Miten ihmiset pystyy asumaan tiiviillä omakotitaloalueilla? Ikkunasta näkyy naapurin olohuoneeseen

Asun Helsingissä kerrostalossa uudella alueella jossa on vain 100% uusia taloja. Onneksi asun kolmannessa kerroksessa ja ikkunan edessä on 2 kerroksisia rivareita. Heidän näköyhteys ei ylety juuri minun asuntooni kun olen onneksi vielä sellaisessa kulmassa jossa ei olla ihan näköyhteydessä. Toki jos menen parvekkeelle oikein kuikuilemaan saatan nähdä naapureille sisälle mutta ei kiinnosta sitä tehdä.

Toinen juttu on sitten nämä akvaarioparvekkeet. Voi naapuri kanssa kättä heilutella ja jutella jos ollaan samaan aikaan parvekkeella. Olen hoitanut kyllä näköesteen meidän välille niin parvekkeella voi jopa nauttia joskus auringostakin ilman että näkee että joku on metrin päässä omallaan.

Itselläni oli kaksi vaihtoehtoa asuntoa etsiessä: joko kaupungin ydinkeskustaan mahdollisimman ylös tai omakotitalo keskeltä ei mitään.

Ostettiin asunto keskeltä ei mitään. Yllätyksekseni olen kuullut kritisointia tästä. Jopa lähes tuntemattomat kommentoivat hämmästyneenä, miksi ei lähiöstä talo?! Siinä päiväkoti ja koulu lähellä!! 

Ei vapaaehtoisesti lapsetonta kiinnosta koulun ja päiväkodin sijainti.

Toinen kysyi mikä on ollut paras paikka asua ja hämmästyi, kun vastasin, että tämä nykyinen keskellä ei mitään.

Mielestäni peittoaa ihan 6-0 kaikki aiemmat pikkuluukut, mitä olen nähnyt, ne lähiöokt:t ihan ekana.

Ydinkeskustoissa tosin on ihan kivojakin asuntoja, me vaan ei löydetty sellaista, joka täyttäisi kaikki vaatimukset. Mm. 2 autopaikkaa pitäisi olla sekä ilmalämpöpumppu. Monissa taloyhtiöissä on erikseen kielletty ilmalämpöpumppujen asennus. Kivaa on sitten 35 asteen helteellä taas.

Ja kun työt tehdään etänä nykyään, ei ole väliä etäisyyksillä, kunhan vaan valokuitu saatavilla.

Asutaan tiiviisti rakennetulla alueella, mutta kadun päässä. Vuosikymmenten aikana ainoan rajanaapurin välinen orapihlaja-aita on kasvanut sen verran korkeaksi, ettei läpi tai yli näe. Kadulle päin on autotalli/varasto eikä yhtään ikkunaa. Ikkunat on yhdeltä sivulta metsään, yhdeltä sivulta niitylle, yhdeltä sivulta isolle pihalle ja sinne rajapuskaan. Hyvin viihdytään eikä tarvitse toljottaa naapuria, ääniä toki kuuluu, mutta se ikään kuin kuuluu asiaan eikä haittaa kun yöksi kuitenkin hiljenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Vanhempi asuu niin että toisen kakskerrosrivitalon ikkuna on lähellä hänen ikkunaa. Ja vanhempi kulkee vaan verhot auki ja valot päällä. Paitsi joskus kiinni. Itse en pystyisi siihen ikinä, vaikka asuisin mieluummin sellaisessa talossa, kuin tässä kerrostalossa - teoriassa. En aio siihen muuttaa, hän voi asua siellä. Siellä on toisella puolelle onneksi tilaa kun katsoo ikkunoista, on tie ja ok-talot. Kovin on silti tiivistä rakentamista. Ok-taloalueella osa taitaa melutakin.

Kerrostaloja ei kuitenkaan rakenneta niihin lähekkäin kuin omakotitaloja. Yleensä vähintään katu välissä. Toisin kuin omakotihelvetissä, jossa rakennetaan 5 metrin välein.

Olen vähän eri mieltä koska Tampereella on todella lähekkäin olevia kerrostaloja tai ikkunat vastakkain. En tiedä miten muualla asia on. Ja osa on myös s

Esim. Härmälässä näkee hyvin vastapäiseen asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tontit on postimerkin kokoisia niin naapuri on väkisin vieressä. Pari metriä tontin rajasta naapurin talo niin eipä siihen tilaa saa millään. Hyvä ku edes yksi auto mahtuu pihalle. Aivan naurettavaa. Menee hyöty koko ideasta kun tilaa ei ole. Talot tietysti halvinta kastellia niin äänetkin kuuluu läpi.

Paljon enemmän täällä kerrostaloasujat valittavat naapureistaan ja sieltä kuuluvista äänistä kuin ok-talo asujat. 

Mua ei ikinä ole häirinnyt ruohonleikkurin hurina tai lasten kikatus ja huutelu. Ihania elämän ääniä! 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli kaksi vaihtoehtoa asuntoa etsiessä: joko kaupungin ydinkeskustaan mahdollisimman ylös tai omakotitalo keskeltä ei mitään.

Ostettiin asunto keskeltä ei mitään. Yllätyksekseni olen kuullut kritisointia tästä. Jopa lähes tuntemattomat kommentoivat hämmästyneenä, miksi ei lähiöstä talo?! Siinä päiväkoti ja koulu lähellä!! 

Ei vapaaehtoisesti lapsetonta kiinnosta koulun ja päiväkodin sijainti.

 

Tätä velaa kiinnostaa koulun ja päiväkodin sijainti siinä mielessä, että koto valitaan mahdollisimman kaukaa niistä.

Helsingissä isoja vanhoja omakotitontteja pilkottu niin, että tungetaan tontti täyteen. Joissakin taloissa valtavat ikkunapinta-alat ja ihmettelen, jos ei tunnu siltä että on näyttämöllä. Ehkä kaikkeen sitten tottuu?

Naapurin naiselle on kiihottavaa vilauttaa "vahingossa" puolijääykkää heijaria.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa on vaikeampi tutustua naapureihin, koska vaihtuvuus on suurta, on paljon vuokralaisia ja ihmisiä tulee ja menee. Et tiedä kuka on naapuri ja kuka vieras. Omakotitalossa voit pitää samat ihmiset lähelläsi vuosikaudet, voit aidosti tutustua heihin ja saada turvaa toisista. 

Minä muutin kerrostaloon juuri tuosta syystä. Ne samat ihmiset, jotka "voi pitää lähellään" vuosikaudet, voivat olla naapureiden asioihin puuttuvia pahimman luokan kyyliä, joiden mielestä muiden on tanssittava juuri niin kuin he haluavat. Minä haluan elää rauhassa. Kyllä tuntuu hyvältä olla täällä, kun muistaa sen entisen rivarinaapurin, joka teki vanhassa asunnossa naapureiden elämästä helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tontit on postimerkin kokoisia niin naapuri on väkisin vieressä. Pari metriä tontin rajasta naapurin talo niin eipä siihen tilaa saa millään. Hyvä ku edes yksi auto mahtuu pihalle. Aivan naurettavaa. Menee hyöty koko ideasta kun tilaa ei ole. Talot tietysti halvinta kastellia niin äänetkin kuuluu läpi.

Paljon enemmän täällä kerrostaloasujat valittavat naapureistaan ja sieltä kuuluvista äänistä kuin ok-talo asujat. 

Mua ei ikinä ole häirinnyt ruohonleikkurin hurina tai lasten kikatus ja huutelu. Ihania elämän ääniä! 

Sama, kesään kuuluvia ääniä ja ihanan kotoisaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli kaksi vaihtoehtoa asuntoa etsiessä: joko kaupungin ydinkeskustaan mahdollisimman ylös tai omakotitalo keskeltä ei mitään.

Ostettiin asunto keskeltä ei mitään. Yllätyksekseni olen kuullut kritisointia tästä. Jopa lähes tuntemattomat kommentoivat hämmästyneenä, miksi ei lähiöstä talo?! Siinä päiväkoti ja koulu lähellä!! 

Ei vapaaehtoisesti lapsetonta kiinnosta koulun ja päiväkodin sijainti.

 

Tätä velaa kiinnostaa koulun ja päiväkodin sijainti siinä mielessä, että koto valitaan mahdollisimman kaukaa niistä.

Minä asuin päiväkodin vieressä, ei haitannut yhtään. Ääniä sieltä kuului vai kun olivat ulkona ja minäkin olin ulkona, sisälle ei kuulunut. Minua ei lasten leikin äänet häirinneet ollenkaan, paras naapuri ikinä tällä alueella. Hiljaa oli iltaisin ja kesällä loman aikana päiväkoti oli kokonaan kiinni. Voi olla että pikkukaupungissa jopa päiväkodeissa osataan olla enemmän ihmisiksi kuin isoissa kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei asuta täällä niin tiivisti kuin ap väittää, ei ole näköyhteyttä naapurin sisätiloihin eikä toisinpäin. Pahemmin tuota oli kun asuin kerrostalossa ja rivitalossa, talot niin lähekkäin ettei voinut kotona olla ellei verhoja vetänyt tiukasti ikkunoiden eteen. Kerros- ja rivitalossa niitä naapurikyyliä on joka puolella, ok-talo alueella ei ole.

Minulla vielä pienin tontti täällä, reilu 1300m2 mutta tilaa on vaikka kuinka eikä täällä onneksi kovin montaa taloa ole, aivan ihana paikka asua, rauhallista ja turvallista.

Ap tuskin väitti just sun tilanteesta mitään. 

No voi kyynel, kerroin silti koska on muitakin alueita kuin ap:n kuvailemia.

Ei sitä pihaa ole pakko tyhjänä pitää. Vähän puu- ja pensasistutuksia ja tarpeen vaatiessa aita rajalle. Eipä ole enää suoraa näköyhteyttä.

Parempi väki elelee ok-talossa.

En voisi koskaan asua kerrostaloläävässä, jossa usein on naapuri ylhäällä, alhaalla, ja molemmilla puolin, ikkuna vain yhteen suuntaan, hyi saatana hulluksi tulisin. Ja ne hajut ja rappukuilun äänet, hissin kutina ja ylipäätään se kerrostaloläävän tunnelma. Ei kiitos.

Minulla in ilo asua isossa omakotitalossa rantatontilla, rantaviivaa on lähes 500 m, naapuriin siis matkaa. Köyhät kitukoot kerrostaloläävissään. Minö en selllaiseen lähde koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

En voisi koskaan asua kerrostaloläävässä, jossa usein on naapuri ylhäällä, alhaalla, ja molemmilla puolin, ikkuna vain yhteen suuntaan, hyi saatana hulluksi tulisin. Ja ne hajut ja rappukuilun äänet, hissin kutina ja ylipäätään se kerrostaloläävän tunnelma. Ei kiitos.

Minulla in ilo asua isossa omakotitalossa rantatontilla, rantaviivaa on lähes 500 m, naapuriin siis matkaa. Köyhät kitukoot kerrostaloläävissään. Minö en selllaiseen lähde koskaan. 

Sama täällä, kerrostalopaskaan emme sekaannu, hyi helvetti, ei ole ihmisen asunto sellainen. 

Vierailija kirjoitti:

Naapurin naiselle on kiihottavaa vilauttaa "vahingossa" puolijääykkää heijaria.

Sun nysäs ei taatusti kiinnosta ketään, heiluttele pappa ihan vapaasti. 

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä viherajattelua, mahd tiivistä rakentamista.

Miten juntti sai tähänkin vihreät sekoitettua, juntti persu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama olisi asua rivitalossa kuin toisissaan lähes kiinni olevissa omakotitaloissa. Asumiskustannukset pienemmät ja ei lumitöitä talvisin. Oma piha toki pienempi, vaan ei taida nykyajan omakotitontitkaan olla postimerkkiä suurempia. Jos itse asuisin omakotitalossa niin ikkunasta ei saisi näkyä yhtään naapuria. 

 

Ei ole. Omakotitalossa seinän takana ei ole ketään. Se on se pääasia.

Ei se ainakaan toisista asunnoista kuuluvaan meluun yhtään auta, vaikka asuisikin omakotitalossa. Olen asunut omakotitalossa ja kadun toisella puolella (matkaa noin 40 m) huudatettiin musiikkia niin kovalla, että bassojytke kuului talvellakin. Ja vielä enemmän kesällä, kun pitivät ovet ja akkunat auki. 

Ja toinen riesa on jatkuvasti pihanurmea parturoivat sekä kotinikkarit. Heti aamusta alkaa ruohonleikkurit ja sirkkelit laulaa.

Vierailija kirjoitti:

En voisi koskaan asua kerrostaloläävässä, jossa usein on naapuri ylhäällä, alhaalla, ja molemmilla puolin, ikkuna vain yhteen suuntaan, hyi saatana hulluksi tulisin. Ja ne hajut ja rappukuilun äänet, hissin kutina ja ylipäätään se kerrostaloläävän tunnelma. Ei kiitos.

Minulla in ilo asua isossa omakotitalossa rantatontilla, rantaviivaa on lähes 500 m, naapuriin siis matkaa. Köyhät kitukoot kerrostaloläävissään. Minö en selllaiseen lähde koskaan. 

Niin totta. Muutama tuttava asuu kerrostaloissa, joissakin juhlissa olen heillä käynyt ja miettinyt siellä istuessani, että kuinka kukaan voi tämmöisessä paskassa asua. Betonibunkkeireita joissa kaikuu ja rappuun astuessa hajujen kakofonia oli hirveä, hissit saastaisia ja joissakin jopa naapurin vessan käyttö kuului seinän läpi. Oksennusta pidätellen siin. Kahvit juotiin ja nopsaan pois paškasakin joukosta.