Miten ihmiset pystyy asumaan tiiviillä omakotitaloalueilla? Ikkunasta näkyy naapurin olohuoneeseen

Ei naapureista välttämättä ole turvaa tiheään rakennetuilla ok-alueillakaan.Autoomme murtauduttiin pari kertaa,eikä kukaan kuullut tai nähnyt mitään.Mitään muutakaan naapuriapua tuskin saisi.Joillakin naapureilla on vieläpä ikävä tapa nälviä tai jopa solvata toisia kovaan ääneen,niin että kohteen onkin tarkoitus kuulla kaikki.Sitten kyräillään js kytätään jokaista liikettä kuin metsäläiset.Pahimmillaan tällaista.

50-luvulla rakennettu asuinalue. Talot sijaitsevat keskellä tonttia tien puolella, ja ulkorakennus jossa autotallia, pihasaunaa sun muuta tontin toisessa päässä. Ulkorakennukset ketjuttuu toisen naapurin kanssa. Vanhat pihat, joten ihania vanhoja puita ja miljöö kaunis. Naapureihin on matkaa sen 15m. Ikkunoista ei näy sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Ei häiritse. Päinvastoin, naapurit tuovat turvaa. Jos vaikka joku yrittäisi väkisin tunkeutua kotiin niin on enemmän silmiä ja korvia todistamassa ja auttamassa, jos jotain sattuu. Ihmiset ovat kuitenkin sosiaalisia olentoja. Nykyajan perheissä ei ole koko sukua saman katon alla niin on ihan mukava, että lähellä on ihmisiä, jotka elävät samojen arvojen mukaan.

Asuntojen hinnoista olen kyllä samaa mieltä. Näistä maksetaan liikaa, kahden ihmisen palkoilla koko loppuelämä. 

Mitenhän realistista muka olisi että joku tunkeutuisi tavallisen ihmisen kotiin? Ja oletatko että sitten väljemmillä alueilla tunkeudutaan toisten koteihin tämän tästä?

Ei pystykään, koulutettuja ollaan. 3 vuoden jälkeen muutto rivitaloon parempaan paikkaan. Toisessa naapurissa pariskunta, ei kotimainen mies, ulkoilutti koiraa, teki tarpeet talon nurkalle tahallaan selvästi väärälle puolelle. Toisella puolella akateeminen puhumaton pariskunta, väliaita kasvoi monen vuoden hoitamattomuuden jälkeen melkein 3 m, eivät puhuneet tai tervehtineet, aktiivisia nuorisourheilussa siviilissä mutta naapureita ei tarvinnut tervehtiä. No leikkaamisesta tulivat mulkoilemaan ja tuijottamaan naapuriaan, edelleen puhumatta, sellainen tutkija, mitäköhän puhunut työhaastattelusta sosiaalisuudessa. Yksi naapuri selvitti työpaikan, pörssiyhtiö, ja alkoi viestiä sinne, halusi töihin, soitti ovikelloa joskus keskellä päivää, ei asiaa.

Naapuriyhtiössäkin mulkoiltiin, kuin lapset, vierasta taloyhtiötä.

Ja yhteiset pihatyöt, lumityöt ym. Kaksi oikein hyvää naapuria kyllä oli, harmitti kun heitä ei näe, kalastusalan reilu yrittäjä, puhui treen murretta.

Vierailija kirjoitti:

Kotona teen ruokaa, katson tvtä, siivoan, jumppaan, luen, piirrän, sometan, leikitän kissoja jne. Arkisia juttuja. Ei paljon kiinosta näkeekö joku vai ei, mulla on aina verhot auki. En kyllä ymmärrä miksi jotakuta kiinnostaisi tänne tuijotella.

Niin minäkin, ja alastikin liikun kun menen suihkuun tai tulen sieltä. Jos joku katsoo, niin eiköhän itse osaa kääntää päänsä pois kun näkee valaanruhoni. En tosin asu omakotitalossa vaan kerrostalossa, vastapäätä toinen kerrostalo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli kaksi vaihtoehtoa asuntoa etsiessä: joko kaupungin ydinkeskustaan mahdollisimman ylös tai omakotitalo keskeltä ei mitään.

Ostettiin asunto keskeltä ei mitään. Yllätyksekseni olen kuullut kritisointia tästä. Jopa lähes tuntemattomat kommentoivat hämmästyneenä, miksi ei lähiöstä talo?! Siinä päiväkoti ja koulu lähellä!! 

Ei vapaaehtoisesti lapsetonta kiinnosta koulun ja päiväkodin sijainti.

 

Tätä velaa kiinnostaa koulun ja päiväkodin sijainti siinä mielessä, että koto valitaan mahdollisimman kaukaa niistä.

Asuin kerrostalossa ja päiväkoti oli heti alapuolella. Parveke oli myös päiväkodin pihan suuntaan. En taatusti enää muuttaisi vastaavaan. Luoja sitä kiljumista pihalla. Onneksi viikonloput oli hiljaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli kaksi vaihtoehtoa asuntoa etsiessä: joko kaupungin ydinkeskustaan mahdollisimman ylös tai omakotitalo keskeltä ei mitään.

Ostettiin asunto keskeltä ei mitään. Yllätyksekseni olen kuullut kritisointia tästä. Jopa lähes tuntemattomat kommentoivat hämmästyneenä, miksi ei lähiöstä talo?! Siinä päiväkoti ja koulu lähellä!! 

Ei vapaaehtoisesti lapsetonta kiinnosta koulun ja päiväkodin sijainti.

 

Tätä velaa kiinnostaa koulun ja päiväkodin sijainti siinä mielessä, että koto valitaan mahdollisimman kaukaa niistä.

Asuin kerrostalossa ja päiväkoti oli heti alapuolella. Parveke oli myös päiväkodin pihan suuntaan. En taatusti enää muuttaisi vastaavaan. Luoja sitä kiljumista pihalla. Onneksi viikonloput oli hiljaisia.

Päiväkoti oli paras naapuri, mitä minulla on koskaan ollut. Lapset ovat siellä vain arkisin, päiväaikaan, kun itsekin olin töissä. Iltaisin, kun tulin kotiin, siellä ei ollut enää ketään. Samoin viikonloppuisin. 

Asun vanhemmassa kerrostalossa, jossa on todella iso tontti. Naapurin ikkunaan ei näe. Miksi nykyään sullotaan kerrostalot niin vierekkäin, vaikka ei riitä edes asukkaita niihin? Täälläkin on tyhjillään huoneistoja. Äitini asuu vanhassa ok-talossa, jossa on todella iso tontti. Samalle tontille mahtuu tulevaisuudessa varmaan kaksikin taloa. Kyllä ennen vanahaan osattiin.

Ei tämä hääppöistä olekaan. Pihalla ei viitsi edes olla, kun ei ole mitään yksityisyyttä. Ja mitä ihmettä siellä tekisikään, 600m2 tontilla josta rakennukset vie suuren osan. Sisällä verhot kiinni menettelee. Muutto edessä.

Asumme sen verran vanhemmalla omakotialueella, että puutarhan puut ovat jo ehtineet kasvaa riittävän peittäviksi. Takapihan naapurista näkyy sen verran, että onko olkkarissa valo vai ei. Tontti ei ole kuin 800 m. Vieressä olevien kanssa väliä on vähemmän, mutta eipä siellä ole ikkunoitakaan. Yhtään tämän pienemmällä / paljaammalla tontilla en haluaisi asua. Naapurien kanssa olen tervehtimisväleissä, en sen enempää.

Meillä on pääkaupunkiseudulla okt omalla vajaa 900 m2 tontilla. Naapurit lähellä, mutta suunnittelimme talon niin, ettei oleskelutilojen ikkunoista näy juurikaan naapuriin vaan avautuu vehreä maisema. Omakotitalossa asumisen etuja on ehdottomasti oma piha, itse suunniteltu talo ja huonejärjestys, saa rempata miten huvittaa ilman muiden lupaa, ihana terassialue ja ulkoporeallas (ei saisi sellaista kerrostaloon). Aiemmin asuin kerrostalossa, mutten tykännyt siitä, että kuuli milloin naapurit kävi vessassa tai kuului muuten vain meteliä seinän takaa. Asuin myös paritalossa ja siellä seinänaapuri sattui olemaan hieman raskas tapaus, joten tuokin saattaa olla tuurista kiinni, millaisen naapurin sattuu saamaan. Omakotitalossa saa nauttia omasta rauhasta. Ei mua haittaa tiivis asuminen alle 1000 m2 tontilla, silti saa elää rauhassa ja Helsingin keskustaan pääsee vartissa autolla. Ja tontti on oma, niin se on hyvä sijoitus pääkaupunkiseudulla, ei tipu arvo.

Asuin ennen omakotitalossa. Naapurista ja kadulta näkyi suoraan sisään. Jos meni terassille ei mennyt kuin hetki, kun naapuri tuli aina samantien pihalle ja aidalle jotain huutelemaan. Muutin kerrostaloon ja täällä saa olla rauhassa.

Meillä on ihana alue, 8v vanha.

Korttelin faceryhmässä kierrätetään mm lasten vaatteita ja tavaroita yms tarpeetonta itselle, tarjotaan ja pyydetään apua. Jos jollain on kukkien taimia tai liikaa vaikka marjoja niitä tarjotaan seuraavalle. Samoin kun teetettiin esim asfaltointeja ja kivetyksiä kysyttiin samalla tarjoustarpeita ja näin saatiin alennuksia. 

Naapurimme vahtii ja hoitaa pihaamme kun olemme poissa kuukaudenkin putkeen jos he ovat kotona. Tyttärensä lähettää ihania valokuvia pihan kukista. 

Tietty pääsiäisenä ja halloweenina koko kortteli osallistuu lasten kierroksiin. 

Meillä ei ole enää lapsia kotona mutta lastelapset käy usein ja on ihanaa kun löytyy paljon kavereita

Olen ihmetellyt samaa. Anteeksi jo etukäteen heille, ketkä asuu tämmöisessä postimerkki kommuunissa, mutta eihän se hyvällä mielikuvituksellakaan ole mitään omakotitaloaaumista 😅 joo-o, on sulla oma koti ja talo mutta se idea puuttuu.

Itse asun maalla, ja juu, äänet kuuluu vaikka ei ole edes näköetäisyys, biletys kuuluu 2km päästä kesällä ja nuotiot ymv. haisee, mutta sehän se on sen omakotitaloasuminen idea, saat bilettää ja polttaa nuotiota ilman että kukaan kyylää. Ja en halua kuulla koko kesää lapsien kiljuntaa ja muiden trimmereitä ja ruohonleikkureita enkä varsinkaan kännikeskusteluja terasseilta. Tuollainen on omassa talossa asumista sen vankina.

Käytämme sellaisia kaihtimia, jotka voi rullata sekä ylhäältä että alhaalta. Naapuri näkee vain meidän jalat ja kattolampun. Mieskin voi in kävellä ilman paitaa kotona ja naapuri näkee vain karvaiset sääret polvista alaspäin.

Toi ongelma vain kaupungeissa. Omakotitalo suuressa kaupungissa on muutenkin järjettömyys. Liikenteen melu pihalla kuuluu. Oman rauhan saa vai kaupunkien ulkopuolella

Vierailija kirjoitti:

Suht iso tontti ja aita ympärillä. En mä näe kenenkään olohuoneisiin. 

Meillä ei ole isoa tonttia, mutta talot on suunniteltu ja sijoitettu tonteille niin, että kenenkään ikkunoista ei näe sisälle. Suunnittelun virhe, jos näkyy.

Pääasia ettei kukaan jytistele seinän takana tai ylä- tai alakerrassa.

eikö jotkut idiootit asu kerrostalo luukussakin.kiva kuunella naapurin pieruja ja kusemista.ja muistakaa hiljaisuus.

Sisko asuu pellolle rakennetulla omakotitaloalueella. Käytännössä se tarkoittaa, että on pakko olla auto. Mihinkään, edes metsään ei pääse ilman autoa. Kauppaa ei ole kilometrien säteellä, vaikka lähempänä keskustaa onkin.

Itse asun pienessä taajamassa kerrostalossa. Kauppaan on kävelymatka, metsään on 50 metriä, rannalle kilometri. Bussi keskustaan kulkee vierestä. Koen olevani paljon vapaampi täällä. Eikä tarvitse osallistua mihinkään kilpavarusteluun tai kyräilyyn.