Minkä takia katkaisit ystävyyden?

En ole varma kumpi jätti ensin, mutta olin vanhalle kaverille vain varakaveri jota saattoi piikitellä ja nälviä. Jossain vaiheessa vaan riitti ja lopetin yhteytenpidon, mutta sitä hän oli varmaan toivonutkin. Kyseessä lapsuudenkaveri, harmittaa ettei ole sellaisia enää, mutta kaikki aina sanoo että kavereita tulee ja menee, että mitä väliä tällä pitäisi olla. Sitä on vaikea ymmärtää täysin.

Kyllästyin toimimaan pankkina. Entinen kaveri soitti vain kun tarvitsi rahaa. Ei haittaa yhtään vaikka välien katkaisun myötä jäi parin sadan velat saamatta. 

Yhden kaverin kanssa välit katkesi, kun hän esim deittiappeissa tarkoituksella haki osumia niiden kanssa, jotka olin tavannut ja jakoi sitten mulle niitä keskusteluja.

Kaveri osoittautui öyhöttäväksi persuksi. Ei mitään persuja vastaan yleisesti koska onhan heillä oikeus mielipiteeseensä mutta se öyhöttäminen ja typeryys olivat liikaa. 

Kaverini oli suvaitsevainen eli ei itse suvainnut yhtään mitään. Wokettakoot nyt yksinään.

Oli aina huonolla tuulella. 

Ei oikein kommunikaatiokykyja vaan kun oltiin jossain yhdessä niin ei osannut sopia mitä tehdään 

Vierailija kirjoitti:

Kasvoin ulos ystävyydestä. Ei sisältänyt mitään draamaa. Joskus ihmiset kasvavat eri suuntiin ja muuttuvat. Kuten parisuhteissa, jotka kariutuvat erilaisuuksiin ja yhteisten mielenkiinnonkohteiden ja elämänkatsomuksen puuttuessa päätyvät eroon.

Mulla kävi ihan samalla tavalla parhaan ystäväni kanssa. Mä kohtasin elämässäni kriisin ja siinä samassa myönsin myös sen itselleni, että tässä ystävyyssuhteessa jokin on hiertänyt jo vuosia. Yritimme puhua asiasta, mutta miten tällaisen asian voisi korjata. Suretti, mutta samalla ystävyyssuhde oli myös alkanut tuntua ahdistavalta, joten en kaivannut varsinaisesti sitäkään takaisin.

Kiva kuulla, että joku muukin on irtisanonut ystävyytensä persuuden perusteella. En vaan jaksaisi enää sitä typeryyttä. Joka kerta kun nähdään, itselle jää jotenkin likainen olo. Taidan pitää vaikka muutaman kuukauden tauon koko ihmisestä ja katsoa sitten asiaa uudelleen. Muutenkin vaikea ymmärtää, että ihminen, jonka on tuntenut vuosikymmeniä, on todellakin aivan persu ja tekee vielä kaikenlaisia turhia kosmeettisia operaatioita itselleen ja jopa omalle lapselleen. Aivan sairas ajatusmaailma. Silti tuntuu, että ystävyyteen on tullut panostettua vuosien aikana niin paljon, ettei haluaisi jättää ihmistä. Ehkä se vielä viisastuu. Tai jospa itsestäni tulee lopulta Saksikäsi-Riikka joka vaan huutelee vääränvärisille lapsille että menkää töihin.

Menin lakkoon Terv,AY aktiivi

Erottiin aikoinaan ystävättären kanssa samoihin aikoihin. 

3v myöhemmin aloin seurustelemaan ja toinen kateuttaan vänkäsi että "kaksosmies on kaksinaamainen petturi". Väsyin tähän ja annoin ystävyyden hiipua nopeasti. 

28v myöhemmin mies on edelleen rakastavana rinnallani. 

Vierailija kirjoitti:

Erottiin aikoinaan ystävättären kanssa samoihin aikoihin. 

3v myöhemmin aloin seurustelemaan ja toinen kateuttaan vänkäsi että "kaksosmies on kaksinaamainen petturi". Väsyin tähän ja annoin ystävyyden hiipua nopeasti. 

28v myöhemmin mies on edelleen rakastavana rinnallani. 

Ehkä halusi suojella sinua. Puolet avioliitoistakin päättyy eroon, muista säädöistä puhumattakaan. Aika omituinen syy jättää ystävä, jos tämä koettaa varoitella. Aika moni hyötyisi näistä varoitteluista, kun ovat aivan ihmeissään kun mies pettää, jättää tai tulee muuta muka yllättävää vääntöä.

Vierailija kirjoitti:

Koska tajusin, että mä olin se, joka otti useammin yhteyttä kaveriin. Ei hän pahemmin koskaan soitellut ja kysynnyt kuulumisia.

Se kaveris katkas välit ET SINÄ!!

Se ei oo vielä tänä päivänäkään tietoinen että näin on:)

Sisko anto pilluaan minun miehelle vaikka mitäpä tuosta kun samasta orkesterista ollaan.

-Sisko Puumalasta

Eka välien katkaisu: ns. Kaveri oli järkyttävän läheisriippuvainen ja osasi aina yllättää ilkeydellään. Oli ujo kuten minäkin, mutta minun kanssani rentoutui vähän liikaakin ja oli joskus tosi ilkeä. Kateellinen milloin mistäkin (myönsi ihan itse), takiainen, vaativa. En uskalla edes ajatella millaista elämäni olisi, jos hän olisi edelleen matkassa mukana. Olin aina katkera siitä, etteivät vanhempani huomanneet, etten halua olla hänen kanssaan. Olisin kaivannut heiltä enemmän rajoittamista tässä asiassa. Muuten oli kyllä tiukat rajat ja säännöt, mutta osasin piilottaa tunteeni liian hyvin eivätkä osanneet puuttua asiaan.

Toinen tapaus oli sellainen, että yhteydenpito vain jäi. Tätähän ei saisi sanoa, mutta valitettavasti olimme täysin eri maailmoista esim. taloudellisesti. Muistan elävästi kuinka kaverit keskenään (teineinä) haaveilivat ulkomaanmatkoista ja minä vain vaikenin häpeissäni, koska tajusin miten etuoikeutettu olin. Pääsin lapsesta asti ulkomaille, heille se oli uutta. En minä osannut koskaan ajatella asiaa niin. Lopulta nämä tällaiset asiat alkoivat erottaa meitä toisistamme ja minä huomasin olevani paljon hiljaa, kun kaverit hehkuttivat jotain minulle päivänselvää asiaa. Minun suvussani on (ollut) paljon korkeakoulutettuja, sivistyneitä ja raha-asiat hyvin hoitavia ihmisiä. Asuimme omakotitalossa yms. Kaverit olivat sitten vähän niin kuin vastakohta...

Arvostan sitä, etteivät vanhempani koskaan yrittäneet erottaa minua "liian erilaisista" kavereista. Eivät udelleet mitään yksityiskohtia heistä. Mutta valitettavasti ajan kanssa huomasin, että tällaisetkin asiat voivat aiheuttaa suuren kuilun ihmisten välille, ja yhdessäolosta tulee kiusallista. 

Enkä ole mikään leuhka, joka ajattelee olevansa parempi kuin muut. Minä nimenomaan en yleensä ymmärrä etuoikeutettua tilannettani ennen kuin joku sanoo siitä jotain. 

Lisäksi tässä tokassa tapauksessa oli mukana kavereiden kavereita, jotka roikkuivat mukana ja joita en voinut sietää. Minua ärsytti, että jouduin hengailemaan niiden muidenkin kanssa vain ollakseni väleissä kavereihin, joiden kanssa oikeasti halusin olla. 

Yhdessä koulussa oli myös tilanne, että siinä arvioni mukaan takana päivänä yksi tyttö tuli juttelemaan minulle ja kaverustuimme. Sitten seuraamme alkoi änkemään muutakin porukkaa. Sitä yhtä tyttöä en ikinä oppinut sietämään, mutta yhtäkkiä hänkin oli osa porukkaa, jossa halusin olla, mutta jossa ei enää ollut hyvä olla.

Tokana päivänä* 

Mun kaveripiirissä yksi sosiopaatti koitti hallita kaman tarjonnallaan kaikkia kavereita. Sinnepähän jäi koko kööri, kun lähtivät porukassa sen hullun juttuihin ja vahvempiin aineisiin mukaan.

Huumeet sekoittavat ihmisten päät. Vielä kun siihen lisää ripauksen taikauskoa niin VOILA! Sanoin että pitäkää tunkkinne ja löysin itseni lihapatojen äärestä.

Uskon että nämä inhokkityyppini eivät koskaan osanneet aavistaa, etten pidä heistä ja suorastaan inhoan heitä. En ymmärtänyt miten muut tuntuivat viihtyvän heidän kanssaan kuin viimeistä päivää. Tuntui melkein v...ilulta itseä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tajusin, että mä olin se, joka otti useammin yhteyttä kaveriin. Ei hän pahemmin koskaan soitellut ja kysynnyt kuulumisia.

Se kaveris katkas välit ET SINÄ!!

Se ei oo vielä tänä päivänäkään tietoinen että näin on:)

Opettele pilkuttamaan. 😑

Vaatiminen, raivoaminen, rahan lainailu ja maksamatta jättäminen.

- "Maksa sinä nyt, minä sitten tarjoan ensi kerralla" - ei koskaan tullut seuraavaa kertaa

- en jaksanut vastata puhelimeen, kun tiesin että en jaksaisi sitä kuormitusta, sen jälkeen sitten raivo-viestejä että miksi en vastaa, uhkailua poistaa face kavereista jos en vastaa. No poisti ja hyvä niin. Laittoi sitten uudestaan kaveripyynnön jota en todellakaan hyväksy. En voi olla aina saatavilla kun hänellä on taas joku draamaa, muuten ei kyllä ole soitellut ikinä.

- oharit. Sovittu saunailta luokseni kuulumisten vaihto varten, olin tietty ostanut herkkuruokia yms. Ei tullut, ei vastannut puhelimeen. Enpä jasksa sopia enää mitään.

- raivoaminen jos minä en suostu johonkin mitä oletetaan. Aivan käsiämätöntä käytöstä aikuiselta. Mutta niin vaan laitoin rajat ja tadaa, häipyi elämästäni kun huomasi etten jaksa olla saatavilla ja roskakorina. On helpompi olla :)

Nykyään on paljon aiheita, joista on vaan paras olla puhumatta, ellei tiedä varmaksi toisen poliittista kantaa. Välit menee persujen takia ihan suotta.