Haluan vanhan, max 50-luvun talon, paljon omaa tilaa, omia kanoja ym.

Haaveet antavat suunnan toteutus on toinen juttu. Jos et tunne itseäsi riittävästi vanhan pirtin pitäjänä vuokraa ensin ja kokeile. Aina ei ole kyse siitä etteikö selviäisi, vaan enemmänkin siitä riittääkö oma into ja energia. Joskus joku kesäkauden paikka voi olla just sopiva.



Tärkeää on myös seutu ja siellä asuvat ihmiset. Olipa millainen erakko tahansa joskus on etsittävä apua. Maaseudulla voi olla pari juoppoa putkaria ja sähkäriä, jotka eivät välttämättä halua tulla jos eivät pidä sinusta. Varaudu siis kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Iän karttumisen vuoksi suosittelen jotain kehyskuntaa. Kauempaa on palvelut leikattu niin alas, että siellä on pelottavaa ikääntyä. Erityisesti terveyspalveluiden alasajo aiheuttaa pelkoa.

Me asumme noin 70km päässä pk-seudusta ja asumme vanhassa torpassa peltojen takana, metsän laidassa. Naapureita ei näy, mutta samalla kylällä on joitain kymmeniä muitakin ympärivuotisesti asuttuja pirttejä. Pihassa on pihasauna, vedetön navetta ja ulkohuussi. Päätorpassa on vedet ja suihkut ym perusvarustelut. 

Luonto alkaa suoraan ulko-ovesta.

Ja silti pääsee 15min autolla ruokakauppaan ja lääkäriin. Nämä ovat tärkeitä ikääntyessä, mutta myös meille lapsiperheenä.

Tärkeintä ikääntyessä on kuka ajaa sitä autoa kun oma kortti ja ajokunto ovat menneet.

Minulla on vaimolla sama haave kuin ap:lla.

Kuulemma lasten lähdettyä omilleen muuttaa maalle.Sitten on taas minullakin tilaa hengittää.

Mukavaa kun on tulevaisuudessa jotain positiivista mitä odottaa.

Asun vanhassa talossa yksin. Aluksi tämä asumismuoto sopi minulle hyvin, koska olen ulkoilmaihminen ja tykkään koko ajan tehdä jotakin, ihan mitä tahansa fyysistä työtä. Olenkin tehnyt kaikenlaisia hommia, joita en käy tässä luettelemaan, niiden joukossa vähän riskialttiitakin. Kaikki hyvin toistaiseksi...kaikki raajat tallella ja pää hartioiden välissä...

Mutta en enää haluaisi yhtäkään talvea viettää näissä maisemissa. Siihen on niin paljon syitä, että en niitäkään kaikkia  luettele. 

Tiivistetysti: vanhenevan ihmisen pelot että miten selviytyy asumismuodon ongelmista.

Kyläyhteisö on painostavan ahdistava.

Haluan kaupunkiin asumaan, siellä saan olla mikä olen. 

Pärjäisin kerrostalossa...minulla on kuulosuojaimet ostettuna, ne voisin kaupunkiasunnossa asettaa päähän nukkumaan mennessä, etten aamuyöllä heräisi kun jatkot naapurihuoneistossa alkavat.

Älä ainakaan yksin muuta. Täältä on hurjan vaikeaa päästä pois.

Vierailija kirjoitti:

Siis, en sanonut missään olevani täysin persaukinen. Minulla on säästöjä ja ihan ajattelin töissäkin jatkaa, tulot lähemmäs kolmetonnia kuukaudessa 😄 omavaraisuuteen liittyy myös asioita kuten eettisyys, niinkuin joku tuolla jo mainitsikin. 

 

Ja niinkuin sanoin, ei vois vähempää kiinnostaa helppo ja hajuton elämä (makaaminen) jossain kerrostalokaksiokopperossa, kyllä sitä elämää on jo eletty. 

 

Mahdollisimman paljon teen itse, mutta pystyn maksamaan myös muille työstä. Minusta vanhassa talossa ei tarvitse kaikkea rempata vimpan päälle, ellei halua. En ole itse asunut omakotitalossa, mutta vietin paljon aikaa isovanhempien rintsikassa lapsena ja se sama tönö heillä on vielä näin liki 30 vuotta myöhemminkin, ihan asumiskelpoinen vaikka tehty lähinnä vain välttämättömät rempat heidän asuinaikana. Saahan niihin toki rahaa palamaan ihan niin paljon kuin haluaa laittaa. Ap

Ihan hyvin tulet pärjäämään. Suomi on täynnä vanhoja mummeleitakin, jotka kieltäytyvät muuttamasta niistä tönöistään pois ja jotenkin hekin niissä hengissä pysyvät ja pärjäävät pienillä eläkkeillään.  Eiköhän siis onnistu ihan hyvin hyväkuntoiseltakin ihmiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, en sanonut missään olevani täysin persaukinen. Minulla on säästöjä ja ihan ajattelin töissäkin jatkaa, tulot lähemmäs kolmetonnia kuukaudessa 😄 omavaraisuuteen liittyy myös asioita kuten eettisyys, niinkuin joku tuolla jo mainitsikin. 

 

Ja niinkuin sanoin, ei vois vähempää kiinnostaa helppo ja hajuton elämä (makaaminen) jossain kerrostalokaksiokopperossa, kyllä sitä elämää on jo eletty. 

 

Mahdollisimman paljon teen itse, mutta pystyn maksamaan myös muille työstä. Minusta vanhassa talossa ei tarvitse kaikkea rempata vimpan päälle, ellei halua. En ole itse asunut omakotitalossa, mutta vietin paljon aikaa isovanhempien rintsikassa lapsena ja se sama tönö heillä on vielä näin liki 30 vuotta myöhemminkin, ihan asumiskelpoinen vaikka tehty lähinnä vain välttämättömät rempat heidän asuinaikana. Saahan niihin toki rahaa palamaan ihan n

Vanhat mummot pärjäävät aikansa, kun ovat tottuneet aina elämään maalla. Kyllä ne lähes kaikki kuitenkin ovat jossain vaiheessa muuttaneet kirkolle tai varakkaimmat Kuopioon.

Kannattaa varata vähintään toiset 150'000€,  ja voi olla ettei riitäkään, remontteihin seuraavan 10 vuoden aikana.

EU direktiivin mukaisesti kaikki asuinrakennukset ovat oltava vähintään energialuokassa E vuoteen 2030 mennessä ja vähintään energialuokassa D vuoteen 2033 mennessä, melko varmasti tuollaiselle 70 vuotta vanhalle talolle pitää tehdä perusteellinen remontti kuten vähintään puolelle miljoonalle muulle suomalaiselle asuinrakennukselle.

Tällä lannistavalla mindsetillä on sama muuttaa suoraan Kuopioon kerrostaloyksiöön odottamaan kuolemaa. Tai elellä ennen sitä muutama vuosikymmen onnellisesti unelmiaan toteuttaen. Elämää ei voi hallita ja päiviemme määrää emme tiedä. 

Kanankakka haisee🤮

Vierailija kirjoitti:

Onko AP ikinä asunut omakotitalossa? Omakotitaloissa, varsinkin vanhemmissa taloissa on yllättävän paljon huoltotöitä yms. Mutta jos et työtä pelkää ja osaat ottaa asioista selvää, niin ei kun vain :) Itsekin haluaisin tuollaisen talon, mutta olen liian laiska ylläpitämään kaikkea.

Taloissa on suurinpiirtein yhtä paljon huoltotöitä, mutta vanhempaa omakotitaloa saattaa joutua remontoimaan. Itse asun satavuotiasta taloa ja toki puuhaa riittää. Toisaalta olen ihminen, joka pitää tekemisestä. Hulluksi tulisin esim. kesäaikaan kerrostalossa.1

Hei, ihania kannustavia viestejä on teiltä tullut 😊 kiitos kaikista. Itse täällä vaan innostun lisää, kun kerrotte millaista elämä siellä omassa tönössä maalla on! 

 

Mitä vanhuuteen tulee, monet mummot tosiaan elää mökeissään sitkeästi. Sitä ei tiedä, pääseekö kukaan enää hoitoon ja mihin sitten kun oma eläkeikä koittaa. Turha sitä murehtia, ajattelin elää vielä täysillä ennen sitä. Näin vanhusten kanssa joskus töitä tehneenä väittäisin, ettei se omaan mökkiin kanojensa keskelle kuoleminenkaan mikään huonoin vaihtoehto ole. Monet elää lukittuna yksin sinne kaupunkikaksioonsa tai sit kuollaan jonkun ankean hoivakodin tai vuodeosaston pedille. Ap 

Kanat ja elukat ovat kalliita. En tiedä tosin, pääsisikö kesälampailla tai lihamullikoilla plussalle. Voisi toimia, jos Rekossa myisi suoraan kuluttajille.

Minä asun juuri tuollaisessa, satavuotiaassa hirsitalossa hehtaarin tontilla maalaiskunnassa. Olen myös huomannut että ihmisillä on erikoisen kova tarve etsiä ratkaisustani huonoja puolia, uhkia ja riskejä, oikein sutkutrlla että miten käy. Olen siis kyllä täysin tietoinen, että muuttotappiokunnasta taloa voi olla vaikea myydä, mutta en minä tätä sijoitukseksi ostanut vaan kodiksi. Myös töiden suhteen pitää olla hyvin joustava, täällä ei voi hirveästi valita työpaikkojen ja palkan suhteen. Olen kuitenkin onnellinen, paljon onnellisempi kuin kaupungissa. 

No täällähän se on ihan vakio ettei muiden valinnoista tai unelmista löydetä tällä palstalla kuin sanottavaa. Muutin Helsingistä maalle pari vuotta sitten ja olen ollut niin tyytyväinen että takaisin en kyllä lähde kuin äärimmäisen pakon edessä. Jos tästä on pakko muuttaa vaikka töiden perässä niin korkeintaan johonkin toiseen pikkukuntaan. Helsingissä tätä nykyistä eläämääni vastaava elintaso edellyttäisi kuusinumeroisia vuosituloja, ja vastaavaa rauhaa ei silti saisi edes sillä rahalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi kukaan luulee olevansa oikeutettu kritisoimaan toisen valintoja tai suunnitelmia. Tai nollaamaan niitä. Ei ole.

Jep. Tässäkin ketjussa näitä. Ei voi käsittää... Jos ei itse haluaisi ap:n toivomaa elämää niin voi olla hiljaa. 

Olet käsittänyt jotain väärin normaalista keskustelusta, jos se sinusta on pelkkien yläfemmojen läpsyttelyä, ilman että voi sanoa omas kriittistä kantaansa mihinkään.

Olen asiallisen keskustelun kannattaja. Jos on pakko päästä sanomaan jotain kriittistä,voi sanoa että itsestä ei tuohon olisi tms.se että lyttää, nollaa,haukkuu toisen haaveen ja suunnitelman, ei ole nornaalia keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, en sanonut missään olevani täysin persaukinen. Minulla on säästöjä ja ihan ajattelin töissäkin jatkaa, tulot lähemmäs kolmetonnia kuukaudessa 😄 omavaraisuuteen liittyy myös asioita kuten eettisyys, niinkuin joku tuolla jo mainitsikin. 

 

Ja niinkuin sanoin, ei vois vähempää kiinnostaa helppo ja hajuton elämä (makaaminen) jossain kerrostalokaksiokopperossa, kyllä sitä elämää on jo eletty. 

 

Mahdollisimman paljon teen itse, mutta pystyn maksamaan myös muille työstä. Minusta vanhassa talossa ei tarvitse kaikkea rempata vimpan päälle, ellei halua. En ole itse asunut omakotitalossa, mutta vietin paljon aikaa isovanhempien rintsikassa lapsena ja se sama tönö heillä on vielä näin liki 30 vuotta myöhemminkin, ihan asumiskelpoinen vaikka tehty lähinnä vain välttämättömät rempat heidän a

Vanhat mummot pärjäävät aikansa, kun ovat tottuneet aina elämään maalla. Kyllä ne lähes kaikki kuitenkin ovat jossain vaiheessa muuttaneet kirkolle tai varakkaimmat Kuopioon.

Kaupunkilaismummotko eivät koskaan joudu muuttamaan palvelutaloon tai vanhainkotiin? Kerrostaloko on avain onneen, siinä saa aina kaikki asua iloisina elinvoimaisina kuolemaan saakka? 😄

Mummoni muutti mökistään palvelutaloon kirkolle 90-vuotiaana. Minä täytän seuraavaksi 50. En todellakaan aio vielä murehtia sitä mitä joskus tulevaisuudessa ehkä tapahtuu, vaan elän haluamaani elämää nyt. Suosittelen samaa sinulle, ei kannata vain olla, pelätä ja ajatella tulevaa kuolemaa.

Kaikki rahat mitä täällä erehtyy laittamaan remppoihin, eivät mene remppoihin vaan kankkulan kaivoon. Täällä ei saa ammattitaitoista väkeä tekemään (itse en erota vasaraa ruuvimeisselistä). Kovasti kehutaan itseä ja osaamistaan ennen ja vielä jälkeenkin rempan, vaikka katto vuotaa, kuisti on vinollaan kolmeen eri suuntaan ja pihaan asennetut hulevesiputket eivät kuljeta vettä mihinkään, kun ovat jäässä. Täällä isäntäkulttuurissa ei kunnioiteta muuta kuin rahaa. Silti raha ei haise, vaan itsekehu ja sonta. Kaupungissa sentään saa kuluttajansuojaa, jos joku tulee ryöstämään rahat tekemällä ala-arvoista työtä asunnossa ja aiheuttamaan vahinkoa, kun pitäisi korjata jotakin paikkaa.

En olisi ikinä uskonut minkälainen on peräkylä Suomessa. Nyt en vain usko, vaan olen saanut maksaa kalliisti  hyväuskoisuudestani. Kai tälläkin jokin tarkoitus sitten oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iän karttumisen vuoksi suosittelen jotain kehyskuntaa. Kauempaa on palvelut leikattu niin alas, että siellä on pelottavaa ikääntyä. Erityisesti terveyspalveluiden alasajo aiheuttaa pelkoa.

Me asumme noin 70km päässä pk-seudusta ja asumme vanhassa torpassa peltojen takana, metsän laidassa. Naapureita ei näy, mutta samalla kylällä on joitain kymmeniä muitakin ympärivuotisesti asuttuja pirttejä. Pihassa on pihasauna, vedetön navetta ja ulkohuussi. Päätorpassa on vedet ja suihkut ym perusvarustelut. 

Luonto alkaa suoraan ulko-ovesta.

Ja silti pääsee 15min autolla ruokakauppaan ja lääkäriin. Nämä ovat tärkeitä ikääntyessä, mutta myös meille lapsiperheenä.

Tärkeintä ikääntyessä on kuka ajaa sitä autoa kun oma kortti ja ajokunto ovat menneet.

Ei tämä tilanne pamahda automaattisesti päälle jokaisella heti kun eläkeikä alkaa. Naapurissani asuu yhdeksänkymppinen muori yksin vanhassa omakotitalossa, ajaa edelleen autoa, mutta saa kyllä myös kaikki palvelut kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Kanankakka haisee🤮

Ei muuten haise lainkaan sellaiselta kuin kanankakkalannoite. Sitä ilmeisesti nyt tarkoitat.

Vierailija kirjoitti:

Kanat ja elukat ovat kalliita. En tiedä tosin, pääsisikö kesälampailla tai lihamullikoilla plussalle. Voisi toimia, jos Rekossa myisi suoraan kuluttajille.

Kaikki ei ajattele kaikkea rahan kiilto silmissä. Kyllä, meilläkin viisi kanaa ja kukko maksoivat pari sataa euroa, mutta ne elävät vuosia, lisääntyvät, ovat mukavia seurata ja mikä parasta, omien kanojen munat ovat aivan toista kuin kaupan!