Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi eron 15v suhteen jälkeen, minä luulen että kyse ikäkriisistä...
28.03.2024 |
Olemme olleet erossa lokakuusta lähtien. Mies alkoi etääntyä ja tiuskia yhtäkkiä, siitä hieman eteenpäin ja tahtoi erota. Samaan aikaan ei mm. kestänyt kaverinsa "nyt kun aletaan ikääntyä, niin ei enää jaksa (jotain)" tyyppistä vitsailua yhtään, alkoi kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin, alkoi käydä hierojalla ja (oikeastaan huvikseen) jonkin fysioterapeutinkin luona kävi. Ulkonäköään ei alkanut huoltaa, enkä muutenkaan usko että oli ainakaan sillä hetkellä ketään toista hänellä. Ollaan nelikymppisiä. Ero oli minulle täysi yllätys, näin kyllä ettei hän voi hyvin ja epäilin että kyseessä jokin ikäkriisi, mutta en ymmärtänyt että hän tahtoo ihan erota. Yritin tukea ja kannustaa uusiin terveellisiin elämäntapoihin (olen itse ollut enemmän niiden kannattaja). Siedin vittuilun. Yritin olla vain mukava, niin että olisin helpottanut hänen selvästi paskaa oloa. Oikeasti olisi pitänyt istuttaa alas ja yrittää puhua. Mutta se on myöhäistä nyt.
Mitä luulette, oliko kyse ikäkriisistä vai enemmänkin siitä että tahtoi vaan erota ja nuo uudet tavat olivat jotain siihen liittyvää eikä niinkään ikään tms? Tai oliko ehkä jopa toinen nainen?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopea eropäätös kun noin pitkä suhde. Itselle kun iski samassa iässä ikäkriisi, niin tarvitsin etäisyyttä ja vetäydyin. Erokin kävi mielessä mutta näin jälkikäteen ajateltuna olen onnellinen että ei erottu.
Miten niin nopea eropäätös? Se mieshän on voinut hautoa sitä vuosia.
Todennäköisesti näin. Varmaan on myös yrittänyt puhua, mutta ap:n kaltaiset vain mitätöi kaiken ikäkriiseinä tjsp.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Kuulostaa nimenomaan ikäkriiseilyltä.
Alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan poljettavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Jaa. Vai hankit sinä ihmisen. Minä hankin koiran ja kesämökin. Kukin tyylillään.
Kyllä avioitumisessa kannattaa olla tunteiden lisäksi mukana myös pragmatiikkaa.
Ulkomailtako tilasit? Kotimaisia ei taida saada hankittua kovin helposti, kun Suomessa on tuo ihmiskauppa kielletty.
Mistä ihmeen "tilaamisesta", ulkomaista ja ihmiskaupasta sinä oikein höpiset? Lääkkeet?
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Jos olisit älykäs, niin ymmärtäisit, että teoriasi johtaisi loogisesti siihen, että miehet olisivat sinkkuina nelikymppisiksi, koska kaikki 20-vuotiaat naiset olisivat menneet aina niille keski-ikäisille miehille. Mitähän mahtaisi tapahtua, kun kaikki 18-40 vuotiaat hetero miehet olisivat ilman kumppania? Toiseksi, miltä tuntuisi naittaa se oma 20-vuotias tytär sille keski-ikäiselle äijälle, tiedät kyllä mihin tarkoitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ukkoni, 61v , haluaa avioeron. On tutustunut netissä ja rakastunut 25vuotiaaseen tyttöön Thaimaassa. Lähettelee rahaa hänelle ja on menossa tapaamaan tyttöä Pattayalle. Aikoo kuulemma rakentaa talon, jossa he voivat elää yhdessä. Lapset aikovat katkaista välit isäänsä. Minä en välitä, hyvää jatkoa hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Kuulostaa nimenomaan ikäkriiseilyltä.
Minulla oli ikäkriisini jo teini-ikäisenä. Sen jälkeen ei ole kyllä ollut kriiseilyä. Eihän sitä tiedä toki, jos keski-iässä ja myöhemmin sitten iskee, mutta ainakin nyt kolmekymppisenä on "smooth sailing".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopea eropäätös kun noin pitkä suhde. Itselle kun iski samassa iässä ikäkriisi, niin tarvitsin etäisyyttä ja vetäydyin. Erokin kävi mielessä mutta näin jälkikäteen ajateltuna olen onnellinen että ei erottu.
Miten niin nopea eropäätös? Se mieshän on voinut hautoa sitä vuosia.
Mies alkoi yhtäkkiä tiuskia ja etääntyä, siitä hetki niin halusi erota. Kuulostaa nopealta toiminnalta.
Vierailija kirjoitti:
Minun ukkoni, 61v , haluaa avioeron. On tutustunut netissä ja rakastunut 25vuotiaaseen tyttöön Thaimaassa. Lähettelee rahaa hänelle ja on menossa tapaamaan tyttöä Pattayalle. Aikoo kuulemma rakentaa talon, jossa he voivat elää yhdessä. Lapset aikovat katkaista välit isäänsä. Minä en välitä, hyvää jatkoa hänelle.
https://halloota.com/seura-nain-suomalaismiehia-huijataan-thaimaan-naim…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopea eropäätös kun noin pitkä suhde. Itselle kun iski samassa iässä ikäkriisi, niin tarvitsin etäisyyttä ja vetäydyin. Erokin kävi mielessä mutta näin jälkikäteen ajateltuna olen onnellinen että ei erottu.
Miten niin nopea eropäätös? Se mieshän on voinut hautoa sitä vuosia.
Mies alkoi yhtäkkiä tiuskia ja etääntyä, siitä hetki niin halusi erota. Kuulostaa nopealta toiminnalta.
Tiuskiminen alkaa siitä, kun yritykset parantaa suhdetta loppuvat. Ongelmat ovat olleet jo pidempään, mahdollisesti jo suhteen alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Jos olisit älykäs, niin ymmärtäisit, että teoriasi johtaisi loogisesti siihen, että miehet olisivat sinkkuina nelikymppisiksi, koska kaikki 20-vuotiaat naiset olisivat menneet aina niille keski-ikäisille miehille. Mitähän mahtaisi tapahtua, kun kaikki 18-40 vuotiaat hetero miehet olisivat ilman kumppania? Toiseksi, miltä tuntuisi naittaa se oma 20-vuotias tytär sille keski-ikäiselle äijälle, tiedät kyllä mihin tarkoitukseen?
Olipas hölmö viesti. Yleensä miehet seurustelevat ikäistensä kanssa, koska ovat liian sentimentaalisia tai typeriä tehdäkseen toisin. Eivätkä kaikki miehet ole haluttavia vanhempina. Sitä paitsi jyllää sosiaalinen paine deittailla oman ikäistä eikä nuorempaa, vaikka oikeasti haluaisi ja kykenisi. Ja yleisesti vaikka moni nuorempi nainen tykkää vanhemmasta, eivät kaikki todellakaan pidä, etenkään 20 v vanhemmasta. Mutta koska olen erittäin hyvin säilynyt ja komea, minulla on pääsy juuri tuohon vähemmistöön naisista. Suurin osa miehistä ei siihen kykene, jos edes ylipäätään haluaa. Enkä edes kommentoi höpötyksiäsi 18-40-vuotiaiden miesten sinkkuudesta. Sinä luot typeriä olkinukkeja, jotka eivät liity mihinkään, mitä minä sanoin. Kyllä minä voisin naittaa 20-vuotiaan tyttäreni komealle, menestyksekkäälle ja nuorekkaalle miehelle (kuten minä itse olen), etenkin jos tämä on kypsä ja tällä on puhtaat aikomukset tyttäreni suhteen. Parempi tuo kuin deittailla oman ikäistä pojankloppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Lastenko kanssa parikymppisten miesten sinusta kuuluu sitten seurustella? Vai olla sinkkuna 40v asti?
Kyllä näillä tiedoilla valitettavasti kallistuisin sille kannalle, että hänellä oli uusi ihastus. Mies ei yleensä muuten lähde suhteesta noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Meillä meni hyvin ennen tiuskimisen alkamista, eikä hän mielestäni yrittänyt puhua, enkä yhtään usko että vuosia hautoi, kun kyllä meillä keskusteluyhteys oli normaalisti. Ja minusta se todellakin oli nopeaa toimintaa. Ehkä olisi minunkin pitänyt yrittää enemmän silloin kun eron kertoi haluavansa, mutta heti lähdin, ehkä etten vain olisi "anellut" mitään. Ongelmani minullakin, jokin ylpeys kai esti. Ja olin kuitenkin väsynyt outoon käytökseen itsekin, mies oli välillä kuin eri ihminen loppuaikoina. Ajattelin silloin, että toinen nainen (ilman selkeitä merkkejä ja hankalasti kyllä toteutti tapaamiset, oltiin aika paljon yhdessä kun molemmat etätyötä tehtiin) ja sekin osaltaan joudutti sitä etten kunnolla selvittänyt välejämme.
Ja eihän tällä tosiaan mitään väliä oikeastaan ole. Nyt vaan tuopin kanssa tuntui hyvältä idealta aloittaa keskustelu näin yleisluonteisesti. Oma käsittely vielä tosi kesken, vaikka aikaa onkin jo kulunut. Mutta sen verran toipunut olen, että uskalsin täällä aloituksen tehdä, meno on kuitenkin täällä joskus aika...rankka.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Jaa. Vai hankit sinä ihmisen. Minä hankin koiran ja kesämökin. Kukin tyylillään.
Kyllä avioitumisessa kannattaa olla tunteiden lisäksi mukana myös pragmatiikkaa.
Ulkomailtako tilasit? Kotimaisia ei taida saada hankittua kovin helposti, kun Suomessa on tuo ihmiskauppa kielletty.
Mistä ihmeen "tilaamisesta", ulkomaista ja ihmiskaupasta sinä oikein höpiset? Lääkkeet?
Säkö hankit lääkkeesikin ulkomailta naisen lisäksi? En kyllä suosittele kumpaakaan. Korkeintaan jotain vaaratonta, laillista krääsää kannattaa sieltä hankkia.
No hyvä että pääsit eroon vittuilevasta miehestäsi. Sinulla on varmaan parempi elämä jonkun kiltin miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse älykkäänä miehenä vältän nämä ikäkriiseilyt hankkimalla 40-vuotiaana nuoren 20-vuotiaan vaimon. En tajua miehiä, jotka seurustelevat ikäistensä naisten kanssa. Tai siis itsekin kerran tein niin kaksikymppisenä, mutta se sitten päättyikin huonosti. Olen sittemmin oppinut noista nuoruuden hölmöilyistä.
Jos olisit älykäs, niin ymmärtäisit, että teoriasi johtaisi loogisesti siihen, että miehet olisivat sinkkuina nelikymppisiksi, koska kaikki 20-vuotiaat naiset olisivat menneet aina niille keski-ikäisille miehille. Mitähän mahtaisi tapahtua, kun kaikki 18-40 vuotiaat hetero miehet olisivat ilman kumppania? Toiseksi, miltä tuntuisi naittaa se oma 20-vuotias tytär sille keski-ikäiselle äijälle, tiedät kyllä mihin tarkoitukseen?
Olipas hölmö viesti. Yleensä miehet seurustelevat ikäistensä kanssa, koska ovat liian sentimentaalisia tai typeriä tehdäkseen toisin. Eivätkä kaikki miehet ole haluttavia vanhempina. Sitä paitsi jyllää sosiaalinen paine deittailla oman ikäistä eikä nuorempaa, vaikka oikeasti haluaisi ja kykenisi. Ja yleisesti vaikka moni nuorempi nainen tykkää vanhemmasta, eivät kaikki todellakaan pidä, etenkään 20 v vanhemmasta. Mutta koska olen erittäin hyvin säilynyt ja komea, minulla on pääsy juuri tuohon vähemmistöön naisista. Suurin osa miehistä ei siihen kykene, jos edes ylipäätään haluaa. Enkä edes kommentoi höpötyksiäsi 18-40-vuotiaiden miesten sinkkuudesta. Sinä luot typeriä olkinukkeja, jotka eivät liity mihinkään, mitä minä sanoin. Kyllä minä voisin naittaa 20-vuotiaan tyttäreni komealle, menestyksekkäälle ja nuorekkaalle miehelle (kuten minä itse olen), etenkin jos tämä on kypsä ja tällä on puhtaat aikomukset tyttäreni suhteen. Parempi tuo kuin deittailla oman ikäistä pojankloppia.
vai nuorekas. Eipä muuta tarvii lukeakaan, tietää jo mikä puolisokea kurttupallo siellä taas itseään peilistä tihrustaa, kun tuon sanan näkee.
Juu älä pahota mieltäsi, jos täällä tulee ilkeää kommenttia. Se tuntuu täällä olevan kupletin juoni, että niin moni haluaa viattomiin purkaa omaa pahaa oloaan. Hienon tarinan kerroit, vaikka siis ikävähän se oli. Mahtavaa, että jaksoit kertoa sen. Oletteko olleet missään puheväleissä lokakuun jälkeen. voisiko tuossa vielä olla mahdollisuuksia. Sinä ainakin vaikutat empaattiselta ihmiseltä ja olisit kenties valmis tekemään työtäkin, jos siis haluaisitte vielä yrittää palata yhteen. jos mahdollisuudet tähän ovat huononlaiset, niin jollain aikavälillä löydät kivan kaverin itsellesi varmasti. Mutta voipi ex-miehesikin jo harmitella siellä, että tekikin virheen. Ei se ruoho aidan toisella puolella ole sen vihreämpää. Usein sitä vie vanhat traumansa ja puuttteensa käytösmalleineen uuteen suhteeseen. Minä itse en ole mikään eron puolesta puhuja, mutta onhan se toisinaan paras ja ainoa vaihtoehto. Voimia sinulle! Voittehan yrittää olla ystäviä ja joskus hyvät ystävät saattavat lähentyä...
Vierailija kirjoitti:
Aika nopea eropäätös kun noin pitkä suhde. Itselle kun iski samassa iässä ikäkriisi, niin tarvitsin etäisyyttä ja vetäydyin. Erokin kävi mielessä mutta näin jälkikäteen ajateltuna olen onnellinen että ei erottu.
Tuttavapariskunta erosi noin 35-vuotiaina. Nainen ei halunnut lasta, mies halusi ja ehti vielä isäksi. Jostain syystä nainen tulkitsi eron ikäkriisiksi.
Ikäkriisi on sitä, että on kasvanut ulos siitä elämästä, jota elää. Tuntuu ettei elämä enää tyydytä ja kaipaa jotain muuta. Tämä kasvu voi tapahtua pikkuhiljaa, niin ettei mitään varsinaista kriisiä tule. Silloin yleensä on pikkuhiljaa tehnyt muutoksia elämässään. Mutta joskus ihminen yhtäkkiä huomaa, että hän elää elämää, joka ei (enää) tunnu yhtään omanlaiselta. Sitten iskee se kriisi.
Eli mahdoton sanoa, varsinkin kun ei ole enempää tietoa tapauksesta, että mikä oli syynä eroonne. Eikä sitä voi oikein erottaakaan eri syiksi, että onko ero ikään liittyvä vai vai ei ikään liittyvä. Jokainen kuitenkin käy kasvua läpi elämänsä, tuli siitä kriisejä tai ei.