Vaikea suhde, en osaa otsikoida paremmin, en tiedä mikä tilanne on
Minulla hajoaa pää, kun en tiedä milloin mies on taas "jättänyt" minut ja milloin on tosissaan. Minä yritän aina selvittää asiat ja erota niin, että se on selkeää. Tällä hetkellä en todellakaan tiedä onko mies vihainen vai eronnut vai mitä. Sen tiedän, että hän on lukuisia kertoja "ollut eroamassa" minusta ja sitten taas palannut takaisin, vain suuttuakseen pian uudestaan ja sama kaava jatkuu. En luule sellaisen olevan tervettä, mutta olemme avautuneet kaikenlaisista traumoista heti alussa ja ymmärrän mistä tuo sekoilu johtuu.
Lisäksi tiedän sen, että mies kuvitteli omiaan yhdessä asiassa, suuttui ja blokkasi minut. Ei antanut edes vastata ensin.
Tätä epävakaata jätän, enpäs jätäkään-juttua on toistunut niin monta kertaa etten voi enää tietää mitä hän milloinkin oikeasti tarkoittaa.
Kommentit (327)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo todellakin tilanne, jossa hajoaa pää.
Sinussa ja suurimmassa osassa kommentoijia on perustavanlaatuinen ero.Sinä haluat lopettaa pään hajoamisen keskustelemalla ja mahdollisesti, jos toinen lupaa muuttaa käytöstään, jatkamalla suhdetta. Tässä annat vallan toiselle päättää mitä hän vastaa ja milloin. Voi olla, että pään hajoaminen loppuu tai voi olla, että ei lopu.
Suurin osa kommentoijista ei anna valtaa toiselle. He eivät jää odottelemaan tai vaatimaan keskusteluyhteyttä eikä miehen vastauksella ole heille väliä. He ovat tehneet päätelmänsä itse miehen käytöksen perusteella. Heille tuollainen ei sovi ja he poistuvat ihan itse suhteensa. Kirpaisee, mutta pään hajoaminen loppuu varmasti.
Ei se tuosta noin vain lopu. Minulla on taipumusta jossitteluun. Tämäkin viimeisin juttu lähti miehen omasta kuvitelmasta, j
Minä voin kertoa, että ne miehen kuvitelmat eivät lopu. Minulla oli joskus tuollainen luonnevikainen kuvitteleva kumppani. Ei kyllä ollut noin paha kuin ap:n tyyppi. Meidän suhde päättyi 15 vuotta sitten ja voin kertoa, että ne kuvitelmat elävät hänen päässään edelleen.
JUOKSE!
Te nyt haluatte jostain syystä nähdä kaiken mahdollisimman negatiivisesti ja mustavalkoisesti. Kyllä minä olen jo hyvin pitkälti irtaantunut miehestä ja ymmärrän täysin, ettei tuo käytös ole ok eikä sen enempää tervettä. Ymmärrän myös häntä ja käytöksen syitä. Hyväksyttävää se ei silti ole. Enkä ole sanonut, että oma käytökseni on täydellistä.
Vierailija kirjoitti:
Te nyt haluatte jostain syystä nähdä kaiken mahdollisimman negatiivisesti ja mustavalkoisesti. Kyllä minä olen jo hyvin pitkälti irtaantunut miehestä ja ymmärrän täysin, ettei tuo käytös ole ok eikä sen enempää tervettä. Ymmärrän myös häntä ja käytöksen syitä. Hyväksyttävää se ei silti ole. Enkä ole sanonut, että oma käytökseni on täydellistä.
Ei tuollaista esiteinimäistä sekoilua voi oikein muuna pitää kuin negatiivisena. Käytös on sikäli mustavalkoista, että joko ihminen käyttäytyyy kuin harhainen kakara tai sitten ei käyttäydy. Ja muut sitten joko sietävät sitä käytöstä tai eivät siedä.
Vierailija kirjoitti:
Te nyt haluatte jostain syystä nähdä kaiken mahdollisimman negatiivisesti ja mustavalkoisesti. Kyllä minä olen jo hyvin pitkälti irtaantunut miehestä ja ymmärrän täysin, ettei tuo käytös ole ok eikä sen enempää tervettä. Ymmärrän myös häntä ja käytöksen syitä. Hyväksyttävää se ei silti ole. Enkä ole sanonut, että oma käytökseni on täydellistä.
Okei ja nyt täällä syytellään muita. Ei tarvitse itse ottaa vastuuta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo todellakin tilanne, jossa hajoaa pää.
Sinussa ja suurimmassa osassa kommentoijia on perustavanlaatuinen ero.Sinä haluat lopettaa pään hajoamisen keskustelemalla ja mahdollisesti, jos toinen lupaa muuttaa käytöstään, jatkamalla suhdetta. Tässä annat vallan toiselle päättää mitä hän vastaa ja milloin. Voi olla, että pään hajoaminen loppuu tai voi olla, että ei lopu.
Suurin osa kommentoijista ei anna valtaa toiselle. He eivät jää odottelemaan tai vaatimaan keskusteluyhteyttä eikä miehen vastauksella ole heille väliä. He ovat tehneet päätelmänsä itse miehen käytöksen perusteella. Heille tuollainen ei sovi ja he poistuvat ihan itse suhteensa. Kirpaisee, mutta pään hajoaminen loppuu varmasti.
Ei se tuosta noin vain lopu. Minulla on taipumusta jossitteluun. Tämäkin viimeisin juttu lähti miehen omasta kuvitelmasta, j
No mitä väliä sillä on vaikka hän kuvittelee ja sen takia suuttui? Eli hän on sanojesi mukaan harhainen kun kuvitelmat ovat menneet noin pitkälle toimintaan. Entä jos mies alkaa kuvitella sinun haluavan vaikkapa myrkyttää hänet ja hän päätyy ajatukseen että hänen täytyy ensin tuhota sinut. Ja kuvittelee ties mitä sairasta. Ole onnellinen että pääsit eroon sekopäästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te nyt haluatte jostain syystä nähdä kaiken mahdollisimman negatiivisesti ja mustavalkoisesti. Kyllä minä olen jo hyvin pitkälti irtaantunut miehestä ja ymmärrän täysin, ettei tuo käytös ole ok eikä sen enempää tervettä. Ymmärrän myös häntä ja käytöksen syitä. Hyväksyttävää se ei silti ole. Enkä ole sanonut, että oma käytökseni on täydellistä.
Okei ja nyt täällä syytellään muita. Ei tarvitse itse ottaa vastuuta tilanteesta.
Kun muut kertovat suoraan, mistä on kyse niin vika onkin heissä.
Jos mies katkaisisi ap:lta jonkun luun joka kuukausi niin ap varmaan olisi ihan, että ymmärrän miestä ja käytöksensä syitä, tilulii. Hän ei pidä tuota henkistä väkivaltaa minään vaan hyväksyy sen molemmilta.
En jaksa nyt juuri keskittyä tähän. En ole hiljentynyt, palaan myöhemmin asiaan.
Yleensä tuollaiset henkilöt eivät oikeasti halua erota, vaan kyse on mielialan vaihtelusta ja eräänlaisesta "kiukuttelusta". Ristiriitainen kiintymystyyli.
Olen erittäin tietoinen siitä, että erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa ja manipulointia. Siksi olen käskenyt sen lopettamaan.
Rajat eivät ole vain sitä, että sanoo x tai y. Ne vaativat myös toimintaa. Olet käskenyt lopettaa = sanominen. Ilman rajat todeksi tekevää toimintaa, ne ovat vain sanahelinää. Nyt sinun pitää tehdä rajat todellisiksi toiminnalla. Jos et tee, toinen ei jatkossakaan noudata sanomisiasi, koska rajan rikkomisesta ei seurannut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin tietoinen siitä, että erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa ja manipulointia. Siksi olen käskenyt sen lopettamaan.
Rajat eivät ole vain sitä, että sanoo x tai y. Ne vaativat myös toimintaa. Olet käskenyt lopettaa = sanominen. Ilman rajat todeksi tekevää toimintaa, ne ovat vain sanahelinää. Nyt sinun pitää tehdä rajat todellisiksi toiminnalla. Jos et tee, toinen ei jatkossakaan noudata sanomisiasi, koska rajan rikkomisesta ei seurannut mitään.
Hän on ollut itsekin henkisesti väkivaltainen blokkailemalla.
Sam Vakninin mukaan narsisti ja epävakaa vetävät toisiaan puoleensa erittäin vahvasti ja vuoristorata on taattu. Tämä suhde vaikuttaisi kovasti sellaiselta.
Ota avaimet siltä pois. Tai vaihda lukot/koodit. Pakkaa kamat ja vie rappuun.
Sitten on erottu, kun päätät toimia.
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin tietoinen siitä, että erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa ja manipulointia. Siksi olen käskenyt sen lopettamaan.
Rajat eivät ole vain sitä, että sanoo x tai y. Ne vaativat myös toimintaa. Olet käskenyt lopettaa = sanominen. Ilman rajat todeksi tekevää toimintaa, ne ovat vain sanahelinää. Nyt sinun pitää tehdä rajat todellisiksi toiminnalla. Jos et tee, toinen ei jatkossakaan noudata sanomisiasi, koska rajan rikkomisesta ei seurannut mitään.
Siksi en ole mennyt mukaan lepertelyyn, en ole pyytänyt häntä luokseni yms. Edelleen aion jatkaa elämääni ja teen mitä itse haluan. En ole missään vaiheessa sanonut, etten aio näin toimia.
Tuollainen räjähtely ei ole normaalia, oli siihen "syy" tai ei.
Minun kotonani on rauhallista ja edellytän sitä myös henkilöiltä, joiden kanssa olen tekemisissä. Itsehillintäongelmainen seura ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin tietoinen siitä, että erolla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa ja manipulointia. Siksi olen käskenyt sen lopettamaan.
Rajat eivät ole vain sitä, että sanoo x tai y. Ne vaativat myös toimintaa. Olet käskenyt lopettaa = sanominen. Ilman rajat todeksi tekevää toimintaa, ne ovat vain sanahelinää. Nyt sinun pitää tehdä rajat todellisiksi toiminnalla. Jos et tee, toinen ei jatkossakaan noudata sanomisiasi, koska rajan rikkomisesta ei seurannut mitään.
Siksi en ole mennyt mukaan lepertelyyn, en ole pyytänyt häntä luokseni yms. Edelleen aion jatkaa elämääni ja teen mitä itse haluan. En ole missään vaiheessa sanonut, etten aio näin toimia.
Sinä kaipaat häneltä sellaista asiaa, mitä et tule saamaan. Keskityt siihen, että yrität puristaa kivestä vettä sen sijaan, että työstäisit sitä, ettei hän tule ikinä vastaamaan tarpeisiisi, edes erotilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo todellakin tilanne, jossa hajoaa pää.
Sinussa ja suurimmassa osassa kommentoijia on perustavanlaatuinen ero.Sinä haluat lopettaa pään hajoamisen keskustelemalla ja mahdollisesti, jos toinen lupaa muuttaa käytöstään, jatkamalla suhdetta. Tässä annat vallan toiselle päättää mitä hän vastaa ja milloin. Voi olla, että pään hajoaminen loppuu tai voi olla, että ei lopu.
Suurin osa kommentoijista ei anna valtaa toiselle. He eivät jää odottelemaan tai vaatimaan keskusteluyhteyttä eikä miehen vastauksella ole heille väliä. He ovat tehneet päätelmänsä itse miehen käytöksen perusteella. Heille tuollainen ei sovi ja he poistuvat ihan itse suhteensa. Kirpaisee, mutta pään hajoaminen loppuu varmasti.
Ei se tuosta noin vain lopu. Minulla on taipumusta jossitteluun. Tämäkin viimeisin juttu lähti miehen omasta kuvitelmasta, j
No se on sitten ihan erillinen toinen ongelma sun pään sisässä. Et nyt suostu ymmärtämään, että sun pitää ihan itse ratkoa pääsi ongelmat (mieluiten terapeutin avulla). Ei se, että päässäsi on jossitteluongelma muuta tätä käsillä olevaa tilannetta mitenkään. Ja, ei mies ei voi korjata sinua etkä sinä miestä. Se ei vaan toimi niin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tuollaiset henkilöt eivät oikeasti halua erota, vaan kyse on mielialan vaihtelusta ja eräänlaisesta "kiukuttelusta". Ristiriitainen kiintymystyyli.
Sitä tässä epäilenkin. Enkä edelleenkään sano sen olevan millään tavalla ok. Olen itse sortunut samaan, mutta vasta kun olen saanut osakseni milloin mitäkin kohtelua.
Sillä, "miksi" joku jotakin tekee ei ole mitään merkitystä, jos sen tekemisen lopputulos on joka tapauksessa paskaa. Eteenpäin vaan! Ei tuo mitään rakkautta ole kummaltakaan vaan sekopäinen traumabondi.
Mulla on myös ristiriitainen kiintymystyyli lapsuudessa tapahtuneen asian takia. Yli 10 -vuotinen avioliittoni oli vuoristorataa. Henkistä pahoinpitelyä puolin ja toisin. Lopulta olin ihan poikki ja vaihtoehtoina oli joko ihan oikeasti erota tai itsemurha. Oli ihan pakko päästä pois tavalla tai toisella. Tein liiton jälkeen töitä ymmärtääkseni itseäni ja opetellakseni rajoja. Nyt olen ollut jo 10 vuotta uudessa suhteessa. Tämä on onnellinen ja tasapainoinen suhde ja voin rehellisesti sanoa, että ovat olleet elämäni ihanimmat 10 vuotta. Ap, on oikeasti ihanaa kun toinen ei oleta eikä kuvittele. On ihanaa kun voi sanoa ääneen mitä haluaa, vaikeammatkin asiat, ilman pelkoa, että toinen vetää mykkäkoulua, blokkaa tai lähtee sanomatta. Olisinpa nuorena ymmärtänyt enkä lähtenyt mukaan jos se vaan uuttaisi tapojaan -peleihin. Itsekin olen paljon tasapainoisempi kun joku ei ole koko ajan triggeröimässä pelkästä triggeröimisen ilosta.
Päätä hyvä ihminen itse omista asioistasi, tee loppu huonosta suhteesta ja pelasta itsesi uuteen aamuun. Sinua voi odottaa upea loppuelämä.
Eiköhän se perustu kokemukseen ja tietämykseen se kakkosvalinta. Kaikki ovat tehneet tuon ykkösen ensin elämässään, kunnes ovat oppineet. Ap ei ole vielä oppinut eikä osoita mitään oppimishalua. Kipu jatkukoon.