Miksi kotirouvia vihataan?

Vierailija kirjoitti:

En vihaa, mutta en ymmärrä.

Siis miksi joku ei halua kehittää itseään opiskelemalla ja saada onnistumisen kokemuksia työelämässä, vaan mieluummin lojuu kotona pyykkäämässä ja laittamalla miehelle päivällistä?

Siis jos ei ole lapsiakaan enää kotona. Ovatko nämä naiset jotenkin masentuneita, yksinkertaisia ja kouluttamattomia?

Naisviha ei ole mikään alempien sosiaaliluokkien ilmiö. Naisten tasa-arvoa vastustavia löytyy miehistä ja naisista, rikkaista ja köyhistä, koulutetuista ja kouluttamattomista.

Oikeistopuolueet saattavat olla oikea osoite, jos lähdetään etsimään ihmisryhmiä jotka pitävät positiivisena asiana sitä että tasa-arvokehitys saadaan peruutusvaihteelle.

Provider-kulttuuri on nyt nostettu isosti esille mediassa. Ja mediakenttä tunnetusti on oikeistolaisten miesten hallinnassa.

Sama mielenvikainen feministi laittanut jo monta miesvihaviestiä putkeen. Kannattaa jäädä kotiin nauttimaan helposta elämästä niin ei katkeroidu kuin hän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus ja halveksunta

 

Eniten pskaa jauhavat muut naiset, jotka joutuvat repimään perseensä työelämässä pienten lasten kanssa. Monilla elämä on yhtä selviytymistä. 

 

Eniten teitä inhoaa edelleenkin miehet. Ovatko miehetkin kateellisia nimenvaihdoistanne ja passiivisesta or*aroolistanne? Eivät ole. Se on kumma miten sokeita olette sille, että MIESTEN suvuissa ei haluta tyttöjä, yhdessäkään kotiakkakulttuurissa naisia ei haluta. Miksi luulette muiden naisten olevan kateellisia siitä että pas*otte kaikkien naisten oikeudet nimenvaihdoillanne ja sillä, että teidän takia meitä KAIKKIA syrjitään työelämässä?

Tajuaisiko kotiakka jo oman napansa ympärille? Tajuatteko että teitä vihaa, hävittää, lyö, vetää tur*aan ja rai*kaa väkisin miehet? Ovatko he siis kateellisia?

Vähän rajua kielenkäyttöä. Itse asiasta olen kyllä samaa mieltä. Ei todellakaan ole mitään syytä olla kateellinen noille naisille. Tunnen sääliä, ja myös vihaa siitä että he "paskovat naisten oikeudet". Koska siitähän on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva on ollut kotirouva, vaikka olin jo viime vuosituhannella vanhusten hoidossa oli yksi ainut ammatiltaan "rouva" ja hän oli yli 90 vuotias, kaikki muut olivat töitä tehneet. Ne jotka arvostelevat leskeneläkettä eivät edes tajua että ihminen voi kuolla vaikka on nuori ja pieniä lapsia, leski ei edes ole yksinhuoltaja, lapset toki saavat pientä rahaa "orvon eläkettä" alaikäisenä.

Ehkä maailma on sitten muuttunut. Omassa lapsuudessani 80-90-luvuilla oli paljon kotirouvia.

Minä olin lapsi ja nuori 70-80 luvuilla, ainoat äidit jotka oli kotona olivat perhepäivähoitajia. Kaikki muut äidit kävi töissä. Näin täällä kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva on ollut kotirouva, vaikka olin jo viime vuosituhannella vanhusten hoidossa oli yksi ainut ammatiltaan "rouva" ja hän oli yli 90 vuotias, kaikki muut olivat töitä tehneet. Ne jotka arvostelevat leskeneläkettä eivät edes tajua että ihminen voi kuolla vaikka on nuori ja pieniä lapsia, leski ei edes ole yksinhuoltaja, lapset toki saavat pientä rahaa "orvon eläkettä" alaikäisenä.

Ehkä maailma on sitten muuttunut. Omassa lapsuudessani 80-90-luvuilla oli paljon kotirouvia.

Minä olin lapsi ja nuori 70-80 luvuilla, ainoat äidit jotka oli kotona olivat perhepäivähoitajia. Kaikki muut äidit kävi töissä. Näin täällä kaupungissa.

70-80 luvulla pystyi hyvin yhden ihmisen palkalla elättämään perheen,ostamaan talon ,mökin ,auton ym. Nykyään ei enää pysty. Siksi kotiäitejä vihataan koska kateus siitä, että joillakin Miehillä on varaa edelleenkin elättää yksin perheensä.

Vierailija kirjoitti:

Harva perusduunarimies haluaa olla yksin taloudellisesti vastuussa kaikesta. 

Aloittaja ei kai tarkoittanut yksittäisiä tapauksia (jokainen valitsee puolisonsa miten haluaa), vaan sitä vihaa jota (ehkä) saa vastaan ihmisiltä, joille asia ei kuulu mitenkään. Sama juttuhan on monessakin asiassa, suureen ääneen kammoksutaan vaikka tatuointeja, homoseksuaalisuutta, miniomakotitaloja ja vaikka mitä, vaikka toisten valinnat eivät vaikuttaisi itseen yhtään mitenkään. On vain niin kiva töräytellä.

Vierailija kirjoitti:

En vihaa, mutta en ymmärrä.

Siis miksi joku ei halua kehittää itseään opiskelemalla ja saada onnistumisen kokemuksia työelämässä, vaan mieluummin lojuu kotona pyykkäämässä ja laittamalla miehelle päivällistä?

Siis jos ei ole lapsiakaan enää kotona. Ovatko nämä naiset jotenkin masentuneita, yksinkertaisia ja kouluttamattomia?

Eiköhän sillä kotirouvalla ole nimenomaan enemmän aikaa opiskella ja hankkia onnistumisen elämyksiä kuin monella työssäkäyvällä. Kaikkien työ kun ei tänä päivänäkään ole mitään flow'ssa liitämistä ja uuden oppimista vaan aika tylsää. Toki nämä kaikki ovat omia valintoja, joita tekevät niin työssäkäyvät kuin kotirouvat. Mutta harva kotirouva nyt siis oikeasti pesee pyykkiä aamusta iltaan.

Harva tosiasiassa jatkaisi normaalisti palkkatyössä, jos taloudellisessa mielessä ei tarvitsisi (useimmat kotirouvat ovat kyllä ymmärtäneet turvata oman taloudellisen asemansa yllättävien tilanteiden varalta, kotiäideistä ehkä osa ei). Kaipa syynä on siis kateus joka näkyy halveksuntana. Ihmiset yleensä haluavat korostaa, että heidän omat valintansa ja pakkonsa olisivat jotenkin parempia kuin muiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva perusduunarimies haluaa olla yksin taloudellisesti vastuussa kaikesta. 

Aloittaja ei kai tarkoittanut yksittäisiä tapauksia (jokainen valitsee puolisonsa miten haluaa), vaan sitä vihaa jota (ehkä) saa vastaan ihmisiltä, joille asia ei kuulu mitenkään. Sama juttuhan on monessakin asiassa, suureen ääneen kammoksutaan vaikka tatuointeja, homoseksuaalisuutta, miniomakotitaloja ja vaikka mitä, vaikka toisten valinnat eivät vaikuttaisi itseen yhtään mitenkään. On vain niin kiva töräytellä.

 

Mutta tämä asia kuuluu muille. Vai väittääkö joku että naisten työssäkäynti ei olisi olennainen osa tasa-arvoa? Ja väittääkö joku että miehet eivät jatkuvasti yrittäisi työntää naisia takaisin hellan ja nyrkin väliin?

Tai ehkä joku haluaa ottaa esiin pikkunokkelan argumentin että valinta jäädä kotiin on feminististä valinnanvapautta (jota oikeistolaiset miehet tarjoavat).

Olen kotirouva, eikä meillä ole lapsia. Ei kukaan sivullinen tiedä "statustani", vain sukulaiset ja ystävät tietävät. Joihinkin virallisiin papereihen se kirjataan. Tilanteeni ei ole herättänyt missään tilanteessa sen kummempaa ihmetystä, enkä usko kenenkään vihaavan minua, tai jos joku vihaa, niin ei ole tietooni tullut. En ole ikinä saanut yhteiskunnalta mitään sosiaalitukia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva on ollut kotirouva, vaikka olin jo viime vuosituhannella vanhusten hoidossa oli yksi ainut ammatiltaan "rouva" ja hän oli yli 90 vuotias, kaikki muut olivat töitä tehneet. Ne jotka arvostelevat leskeneläkettä eivät edes tajua että ihminen voi kuolla vaikka on nuori ja pieniä lapsia, leski ei edes ole yksinhuoltaja, lapset toki saavat pientä rahaa "orvon eläkettä" alaikäisenä.

Ehkä maailma on sitten muuttunut. Omassa lapsuudessani 80-90-luvuilla oli paljon kotirouvia.

Minä olin lapsi ja nuori 70-80 luvuilla, ainoat äidit jotka oli kotona olivat perhepäivähoitajia. Kaikki muut äidit kävi töissä. Näin täällä kaupungissa.

Olen maalta ja siellä kotiäitejä oli paljon.

Ainahan loisia on vihattu

Suomessa nyt vihataan kaikkea ja kaikkia, joka/jotka poikkeavat yhteiskunnan asettamista normeista. Suomi ja suomalaiset ovat tiukassa kontrollissa, eikä yksilölle tai parheelle jää juurikaan tilaa päättää omasta elämästään. Ihmisen elämä on ohjattua kehdosta hautaan. 

Naiset ovat kusseet omiin muroihinsa kun nykyään hoitavat sekä täyden työviikon että miehen ja mukulat. Siihen nähden kotirouvuus on ihan luksusta.

Ehkä paras olisi tienata ensin rahaa säästöön ja sijoituksiin ja jäädä sitten kotiin. Ellei sitten satu nauttimaan työnteosta.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat kusseet omiin muroihinsa kun nykyään hoitavat sekä täyden työviikon että miehen ja mukulat. Siihen nähden kotirouvuus on ihan luksusta.

Ehkä paras olisi tienata ensin rahaa säästöön ja sijoituksiin ja jäädä sitten kotiin. Ellei sitten satu nauttimaan työnteosta.

Mitä ihmettä? En ole ajatellutkaan, että miestäkin pitää hoitaa. Vai tarkoitetaanko tällä jotenkin vammautunutta, sairasta miestä?

Taannoin tapasin nuoruusajan tutun joka tietysti kysyy että mitäs teet nykyään, sanoin että enpä juuri mitään, vois kai sanoa että kotirouvailen. Hän siihen että "ai oot löytänyt rikkaan miehen" - no ihan normituloisen varmaan, ei pälkähtänyt päähän että ehkä mä itse olenkin se rikas... ei kai näy päällepäin. 

Aika moni tuntemistani "kotirouvista" on ehtinyt tehdä vuosikymmenien työuraa ja kerryttää varallisuutta, jolla mahdollistaa "downshiftauksen".

En usko, että kukaan normaalijärkinen nainen jättäytyä miehensä elätettäväksi, eikä moni mies edes halua olla yksin vastuussa kaikesta.

Mä olen ollut kotiäiti/kotirouva koko ikäni. Nyt lapset ovat jo nuoria aikuisia ja odotan, että voin autella lastenlasten hoidossa. En tietenkään tuputa apuani, mutta olen valmis heti, kun kysytään. Mulla on omaa varallisuutta, etten ole oikeastaan miettinyt siksikään työelämää. Olen koulutettu (OTM, mutta tutkintoni on ulkomailta). Olen kyllä maksutta autellut ystäviä, jos on pyydetty.

Ei ole kukaan ilmaissut vihaa tai kysellyt, miksi en mene töihin.

"mikä kotirouvissa ärsyttää?"



Ärsytys ja vihaaminen ovat reilusti liian vahvoja sanoja. Ennemminkin toisin päin: saavutuksia ja pitkäjänteistä kovaa työtä arvostan. Kotiäideillä näitä ei ole, eikä niiden tuomaa arvostustakaan.



Se on jotain ihan mennyttä maailmaa, jossa joku kouluttamaton tai elämässään epäonnistunut pystyi pari lasta hankikimalla nostamaan statustaan "olen sentään äiti"-osastolle. Äitinä oleminen ei ole mikään arvostuksen aihe nykymaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuka heitä vihaa? Itselläkin lähipiirissä useampikin, osa tuntuu olevan onnellisia ja se on hieno juttu, osa on ihan helkkarin katkeria ja kaatavat sen sitten miestensä ja lastensa niskaan. Sitä en ymmärrä. Itsehän he ovat sen ratkaisunsa aikoinaan tehneet, miksi siitä muita pitää rankaista?

Se katkeruus johtuu siitä, ettei ole mitään omaa. Siihen herätään jossain vaiheessa eikä se kotirouvana oleminen enää tunnu hyvältä.