Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nyt kun taas puhutaan syntyvyydestä tosi paljon niin miehenä sanon syyt miksi olen lapseton ja miksi lapsia tuskin teen.
28.03.2024 |
- Olen ihan vakituisessa työssä ja en tiedä olisiko minulla varaa lapsiin. Saan palkkaa nyt noin 3300e/kk ja käteen jää se noin 2300e/kk. Asuminen,auto,vakuutukset ja muut pakolliset laskut vie palkasta sen vähän yli 1000e/kk. Jos lapsia tekisin niin luultavasti eläisin sitten köyhyydessä koska lapsi vaatii myös rahaa.
- Olen ikisinkku. Ylipäätänsä tuntuu siltä että pariutuminen on todella haastavaa, täällä eteläsuomessa kaupungissa missä asun ei taida sinkkunaisia olla yhtään lähettyvillä. En ole miesmallin näköinen vaan iskäkroppanen duunari joten tuskin se ihan halutuin mies olen parisuhdemarkkinoilla. Toki en itse myöskään ole se kovinkaan aktiivinen seuran hakija vaan olen oikeastaan "syrjäytynyt" parisuhdemarkkinoilta. En myöskään tapaa kumppaniehdokkaita oikein missään koska työpaikallani on lähinnä vain miehiä ja harrastukset minulla on sellaisia missä olen yksin.
- Tiedän yhden kaverin jolla on lapsi nyt noin 8kk ikäinen. Hän on kertonut että isyys ei ole kovin antoisaa vaan se on ankeaa. Joutuu öisin herämään syöttöhommiin, vauva ei pärjää yksin yhtään, työura kärsii lapsista ja ei se vaippojen vaihtokaan ole antoisaa. Olen itse kauhuissani kuunnellut sen juttuja, hän menetti oman elämän kun se teki lapsen tähän maailmaan?
- Suomessa ylipäätänsä asiat tuntuu olevan mennyt huonompaan suuntaan koko minun aikuis iän ajan. Hinnat on nousseet ja verotus on vain kiristynyt. Tuntuu myös siltä että kaiken maailman "ääriliikkeet" saavat nykyään ihan liikaa vaikutusvaltaa jolla he pyrkivät muuttamaan ihmisten käyttäytymistä sekä elämää.
- Uusimpana asiana maailman tilanne eli on inflaatiota,korkojen nousua, oli koronaa, on sotia,ilmastonmuutosta,väestönräjähdystä.. jne eikä nämä asiat houkuttele lapsia tekemään.
Naisten vika ei alhainen syntyvyys ole enkä naisia asiasta syyttele enkä myöskään ole katkera ikisinkkuudesta vaan viihdyn sinkkuna hyvin.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
M33
Kommentit (356)
Kyllä elintasosta joutuu melkein jokainen tinkimään jos tulee lapsia. Ei ole esim. enää varaa asua keskustassa vaan pitää muutta syrjempään että lapsille on omat huoneet. Pitää usein hankkia auto tai kaksi, ja niihin menee yllättävän paljon rahaa. Matkailu on työläämpää ja kalliimpaa. Lasten kasvaessa tarvitsevat mm. vuosittain uudet ulkoiluvarusteet ja talvitakit, harrastukset maksaa, joulu/synttärilahjat maksaa, teineille hommattava myös läppäriä ja älyluuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Likipitäen samat syyt kuin AP:la. Olen tosin koulutukseltani amk-insinööri, tänä keväänä valmistun dippainssiksi.
Palkkatulot 4500e/k ja käteen jää reilu 3 tonnia.
Lasten äiti on vain hakusessa ja siinä on samat syyt kuin mitä AP mainitsi. Tinderit jne on kokeiltu. Tyhjyyttään kumisee.
Kavereita on, mutta he asuvat ympäri Suomea ja näemme kerran vuodessa. Baareissa en käy enkä yöelämässä, joten tuskin kohtaisinkaan ketään siviilissä. Baareissa kyyhöttäisin jossain nurkkapöydässä yksin ja näperrän kännykkää. Ei kiitos.
En ole myöskään pitkä, vaikka muuten olenkin raamikas ja treenaan salilla 4 kertaa viikossa
Vaikea tietenkin itelläni hyväksyä taas naista, joka on selkeästi eri yhteiskuntaluokasta. Ei kahden eri tulotason ihmisen suhde voi toimia, ellei toisella osapuolella ol
Näppäränä miehenä lasket helposti, paljonko kotikaupungissasi on kymmenen vuotta sinua nuorempia, mutta sinun kanssasi saman verran tienaavia naisia. Veikkaan lukemaksi 0.
Tiesittekö että tänä päivänä töissä käyvät millenniaalit ovat 40% KÖYHEMPIÄ mitä omat vanhempansa aikoinaan, saman ikäisinä?
Siinä syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysypä isältäsi miksi hän on isäsi ja onko hän katunut isyyttään. Sinä kun jäit 8kk ikäisen vauvan tasolle.
Naurettava kommentti, eihän nykyään yli puolet ole isäänsä nähnytkään tai jos on ihan pienenä niin ei sitä edes muista.
Eiköhän tässä juuri se Ap:n syy olekin juuri miksi näkee lastensaannin vain ankeutena. Hyvä, lämmin, luotettava suhde oman isän kanssa ja isä joka osallistuu tasa-arvoisesti lasten hoitamiseen ja arkeen, jättää kyllä isänmallin myös pojalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä niin totta, että oman elämän menettää, kun hankkii lapsen. Sen jälkeen pitäisi laittaa kaikessa lapsi oman onnellisuuden edelle. Ja sitten moralisoidaan, jos se lapsen itsensä edelle laittaminen ei tee itseä onnelliseksi - kyllähän sen pitäisi, kun oma lapsi on parasta ja ihaninta maailmassa ja sen onnelliseksi tekeminen täytyy tehdä sinutkin onnelliseksi! Ja kyllä voit omia tarpeitasi ja halujasi lykätä sen melkein 20 vuotta - lyhyt ainahan se on. Just joo
Mitä merkillisiä tarpeita ja haluja ihmisillä on, joita ei voi lapsiperheessä toteuttaa? Todella dramaattisesti ihmiset puhuvat, kuinka eivät halua itseään kahlita. Kuitenkin elävät ihan tavallisella "työhön, työstä kotiin, nukkumaan ja seuraavana päivänä uusiksi" meiningillä.
No esim. ei voi muuttaa haluamaansa paikkaan tai kovin usein, kun lapsen hoitopaikka/koulu ei voi muuttua jatkuvasti. Saati sitten jos eroat kumppanistasi niin sinut on kahlittu noudattamaan ex-kumppanisi ja lasten toiveita ja tarpeita tai olet itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei naisille tavismies kelpaa! Naiset haluavat miehen joka on jännä,rikas,akateeminen ja komea.
Ei tarvitse olla akateeminen, kunhan on kiinnostunut maailmasta ympärillään. Lukee uutisia, kirjoja, on kiinnostunut taiteesta jne.
Vastaan ap:lle ihan kohta kohdalta.
-Oletko itse pohtinut, miten vähemmän tienaavat pärjäävät lasten kanssa? Itse tienaan sairaanhoitajana 2800e eli käteen jää +2000 e kk ja mies tienasi saman verran kun sinä kun saimme ensimmäisen lapsen.
Suurimmat kulut oli lastenrattaat, turvaistuin, vaatteet, muut härpäkkeet kuten vauvan syöttötuoli, sitteri, imetysvaatteet, korvikkeet, tuttipullot ym. Jälkikäteen näin toisen lapsen saaneena huomasi kuinka vähällä sitä olisi tullut toimeen ja paljonko käytettynä ostettuna olisi säästänyt rahaa.
No, toisen kohdalla tuli "säästöä" kun lelut, vaunut, kaikki härpäkkeet jo valmiina. Muutenhan vauva ei kauheasti kuluta ensimmäisen vuoden aikana. Itse äitinä sain n. lähes täyden palkan vanhempainvapaalla n. 9kk ajan ja tästä ihan mukavasti maksoi lainanlyhennystä ym. Meillä lainanlyhennys n. 650e x2, 2 autoa käytössä, sijoitustili avattuna lapselle, sähkö, vesi, ruoka jne maksut toki pyöri ihan normaalisti. Säästöt avain asemassa ettei tarvi kokoajan syödä hernekeittoa, voi käydä reissuilla ja ostella jotain hienompia vaatteita lapselle ja joskus itselle. Omaa kampaajaa ei ole tarvinnut jättää ikinä välistä. Ulkomaanmatkat olleet jäähyllä pidempään ja reissut Viroon ja Ruotsiin korvannut ne vallan mainiosti. Köyhyydestä en voi kyllä valittaa.
- Jos katsot ympärillesi, harvemmin kaikki isät mitään miesmalleja on, sitä ei ole omanikaan. Riittää että huolehtii itsestään jotenkin, on joku oma juttu mistä nauttii ja sitä kautta voi löytää myös samanhenkisiä ihmisiä ja sitä kautta myös jopa elämänkumppanin. Sen löytymiseen joskus täytyy nähdä vaivaa esim deittisivut, hakeutua varta vasten semmoisiin harrastuksiin jossa voisi olla myös naisia. Joskus jopa kaupungin vaihdos tekee hyvää tai uudet kuviot. Naisiin tekee vaikutuksen hyvä käytös, kunnioitus naisia kohtaan, kohteliaisuus, rehellisyys, luotettavuus, heittäytymiskyky ja kiinnostus toisen asioista. Harvemmin kokemuksella näitä ominaisuuksia ns. miesmalleilta löytyy.
- Kuulostaa, että tämä kaverisi 8kk ikäisen lapsen isä ei ole vielä sinut isyytensä kanssa. Toivottavasti ymmärrät myös, että kaikki vauvat ovat erilaisia ja toiset ovat super hyviä nukkumaan, toiset ei. Tiedän lukuisia isyydestä nauttivia, onnellisia ja erittäin aktiivisia isiä. 8kk on vielä pieni, mutta meillä alkoi rinnasta vieroitus sen ikäisenä, isän kanssa alkoi nukkumaan ja yöt rauhoittuivat heti. Nukkuu edelleen isän kanssa samassa huoneessa ja nukkuu kuin tukki koko yön, täysiä yöunia nukkuu siis nyt 1 v 1 kk iässä omassa sängyssä. Oma puoliso jaksaa touhuta työpäivän jälkeen lasten kanssa.
- Hinnat ovat kieltämättä nousseet kovasti, sitä ei voi kieltää. Mutta edelleen kuten sanoin, halvalla saa todella hyväkuntoisia lastenvaatteita kirpputoreilta ja toisilta lapsiperheiltä pikkurahalla. Verkostoidu toisten vanhempien kanssa, lainaa, jaa.
Minulle äitinä ei ole ikinä lasten hankintaa poissulkenut maailman ikävät uutiset tai tapahtumat, koska uskon että tarvitsemme tähän maailmaan enemmän hyvää kuin huonoa. Ehkä lapseni keksii jonkun ratkaisun ilmastonmuutokseen? Jonkun mullistavan keksinnön? Sota ei ole ennenkään estänyt lisääntymistä, eihän meitäkään muuten olisi.
Lasten kautta saamaa rakkautta, läheisyyttä, tyydytystä, rauhaa ja iloa on vaikea saada mistään muusta, itse uskon näin. Jokaiselle ihmiselle tekisi hyvää olla vain keskittymättä omaan itseensä. Lasten saaminen on kasvattanut itsestäni vähemmän itsekkään persoonan ja empaattisemman ihmisen. Ja onhan se tosi hienoa nähdä oman lapsen kasvu, kehitys, ensimmäiset sanat, askeleet jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pieni ohikiitävä hetki kun se lapsi on vauva ja valvottaa.
Sen jälkeen se on pari vuotta taapero ja pitää koko ajan vahtia ja kestää uhmaa, sitten alkaa päiväkotirumba sairasteluineen ja kuljeruksineen, sitten koulurumba, harrastusrumba. Sitten teini-ikä joka lapsesta riippuen voi olla helppo tai todella vaikea.
Ja jos lapsia on enemmän kuin 1 niin yhden vauvavaiheen päätyttyä tulee toinen.
Ja naisilla toki raskausajat pahoinvointeineen, revenneine alapäineen ja raskausarpineen.
Ei pidä kaikki paikkansa. Perustelut: taaperoa voi vahtia joku muukin välillä, varsinkin kun tukiverkkoa tai palkata lastenhoitajan. Jos aikaisempi sisarus, siitä myös apua jos tarpeeksi ikäeroa, osaa ns leikittää sitä taaperoa.
Kyllä, päiväkodin kun aloitaa, voi alkuun sairastella aika paljon. Mitä etuja? Saat sitä kuuluisaa aikaa lapsen kanssa, kun "pääsee" jäämään kotiin töistä. Joissakin töissä se nimenomaan on "pääsee". Toisaalta, mitä enemmän sairastelee alkuun, vastustuskyky kasvaa ja huomasimme että isojen puolella lapsemme ei enää 3-4 vuotiaana juuri sairastellut pientä nuhaa lukuunottamatta.
Koulun lähellä voi asua niin, että on 500 metriä koulumatkaa, joten lapsi voi kävellä itse sinne. Harrastaa ei ole pakko kenenkään, itsekään en ole harrastusmielessä juuri harrastellut isossa perheessä, ja ehtinyt vaikka mitä salibandystä lumilautailuun harrastamaan omalla ajalla.
Teini-ikä voi koetella, mutta siihenkin voi apua pyytää yhteiskunnalta, ystäviltä, sen helppouteen vaikuttaa verkostot joten verkostoidu hyvin vanhempien kesken ja uskalla pyytää apua. Suomalaisille avun pyytäminen on niin vaikeaa.
Raskausaikana joo pahoinvointia, joka meni kyllä ohi 12 vko jälkeen, alapää ei revennyt kummassakaan synnytyksessä, en tiedä mitä tällä tarkoitetaan. Raskausarpia ei tullut ollenkaan kummassakaan raskaudessa.
Elämästä jää suuri osa kokematta, jos ei ole omia lapsia. Sen tajuaa vasta kun lapsi on syntynyt. Vauva menee kaiken muun edelle. Onhan se välillä vaikeaakin, mutta pitäisikö aikuisen elämä olla pelkkää tuutimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monia heteromiehiä ei kiinnosta lasten teko eikä perhe-elämä. Se on ihan luontainen vietti heteromiehillä, että heitä kiinnostaa pelkkä pökkiminen, mutta ei varsinainen lasten tekeminen ja kasvatus eikä perhe-elämä. Ihan luonnon oma valinta.
Kyllä se lasten hankkiminen nimenomaan niitä kiinnostaa, koska omat geenit pitää saada eteenpäin. Hoitaminen ei sitten kiinnostakkaan yhtä paljoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokainen ihminen on universumin historiassa yhdentekevä. Se että puskee tänne rääkyvän keilapallon kärsimään ja kuolemaan on vain ja ainoastaan julmaa.
Muuten joo, mut jätä toi "rääkyvä keilapallo" jatkossa pois...
Se on vain mautonta
Sellaisena lapset näen. En pidä lapsista yhtään enkä halua olla samassa tilassa heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei naisille tavismies kelpaa! Naiset haluavat miehen joka on jännä,rikas,akateeminen ja komea.
Naisen täytyy itsekinb olla samaa tasoa, ei riitä pelkkä (muovinen) ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
"Ja edelleen yhtä järjetön viesti. Miksi elämän pitäisi olla villiä ja yllätyksellistä? Miksei saisi tehdä samoja asioita vuodesta toiseen jos ne asiat tekevät onnelliseksi?"
Ei siinä saman tekemisessä mitään pahaa ole jos se tekee sinut onnelliseksi. Minä vain vastasin siihen yleiseen lapsettomuuden perusteluun jossa kerrotaan miten silloin on vapaus tehdä mitä haluaa mutta lapsien kanssa ei ole.
Jotenkin sen vapauden korostaminen tuntuu hassulta jos sitä ei sitten lopulta käytä juurikaan muuhun kuin että ehkä harrastaa tai näkee kavereita vähän useammin kuin perheelliset. Vapaus taitaa useimmin olla lähinnä tunne jota halutaan vaikka sitä ei sinällään juuri hyödynnettäisikään.
Edelleen kommenttisi ovat järjesttömiä. Mitä siis lapsettoman tulee sillä vapaudellaan tehdä jotta se miellyttäisi juuri sinua??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät jaksa lapsiperhe-elämää. Tunnen monia hyvätuloisia uranaisia, joiden maksamilla veroilla maksetaan monen perheen lapsilisät ja maksamattomat elatusmaksut. Kunnia heille. Tietysti sama koskee lapsettomia miehiä.
On uranaisia joilla on perhe.
Lasten kautta saamaa rakkautta, läheisyyttä, tyydytystä, rauhaa ja iloa on vaikea saada mistään muusta, itse uskon näin. Jokaiselle ihmiselle tekisi hyvää olla vain keskittymättä omaan itseensä. Lasten saaminen on kasvattanut itsestäni vähemmän itsekkään persoonan ja empaattisemman ihmisen. Ja onhan se tosi hienoa nähdä oman lapsen kasvu, kehitys, ensimmäiset sanat, askeleet jne.
Olen todella pahoillani että sinun piti itsekkäästi hankkia tänne maapallolle lisää sieluja vain opettamaan sinulle rakkautta ja epäitsekkyyttä. Mikäli et tiennyt, ihminen pystyy näitä asioita tajuamaan ja vaikka omistamaan koko elämänsä muille ilman lasten hankkimista. Ja viimeinen lause on tätä tyypillistä lässytystä, onhan se hienoa joo. Ja kysyikö lapselta kukaan haluaako hän syntyä?
Vierailija kirjoitti:
Elämästä jää suuri osa kokematta, jos ei ole omia lapsia. Sen tajuaa vasta kun lapsi on syntynyt. Vauva menee kaiken muun edelle. Onhan se välillä vaikeaakin, mutta pitäisikö aikuisen elämä olla pelkkää tuutimista.
Sinultakin jää suuri osa elämästä kokematta jos et asu Boliviassa, kasvata työksesi hevosia, käy läpi sukupuolenkorjausta, rupea rikkaaksi filmitähdeksi jne jne. Ai eikö noi asiat ole suurimpia unelmiasi? Mutta kun voi että, et vaan tajua miten paljosta jäät paitsi!! Mikään ei voi korvata Boliviassa asumista, et vaan ymmärrä sitä itse.
Niin, vai voisiko olla että ihmiset eivät halua samoja asioita? Minulle on aina ollut selvää että lapsen saaminen olisi painajainen - miksi ihmeessä haluaisin kokea sellaista? Ei mitään "välillä on rankkaa" vaan 24/7 helvettiä. Kuka sellaista haluaa itselleen, kun sen kerta voi välttää?
Hitlerin Saksassa nainen sai kunnianmerkin jos synnytti kymmeniä lapsia.
Pitäisikö meilläkin myöntää valtiolta kunnianmitali naiselle joka synnyttää kymmeniä lapsia. Voisi innostaa monia.
Mitalin taakse voisi laittaa päättäjien nimikirjoituksetkin.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kautta saamaa rakkautta, läheisyyttä, tyydytystä, rauhaa ja iloa on vaikea saada mistään muusta, itse uskon näin. Jokaiselle ihmiselle tekisi hyvää olla vain keskittymättä omaan itseensä. Lasten saaminen on kasvattanut itsestäni vähemmän itsekkään persoonan ja empaattisemman ihmisen. Ja onhan se tosi hienoa nähdä oman lapsen kasvu, kehitys, ensimmäiset sanat, askeleet jne.
Olen todella pahoillani että sinun piti itsekkäästi hankkia tänne maapallolle lisää sieluja vain opettamaan sinulle rakkautta ja epäitsekkyyttä. Mikäli et tiennyt, ihminen pystyy näitä asioita tajuamaan ja vaikka omistamaan koko elämänsä muille ilman lasten hankkimista. Ja viimeinen lause on tätä tyypillistä lässytystä, onhan se hienoa joo. Ja kysyikö lapselta kukaan haluaako hän syntyä?
Lapsi päätti itse hedelmöittyä ja jakautua solutasolla. Tosi monet menee aborttiin kun eivät halua syntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pieni ohikiitävä hetki kun se lapsi on vauva ja valvottaa.
Kyllä se lapsi valvottaa ikävä kyllä vielä aikuisenakin, jos on haasteita.
Jos on armeijan yövahtivuoroista selvinnyt ja jaksaa siten ettei mielenterveys mennyt, niin lapsen valvotuksetkin jaksaa leikiten.
Ei ole paha nakki. Monessa duunissakin täytyy valvoa. Terve voimakas yksilö jaksaa valvomiset ilman hajoilua.
Heikot ei jaksa ja hyvä ettei hanki lapsia.
Alue: Aihe vapaa
Keski-ikäisenä isänä voin vähän kertoa omia näkemyksiäni tähän.
Ei se lapsi nyt loppujen lopuksi niin hirveästi vie rahaa kuin jotkut ehkä luulevat ja yleensä siinä on kahden ihmisen tulotkin käytettävissä. Alussa tietysti täytyy hankintoja tehdä, mutta tavaraa saa käytettynä tai tutuiltakin joskus. Sitten se on vaan korviketta ja pilttiä ja sellaista jonkin aikaa, ei se vararikkoon ketään vie. Vaatteita sitä mukaa kun niitä tarvitaan, niissäkin voi turvautua käytettyihin jos on tiukkaa. Päiväkotimaksut rasittavat jonkin verran, tämäntyyppiset asiat varmasti riippuvat paljolti myös asuinpaikasta että miten paljon. Ei kannata olla härkäpäinen sen suhteen, että minä haluan asua Helsingin keskustassa ja piste. Se ei välttämättä ole perhettä ajatellen muutenkaan ideaalista. Lapsilisät ja muut mahdolliset tuet toki helpottavat sitten vielä.
Vauva-aika ei tosiaan ole helppoa, varsinkaan miehelle kun ei ole ollut 9kk:n kehollista yhteyttä vauvaan ja yhtäkkiä annetaan vain rääkyvä nyytti syliin että pidä huolta. Mutta kiintymys syntyy ja siitä rumbasta kyllä ihminen selviää ja sen jälkeen alkaa helpottaa. Mitään oikeasti arvokasta ei saa helpolla. Palkinto kasvaa jatkuvasti kun mennään eteenpäin. Taaperoiässä on jo aika kivaa touhuta. Siinä kasvaa itsekin miehenä ja ihmisenä, kun ottaa vastuuta jostain muusta kuin vain itsestään. Elämä ei lopu vauvan tuloon, se vain menee tietyille raiteille hetkeksi.
Mitä tulee maailmantilanteeseen, elämä on kuitenkin suhteellisen turvallista kun katselee historiaa taaksepäin. Joskus oli laskettu että ihmisen surkein ja vaarallsin aika elää oli joskus 1600-luvulla, jolloin oli aikamoista helvettiä monella tavalla ja ihmisiä kuoli kaduille ja koteihin kuin kärpäsiä. Lääketiede ja sosiaaliturva, mitä ne ovat? Silti elettiin ja tehtiin lapsia, toki ehkäisyäkään ei ollut mutta silti ei ajateltu että maailma loppuu joten lopetan minäkin. Joten ei kannata ottaa sellaista mentaliteettia että maailma loppuu ja sen takia kannattaa myös oma sukulinja sammuttaa. Jos me täällä sivistyneissä valtioissa lopetamme lisääntymisen ja muualla sikiäminen jatkuu, se ei ainakaan ole hyväksi maailmalle ja planeetalle. Ehkä sinun lapsesi keksii mullistavan energiaratkaisun?
Taitaapa nykyään suurin haaste olla tuo itse pariutuminen. Siis että löytää sellaisen kumppanin, jonka kanssa voi lähteä yhdessä sitä hommaa rakentamaan hyvältä ja terveeltä pohjalta. Ja molemmat tosissaan ja vastuussa omasta toiminnastaan, eikä mitään pikkumaista omaan napaan tuijottamista. Ei se, että mitä minä saan ja mitä minulle kuuluu, vaan että mitä minä voin antaa siihen suhteeseen ja perheeseen.