuhuoneeseen, haluat olla yksin ja kukaan ei tule sinua häiritsemään 60 min ellei talo pala.
Ja sitten pidät asiasta kiinni. Mikäli puoliso tai lapset tulevat paikalle, kysyt palaako talo? Jos ei edelleenkään pala, niin sanot miehelle, että x min on vielä jäljellä yksin oloa. Jos lapsi tulee, huudat puolisolle, että tule hakemaan Matti/Maija, talo ei pala. Lapselle sanot, että äitiä ei saa nyt häiritä. Vasta sitten kun kello soi.
Muutama kerta voi mennä uutta oppiessa, mutta sen jälkeen homma toimii. Jos ei ala toimimaan, niin sitten kannattaa miettiä suurempia ratkaisuja...
Aika lapsellisilta vaikutatte molemmat sekä isä, että sinä äiti.
Lapset ovat sinun perään, koska todennäköisesti sinä hyysäät ja häsläät koko ajan lapsien kanssa, lasten ympärillä ja teet kaikki kotityöt kotona. Suorittaja ihminen. Niin onko ihmekkään, että mies luulee, että kaipaat perhettä ympärillesi kokoajan. Vahvista itsetuntoasi ja selkärankaasi ja vaan sanot sille vätys ukollesi, et tänään olen yksin. En vastaa viesteihin, puheluihin enkä halua sinua ja lapsia lähellekkään. Pidä puoliasi. Et sinä mieheltäsi lupaa tarvi olla yksin.