Lue keskustelun säännöt.
Haluan vanhan, max 50-luvun talon, paljon omaa tilaa, omia kanoja ym.
31.03.2024 |
Talo saa olla vanha ja rempallaan, samoin puutarha saa olla iso, että riittää puuhasteltavaa. Mielestäni se on vaan hyväksi myös vanhuutta kohti kulkiessa, että pysyy liikkeessä. Kaipaan omaa rauhaa, eli saa olla maalla. Luontoa ympärillä. Kaikkia nykyajan mukavuuksia ei kaivata ja mahdollisimman paljon omavaraisuutta. Olen suunnitellut ostavani talon yksin, viimeistään sitten kun lapset lentää pesästä. Ellei sitten sopivaa miestä ilmaannu sitä ennen, joka haluaa suunnitelmaan mukaan.
Tämä kummasti herättää ihmisissä ihmetystä ja sellaista, että yritetään painaa unelmaa alas... "ethän sinä osaa rempata, miten saat kaikki työt hoidettua yksin, kauhee homma jne". Ihmettelen vaan miksi? Onhan kokonainen ihmiskunta selviytynyt, vaikka ei ole ollut kaikkia nykyajan mukavuuksia ym. Ja tekemällä oppii. Onko vanhat talot tarkoitettu vain heille, jotka ovat sellaiseen sattuneet syntymään?
Mutta siis ennenkaikkea minusta taas outoa, että nykyään tälläistä unelmaa pidetään niinkin kaukaisena. Minusta tuo olisi hyvinkin luonnollinen tapa elää, jopa luonnollisempi kuin missä me nykyihmiset keskimäärin kerrostalokopeissa eletään.
Taloudellista puolta olen ajatellut siten että lainan pitäisin hyvin kohtuullisena, max 150 000e. Tuohon hintaan saa kuolevasta kunnasta jo siedettävän kuntoisen pienen talon ja jää rempparahaakin päälle. Minulla on myös pahan päivän puskuri. Oma ammatti mahdollistaa etätyöt, lisäksi minulla on erilaisia sivuansioita. Ehdin hyvin maksaa lainan pois ennen eläkeikää.
Muita jotka jakaa samankaltaisen haaveen tai jopa jo elävät sitä?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi ikinä uskonut minkälainen on peräkylä Suomessa. Nyt en vain usko, vaan olen saanut maksaa kalliisti hyväuskoisuudestani. Kai tälläkin jokin tarkoitus sitten oli.
Huono tuuri sinulla. Me ollaan asuttu kolmella paikkakunnalla ihan maalla, eri puolella Suomea, ja kaikissa on ihmiset olleet aivan ihania, avuliaita ja tarvittavat ammattilaisetkin on löytyneet kun on kysynyt vaikka naapureilta suosituksia. Lisäksi itsekin voi tehdä, niin saa haluamansa ja on sitten kuisti suorassa 😉
Et ole muuttanut maalle yksin etkä asunut naisena yksin isäntien kylässä. En osaa sanoa, onko se sinulla hyvää tuuria vai oletko vain osannut pelata isäntien peliä sekä omasi että kylän isäntien kanssa ja voittanut ne kaikki. Mulle ei ole sellaisia kortteja jaettu. Enkä ole koskaan osannut pelata pahantahtoisten ja ilkeiden ihmisten pelejä. Olen aina ajatellut että jos ihmisille antaa mahdollisuuden tehdä hyvää työtä, ne sitten tekevät sitä. No, nyt olen oppinut että tämä ei päde isäntiin, jotka joku yksinasuva muori on palkannut töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
150000 sata vuotta vanhaan taloon ilman mukavuuksia jossakin korvessa? Missä utopiassa elät? Luulisin, että 15000 on lähempänä totuutta!
En huomannut ap:n aloituksessa, että hän kirjoitti muuttavansa korpeen ilman kaikkia mukavuuksia. Ja mitä sitten jos ap ei ole rutiköyhä kuten kirjoittaa niin voi kalkuloida 150 tonnia sillä jo remppaa aika hyvin ja hankkii kanat, kukon ym. ja ottaa apua kasvimaan muokkaamiseen ym. mitä tulevassa kodissaan haluaa laittaa ja tehdä. Piankos on vedetty vesikin sisälle, rempattu tai rakennettu sauna ja suihku jos sellaisia ei olisi talossa.
Eikö se ole liian nykyaikaista, jos vesi tulee sisälle ja on suihku? Kyllä se pitää olla ulkosauna ja puucee kilometrin päässä. Myös kaivo ja liiteri voivat olla mahdollisimman kaukana asuinrakennuksesta. Muuten on maalaistunnelma pilalla!
Tolla summalla saat maaseudulta jo lähes uuden talon, tai ainakin sellasen että mitään remppaa nyt ei ainakaan tarvitse tehdä vuosikymmeniin,
minä laiskiainen asunut suurimman osan elämästä omakotitalossa ja joskus sellasessa "mummonmökissäkin" puulämmitteisessä, eikä mitään mielikuvaa mistään kauheasta työmäärästä, siellä ne puut takassa paloi ihan itsekseen kun ite makasin sohvalla katsomassa tv:tä.
N56
Itsenäisten yksin asuvien naisten ei kannata maalle muuttaa. Haluaako joku koko loppuelämänsä potea kulttuurisokkia? Nämä jotka ovat maalla asuneet kaiken ikänsä, he ovat oma heimonsa. Heillä on omat lakinsa. Heillä on valta, ja sumeilematon ilkeys käyttää sitä heikompiinsa. Ja heillä on norsunmuisti, joka muistaa mitä minun pappani on heille sanonut 60 vuotta sitten tiistaina.
Vierailija kirjoitti:
Siinähän sitä saa ap askarrella kun tekee ilmoituksia kotieläimistä ja hakee lupia pitää niitä jollekin virastolle ja tilailee niille korviin kiinnitettäviä rekisteritunnuksia.
Sittenntileekin joku tarkastamaan että lukumäärä täsmää ja elinolosuhteet on direktiivien mukaiset
No entä sitten, kannattaa jäädä vaan kuoppaan makaamaan mieluummin vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä mieleen tulevat maksut jotka ovat nousevalla käyrällä:
sähkönsiirto, kiinteistöverot, polttoaineet, puut, remontti- ja korjauskustannukset jne. Jotta oikeasti pystyisi asumaan mummonmökissä ja vielä edullisesti niin pitäisi olla tosi multitaskaaja jolta onnistuu lähes kaikki korjaus- ja remonttihommat sähköstä puunhakkuuseen. Ja usko että tämä ei olisi vielä edes jäävuoren huippua mutta jos polte on kova niin se pitää kokeilla. Kerro sitten täällä kuis kävi.
Ai jaa että kaupungissa ei tartte maksaa sähkönsiirtoa eikä kiinteistöveroa, en ole kuullutkaan tuollaisesta.
En minäkään ole kuullut. Miksi pitäisi osata sähkömiehen hommat jos muuttaa maaseudulle? Miksi pitäisi osata tehdä itse kaikki korjaus- ja remonttihommat? Puitakaan ei tarvitse hakata itse, tilaa klapeja ja halkoja tai sitten ostaa sellaisen klapikoneen jolla syntyy äkkiä isoja kasoja hakattuja puita. Eivät nekään maltaita maksa. Ei ole mitään jäävuoria jos asuu maaseudulla ja haluaa puuhastella ja elellä omassa rauhassaan. Minä asun maaseudulla jo kauan enkä maksa mitään hoitovastikkeita, se olisi pitkä penni vuodessa. Maksan ittelleni erityiselle tilille muutaman satasen joka kk, joten rahan puolesta ei tule yllätyksiä jos tulee joku remppa tehtäväksi. Ei ole vielä tullut kun remppasin satavuotiaan taloni jo ennen muuttoa kymmenisen vuotta sitten. Ja kyllä, asuminen on edullista maaseudulla vaikka en ihan mummonmökissä asukaan vaan isommassa töllissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveä haave...mutta haveilkoon ja tehköön kukin mitä haluaa..minusta elämästä menisi mielekkyys, jos joutuisin kasvattamaan itse perunat ja porkkanat, ne saa halvalla kaupasta. Puulämmitys vanhoissa taloissa työlästä, samoin lumityöt. Saati jos pitäis lämmittää vesi esim. liedellä. Tulisin hulluksi, mieluummin tee jotain mielekkäämpää ja mielestäni melkein mikä tahansa muu, olisi järkevämpää tekemistä.
Kysyikö joku nyt sun haaveita, mulla meni ohi... ?
Täällä saa käsittääkseni esittää myös omia mielipiteitään, eikä mennä kanalauman mukana kotkottaen. Vanhassa talossa on kaameaa, aina joku paikka repsottaa ja pitää kutsua ammattihenkilö paikan päälle. Eräs työkaveri peri talon ja asusteli mökissä niin kauan kuin naapurin ukkeli pystyi auttelemaan, ilmaiseksi. Kun ukkeli
Ja ajatella, että on myös meitä, joilla naapurin ukkelille tarjotaan kaffit kun käyvät. Heiltä ei tarvita mitään, ihan itte osataan remontoida ja lumityöt tehdä, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinähän sitä saa ap askarrella kun tekee ilmoituksia kotieläimistä ja hakee lupia pitää niitä jollekin virastolle ja tilailee niille korviin kiinnitettäviä rekisteritunnuksia.
Sittenntileekin joku tarkastamaan että lukumäärä täsmää ja elinolosuhteet on direktiivien mukaiset
No esimerkiksi kanojen pitopaikkatunnus pitää hakea vain kerran. Sähköpostitse sen sain. Ei hirveästi aikaa vaatinut, olisko mennyt 5 minuuttia 😄 Mutta ehkä sinulle ylitsepääsemätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäisten yksin asuvien naisten ei kannata maalle muuttaa. Haluaako joku koko loppuelämänsä potea kulttuurisokkia? Nämä jotka ovat maalla asuneet kaiken ikänsä, he ovat oma heimonsa. Heillä on omat lakinsa. Heillä on valta, ja sumeilematon ilkeys käyttää sitä heikompiinsa. Ja heillä on norsunmuisti, joka muistaa mitä minun pappani on heille sanonut 60 vuotta sitten tiistaina.
Tuo on muuten totta. Yksi maalaisakka, jolle olin jotenkin pahasti sanonut valehtelematta yli 30 uotta aikaisemmin ja josta oli mielensä pahoittanut. Tuli nyt sitten kännissä mulle pääsiäisenä baarissa mäkättämään asiasta minulle. En ollut vuosiin nähnyt koko naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se meneekö sähköremppaan kymppitonni, riippuu kyllä täysin talosta ja tilanteesta 😄 Meillä koko talon sähköjen, sähkökaapin ym uusiminen maksoi lähes tasan 2500 €. Hintaan sisältyi myös uusi antenni asennuksineen ja antennijohtojen veto sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi ikinä uskonut minkälainen on peräkylä Suomessa. Nyt en vain usko, vaan olen saanut maksaa kalliisti hyväuskoisuudestani. Kai tälläkin jokin tarkoitus sitten oli.
Huono tuuri sinulla. Me ollaan asuttu kolmella paikkakunnalla ihan maalla, eri puolella Suomea, ja kaikissa on ihmiset olleet aivan ihania, avuliaita ja tarvittavat ammattilaisetkin on löytyneet kun on kysynyt vaikka naapureilta suosituksia. Lisäksi itsekin voi tehdä, niin saa haluamansa ja on sitten kuisti suorassa 😉
Et ole muuttanut maalle yksin etkä asunut naisena yksin isäntien kylässä. En osaa sanoa, onko se sinulla hyvää tuuria vai oletko vain osannut pelata isäntien peliä sekä omasi että kylän isäntien kanssa ja voittanut ne kaikki. Mulle ei ole sellaisia kortteja jaettu. Enkä ole koskaan osannut pelata pahan
Ongelmasi johtuvat asenteestasi. Tuohan on tyypillinen asenne kaupunkilaiselta joka muuttaa maalle, ollaan olevinaan paljon parempia kuin ne "junttinaapurit". Ja vielä ihmetellään kun ei ihmiset ota avosylin vastaan 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsenäisten yksin asuvien naisten ei kannata maalle muuttaa. Haluaako joku koko loppuelämänsä potea kulttuurisokkia? Nämä jotka ovat maalla asuneet kaiken ikänsä, he ovat oma heimonsa. Heillä on omat lakinsa. Heillä on valta, ja sumeilematon ilkeys käyttää sitä heikompiinsa. Ja heillä on norsunmuisti, joka muistaa mitä minun pappani on heille sanonut 60 vuotta sitten tiistaina.
Harvoin on ihminen noin pappaansa tullut.
Vierailija kirjoitti:
Se meneekö sähköremppaan kymppitonni, riippuu kyllä täysin talosta ja tilanteesta 😄 Meillä koko talon sähköjen, sähkökaapin ym uusiminen maksoi lähes tasan 2500 €. Hintaan sisältyi myös uusi antenni asennuksineen ja antennijohtojen veto sisälle.
Niinpä. Minulla vähän sama, laitettiin ulkovaloja moneen paikkaan, kellariin myös useampia valoja eli vedeltiin sähköjohtoja, että siellä näkee, eihän siellä ollut kuin yksi himmeä valaistus keskellä kattoa. Ulos laitettiin myös pistorasioita suojuksilla, antennit katolle ja sisällä uusittiin ihan kaikki sähköjohdot ja laitettiin LED-valot kattoon kaikkiin huoneisiin. Lasku oli 3.500 e. Mistähän joku vetäisee, että kymppitonnin maksaa. Putkimies veti vesijohdon myös kellariin, koska siellä on työpaja työkaluineen, laitettiin käsienpesuallas sinnekin, maksoi 200 e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi ikinä uskonut minkälainen on peräkylä Suomessa. Nyt en vain usko, vaan olen saanut maksaa kalliisti hyväuskoisuudestani. Kai tälläkin jokin tarkoitus sitten oli.
Huono tuuri sinulla. Me ollaan asuttu kolmella paikkakunnalla ihan maalla, eri puolella Suomea, ja kaikissa on ihmiset olleet aivan ihania, avuliaita ja tarvittavat ammattilaisetkin on löytyneet kun on kysynyt vaikka naapureilta suosituksia. Lisäksi itsekin voi tehdä, niin saa haluamansa ja on sitten kuisti suorassa 😉
Et ole muuttanut maalle yksin etkä asunut naisena yksin isäntien kylässä. En osaa sanoa, onko se sinulla hyvää tuuria vai oletko vain osannut pelata isäntien peliä sekä omasi että kylän isäntien kanssa ja voittanut ne kaikki. Mulle ei ole sellaisia kor
Olenko sanonut että minua pitäisi täällä isäntien ja emäntien halailla? Olen sanonut että minulle ei tehdä kunnollisia remppoja, vaan sutta ja sekundaa, vaikka maksaisin kaiken vaaditun, ja kun se on vaadittu maksamaan toiseen kertaan, olen senkin tehnyt. Onko mielestäsi reilua peliä se että maksan sudesta ja sekundasta ja vielä asun susien keskellä?
Olet selvästi itse asunut aina maalla, tuollaista kaupunkilais-maalaisasetelmaa kun esittelet, se on juuri sitä vallankäyttöä. Kaupungista ei tänne ketään haluta, kun tunnetaan ilmeisesti jonkinlaista alemmuutta omasta junttiudesta.
Kyse on siitä että täällä kehutaan itseään ummet ja lammet, ja sitten kun pitäisi jotakin kunnollista saada tehtyä niin tuloksena on vuotavia kattoja, homehtuvia lattioita, joita muori täällä sitten kädet verillä purkaa, saadaan ilman vatupassia tehtyjä kuisteja ja kaksi vuotta seinässä pysyviä maalipintoja. Juuri äsken sateen jälkeen kävin saunalla tsekkaamassa, niin vettä oli tullut pitkin seinäpintaa sisälle.
Ja tämän jälkeen minä, maksaja, haluan heiltä halauksia. Huh, älkää unta nähkö.
Se on ihan se ja sama, onko työ tehty maalla vai kaupungissa, yrittäjä vastaa työstään ja on velvollinen korjaamaan virheensä. Kun olen omaan talooni jotain teettänyt, työstä on laitettu lasku vasta jälkikäteen, ja jos jotain huomautettavaa on työn jäljessä ollut, se on korjattu hyvässä hengessä ennen laskun maksamista. Työn tekijää ei valita suu vaahdossa itsensä kehumisen perusteella, vaan suositusten ja työnäytteiden. Täällä maaseudun pikkukylässä tekijät ovat ylpeitä ammatistaan ja työnsä jäljestä, eivätkä ikinä jättäisi vuotavaa kattoa tai vinoa kuistia asiakkaan harmiksi.
Ammattilaiset ovat kaukana muualla. Eihän täällä peräkylillä kouluja ole käyty mihinkään ammattiin, vaan ollaan luonnonlahjakkuuksia ja itseoppineita mestareita.
Mitähän ammattiylpeyden lajia kuvastaa sellainen, että tullaan irvailemaan vuotavaa kattoa ja kaikkea muuta hankaluutta mikä on sen loistavan ammattitaidon tuloksena saatu aikaan? Siis oikeasti, irvailemaan.
Rakennustarkastajaksi hommattiin rakennusporukan (ryyppy?)kaveri, joka soitteli langat kuumina iltaisin ja kyseli osoitettani...Arvata saattaa, miten hyvin tuli rakennustyö valvottua.
Minunko olisi pitänyt toimia rakennustarkastajan rakennustarkastajana? Näinkö se on oikeassa maailmassakin? Ei, kun näin se on täällä isäntien valtakunnassa. Etenkin jos tehdään yksin asuvalle muorille remppaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan se ja sama, onko työ tehty maalla vai kaupungissa, yrittäjä vastaa työstään ja on velvollinen korjaamaan virheensä. Kun olen omaan talooni jotain teettänyt, työstä on laitettu lasku vasta jälkikäteen, ja jos jotain huomautettavaa on työn jäljessä ollut, se on korjattu hyvässä hengessä ennen laskun maksamista. Työn tekijää ei valita suu vaahdossa itsensä kehumisen perusteella, vaan suositusten ja työnäytteiden. Täällä maaseudun pikkukylässä tekijät ovat ylpeitä ammatistaan ja työnsä jäljestä, eivätkä ikinä jättäisi vuotavaa kattoa tai vinoa kuistia asiakkaan harmiksi.
Juuri näin. Ja aivan sama onko alunperinkin maalaisia vai kaupungista maalle muuttaneita (kuten minä) niin yhtä hyvää palvelua saa, kun omakin asenne on kunnossa!
Eikai kukaan luule, että vain maalla tehdään rakennusvirheitä. Kaupungeissakin vuotaa uusien toimitilojen ja kerrostalojen katot, vettä nousee lattioille ja rakenteet liikkuvat. Omistaja joutuu maksumieheksi. Tekijät vetäytyvät vastuusta. Ei tuo ole vain maaseudun ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä mieleen tulevat maksut jotka ovat nousevalla käyrällä:
sähkönsiirto, kiinteistöverot, polttoaineet, puut, remontti- ja korjauskustannukset jne. Jotta oikeasti pystyisi asumaan mummonmökissä ja vielä edullisesti niin pitäisi olla tosi multitaskaaja jolta onnistuu lähes kaikki korjaus- ja remonttihommat sähköstä puunhakkuuseen. Ja usko että tämä ei olisi vielä edes jäävuoren huippua mutta jos polte on kova niin se pitää kokeilla. Kerro sitten täällä kuis kävi.
Meinaat ettei nuo maksut koske kaupungissa asujaa? No ehkä ne puut.. mutta samalla tapaa kaupunkiasunnosta tai uudesta talosta maksetaan sähkölaskut, verot, polttoaineet, remppa ja korjauskustannukset. Päälle helvatan iso asuntolaina.
Öö kyllä maaseudun mökin kulut on todella paljon suuremmat kuin esim kerrostalo kaksion. Äl
Minä ostin kolme vuotta sitten 50-luvun talon maalta, vajaan hehtaarin tontilla. Yksin, viisikymppisenä naisena. En ole joutunut tekemään töitä 24/7. En kaipaa kaupunkiin. Pikkuhiljaa laittelen asioita järjestykseen että edes jollain lailla omavarainen olisin. Nautin suuresti. Kaikkea en osaa mutta voin opetella ja olen myös saanut naapureilta remonttiapua. Ei kai sekään ole poissuljettu että vähän tutustuu ihmisiin ja autellaan puolin ja toisin? Ja asumiskustannukset ovat alhaisemmat kuin siellä kaupungin kaksiossa.
Sairauskohtauksia voi saada ihan missä iässä tahansa, ei pelkästään vanhana. En ainakaan minä ruvennut 50 vuotiaana pelkäämään yhtään mitään. Jäisi elämä elämättä jos koko ajan pitäisi pelätä saavansa sairauskohtauksia tai sairastuvansa muistisairauteen ym. Harvemmin terveyskeskuksen ja sairaalan vierestä löytää asuntoa tai taloa jossa haluaisi asua ja viihtyä. Aika tavalla ihmettelen, että ollaan lykkäämässä iäkkäitä ihmisiä yksiöihin, joissa joutuvat istumaan sänkynsä reunalla odottaen kuolemaa kun ei mitään virikkeitä ole, varsinkin jos sitä ennen on asunut maaseudulla.