Lue keskustelun säännöt.
Pilasin elämäni eroamalla
27.03.2024 |
Minulla oli hyvin traumaattinen lapsuus ja nuoruus. Nuorena aikuisena sain jostain syystä hyvän, kunnollisen miehen puolisoksi. Hän oli rakastava ja ihana. En kuitenkaan koskaan osannut ottaa hänen rakkauttaan vastaan - se oli minulle liian vierasta. Rakastin häntä, mutta platonisesti. Tunteiden puolesta tunsin enemmän vetoa tutuntuntuisiin ihmisiin: ihmisiin, jotka eivät välittäneet minusta. Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin.
Suhde oli siis platonisella tasolla hyvä, mutta jotain puuttui: se tunneyhteys. Koska tunsin kuitenkin vetoa muihin miehiin (=narsisteihin), päättelin, että emme ole toisillemme "ne oikeat" ja otin eron miehestä.
Liitosta saimme kuitenkin lapsen. Äidiksi tuleminen nosti voimakkaasti omat menneisyyden traumat pintaan, tuli mielenterveysongelmia. Pääsin lopulta, jonkin aikaa eron jälkeen, psykoterapiaan.
Monta vuotta terapiassa käytyäni aloin ymmärtämään monia asioita itsestäni ja menneisyydestäni. Kasvoin henkisesti ja aloin ymmärtää mm turvallisen rakkauden arvon - sellaisen, jollaista olin saanut lapseni isältä. Ymmärsin, että tunneyhteyden puuttuminen minun ja hänen välillä johtui minun traumoistani ja todennäköisesti terapian myötä olisin kyennyt löytämään tunneyhteyden mieheeni.
Mutta, liian myöhäistä oivalluksille. Mies oli jo jatkanut elämäänsä (niin kuin pitääkin), löytänyt toisen naisen, avioitunut uudelleen ja saanut toisen lapsenkin.
Olen tietysti hänen, ja heidän, puolestaan onnellinen. Uskon, että miehen on helpompaa elää uuden puolisonsa kanssa, joka minua tasapainoisempi.
Surettaa vain oma tilanne. Järkyttävää on tajuta, että oli kerran niin hyvä tilanne - oli ihana mies, koti, perhe - mutta ei vain itse ollut silloin kykeneväinen hänen ja ydinperheen arvoa näkemään, pitämään siitä kynsin hampain kiinni.
Surettaa myös lapsen puolesta että hän menetti ydinperheen, joka olisi ehkä voitu saada toimimaan. Onneksi hän ei ainakaan vaikuta hirveästi kärsivän.
No, elämä jatkuu. Lapsen ollessa minun luona, on minun hyvä olla. Koti tuntuu kodilta. Lapsi on päivien valo, rakkaus häntä kohtaan on suurta.
Mutta näinä päivinä kun lapsi poissa, suru valtaa mielen. En syytä itseäni erosta, tein sen päätöksen silloin sillä ymmärryksellä kuin minulla silloin oli, mutta suren sitä kyllä. Elämäni pilasin eroamalla. Ei siitä pääse mihinkään, sen kanssa pitää vain elää.
En vain oikein tiedä, mitä elämälläni enää tekisin. Lapsi varttuu, eikä ole häntä kohtaan oikein jos minulla ei ole elämässäni muuta kuin hän. En osaa olla individualisti, nauttia itsellisestä elämästä matkusteluineen ym. Vähät kaverit olen menettänyt vuosien saatossa. Luontevinta minulle olisi elää perhe-elämää isossa perheessä, jossa saisin hemmotella ja hyysätä läheisiäni.
Mutta en enää kuvittelekaan että perhettä saisin. Lapsettomalle miehelle en kelpaa, ja taas uusperhettä jossa molemmilla lapsia, en halua. En usko että sellainen olisi lapsille hyväksi.
No, tällainen avautuminen nyt. Pitäkää kiinni perheistänne te joilla sellainen on. 😊
Kommentit (332)
Uusi elämäsi on vasta alussa AP.
katse eteenpäin tulevaisuutta kohti, menneisyydestä ei mitään haettavaa.
toivon kaikke Hyvää sulle 🍀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on jonkin sortin pazkiainen ja mammat täällä vaan kannustaa.
Mitä enemmän tutustun naisiin ja heidän ajatusmaailmaansa, sen enemmän pidän koiristani.
Se on varmasti kaikille paras niin että pysyttelet koiriesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Uusi elämäsi on vasta alussa AP.
katse eteenpäin tulevaisuutta kohti, menneisyydestä ei mitään haettavaa.
toivon kaikke Hyvää sulle 🍀
Kiitos tsempistä! Kaikkea hyvää myös sulle<3 -ap
No, etköhän sinä tehnyt nipun virheitä jo ennen eroa.
Minäkin erosin hyvästä miehestä. Luotettavasta, kunnollisesta sekä hyvät elämän arvot omaavasta. Tein päätöksen tunnekuohuissa ja voin itse silloin todella huonosti. Toki olihan parisuhteessa moni asia pielessä, mutta kadun sitä että olisiko terapialla voinut vielä lasten ydinperheen säilyttää ehjänä. Tunteet eivät ole kuolleet vaikka silloin luulin että rakkautta ei ole.. nyt vain elämä on tilanteessa että millekkään ei enään mitään voi. Surettaa se että rikoin perheen, koska kuvittelin että eroaminen on ainut vaihtoehto. Antaisin mitä vain että saisin sen elämän takaisin tai että ajassa voisi palata takaisin.. tietäisin mitä tekisin toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku taas pilaa elämänsä siksi ettei eroa. Asia on ainoastaan tapauskohtainen etkä voi omasta kokemuksestasi antaa yleispätevää ohjetta. Toiselle ero tutusta mutta yhteydettömästä suhteesta voi olla paras päätös, jonka tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulle olisi voinut käydä paljon huonommin eli olisit ollut liitossa semmoisen häiriintyneen kanssa ja traumatisoitunut siinä lisää. Että voishan tuota ex-miestä ajatella ihan lahjana sen hetkiseen elämän tilanteeseen. Nyt on toisin ja tulevaisuus edessä.
No, se on hyvä että aikuinen vältti häiriintyneen miehen ja unohdetaan tässä nyt iloisesti se, että oliko lapsi yhtä onnekas, kun äidikseen keskenkasvuisen aikuisen.
Apn avaus ja vastaukset eivät ole mitenkään keskenkasvuisia. Hän näyttää ymmärtävän ja sisäistävän että eroon syyllinen oli hän itse. Ja pystyy kantamaan sitä syyllisyyttä. On niitäkin varsinkin miehissä jotka kääntävät syyttävän sormen aina itsestään poispäin. He eivät kasva henkisesti terveempään suuntaan edes eron tai erojen myötä vaikka terapiaa olisi vuosi
hmm, hänhän vastailee täällä vasta kun ne paskat on jo housuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku taas pilaa elämänsä siksi ettei eroa. Asia on ainoastaan tapauskohtainen etkä voi omasta kokemuksestasi antaa yleispätevää ohjetta. Toiselle ero tutusta mutta yhteydettömästä suhteesta voi olla paras päätös, jonka tekevät.
Harvoin on. Narsisistia piirteitä omaavalle voi olla.
Mä en eronnut vaikka olen varmaan itse se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Narsisti näkeee kumppaninsa arvottomana, jolloin omat heikkoudet eivät niin helposti paljastu ja säästyy tuomiolta ja torjunnalta.
Rakkaussuhteeseen kuuluu läheisyys, joten valeminä käy ylikierroksilla. Kyvyttömyys aitouteen on tavalllista: uskot, että vain valeminäsi on rakkauden arvoinen.
Yksi tapa on muistella lapsuutta. Käyttää apuna valokuvia. Retkeileee tuttuihin paikkoihin ja hyödyntää mielikuvia, antaa muistikuvien virrata hämärässä huoneeessa. Ei tule pakottaa muistoja vaan antaa mielesi työskennelllä rauhassa ja käyttää apuna nykyhetkistä tilannetta.
Lapsuuden muistot on suurimmaksi osaksi pelkää mielikuvitusta.
Jaa-a. Sellainen trollaus tällä kertaa. Oli kuin jostain oppikirjasta "varoittava tarina".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Sellainen trollaus tällä kertaa. Oli kuin jostain oppikirjasta "varoittava tarina".
Oppikirja? Mistä puhut?
Vierailija kirjoitti:
No, etköhän sinä tehnyt nipun virheitä jo ennen eroa.
Jiiisus mitä kusipäitä täältä löytyy!!!
Terv Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että naisille on helpompaa ottaa ero kunnollisista miehistä kuin niistä j ännämiehistä.
Mistä tämä johtuu, että j ännämiehiä kohtaan tunnetaan aina enemmän kipinää?
Trauman vääristämistä ihmissuhdemalleista ja samasta syystä johtuvasta vääristyneestä minäkuvasta ja rajojen puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Sellainen trollaus tällä kertaa. Oli kuin jostain oppikirjasta "varoittava tarina".
Johonkin sinussa tämä ketju selvästi osui kun tuolla tavalla sanot. Oletko miettinyt mistä se johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Ap on jonkin sortin pazkiainen ja mammat täällä vaan kannustaa.
Mitä enemmän tutustun naisiin ja heidän ajatusmaailmaansa, sen enemmän pidän koiristani.
Samoin. Tuossa kuvattiin hyvin perinteinen hyvän miehen kohtalo. Ei kiinnosta.
Suosittelen kaikille miehille hyvää koiraa tai umpiluupäistä sekoilua jos B-vaihtoehto eli naiset kuitenkin pitää kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on jonkin sortin pazkiainen ja mammat täällä vaan kannustaa.
Mitä enemmän tutustun naisiin ja heidän ajatusmaailmaansa, sen enemmän pidän koiristani.
Se on varmasti kaikille paras niin että pysyttelet koiriesi kanssa.
Paitsi niille koirille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on jonkin sortin pazkiainen ja mammat täällä vaan kannustaa.
Mitä enemmän tutustun naisiin ja heidän ajatusmaailmaansa, sen enemmän pidän koiristani.
Samoin. Tuossa kuvattiin hyvin perinteinen hyvän miehen kohtalo. Ei kiinnosta.
Suosittelen kaikille miehille hyvää koiraa tai umpiluupäistä sekoilua jos B-vaihtoehto eli naiset kuitenkin pitää kokeilla.
Niin sen hyvän miehen kohtalohan oli siis löytää uusi hyvä kumppani?
Ei taitaisi onnistua sinulta
Vierailija kirjoitti:
Joku taas pilaa elämänsä siksi ettei eroa. Asia on ainoastaan tapauskohtainen etkä voi omasta kokemuksestasi antaa yleispätevää ohjetta. Toiselle ero tutusta mutta yhteydettömästä suhteesta voi olla paras päätös, jonka tekevät.
Luitko apn avauksen tekstin vai pelkästään otsikon?
Ap on jonkin sortin pazkiainen ja mammat täällä vaan kannustaa.
Mitä enemmän tutustun naisiin ja heidän ajatusmaailmaansa, sen enemmän pidän koiristani.