Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat eivät enää kyläile, kun pyysimme auttamaan
25.03.2024 |
Lapsiperheille aina sanotaan, että pyytäkää rohkeasti isovanhemmilta apua arkeen. Me kokeilimme, mutta nyt he eivät enää vieraile meillä. Isovanhemmat ovat aiemmin kutsuneet itsensä säännöllisesti kylään ja tulleet "passattaviksi". Istuvat sohvalle ja odottavat valmista ruokaa. Jättävät lautasensa pöytään ja sitä rataa. Viime kerralla sanoimme ystävällisesti isovanhemmille ruokailun jälkeen, että veisittekö lapset ulos, me jäämme siivoamaan kodin sillä välin vauvan kanssa. No, puimme lapset (2 kpl) ulos ja laitoimme isovanhempien kanssa pihalle ja saimme viikkosiivouksen hoidettua. Mutta kas kummaa! Nyt on vierähtänyt jo monta kuukautta eikä isovanhemmat olekaan kutsuneet itseänsä kylään. Missä meni vikaan???
Kommentit (321)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toiset isovanhemmat asuivat kaukana, tapasimme heitä kerta vuoteen , toiset vanhoja ja sairaita lapsia hoitamaan. Kuitenkin kävimme usein elokuvissa, ravintolassa, matkoilla ym jutuissa ihan kahdestaan mieheni kanssa. Ostimme lastenhoitopalveluja. Oli todella mukavia ja osaavia lastenhoitajia, yötäkin. Lapsista oli myös kivaa ja muistelevat nyt aikuisina hauskoja ja aktiivisia hoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Ei meille isovanhemmat nyt siivoamaan tule, mutta mieluusti kyllä nappaavat lapset mukaansa vaikka ulos. Oikein ehdottavat, että voivat käydä vähän kävelemässä, "retkeilemässä" tms., jotta me vanhemmat saamme hetken olla. Ja näin toimii molemmat minun ja mieheni vanhemmat, kun käyvät.
Itse toivoisin myös tällaista suhdetta lapsen ja isovanhempien välille, mutta toki kun omien lasten kanssa ei ole leikitty/viety metsäretkelle/leikkikentälle/kävelylle, niin kokevat varmaan liian vaivalloisena asiana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opimme, viisaat isovanhemmat eivät mene yökylään, eivät he osaa oikein olla siellä miniän kodissa. Ei olla oikealla tavalla lasten kanssa, harmittavia ihmisiä kaikin tavoin.
Miniän kodissa... Taas tätä. Eikö se koti ole myös pojan? On se kumma, että kaikki on aina miniän syy, miniä sitä ja miniä tätä, se oma poika on ihan lapatossu? Kuka siitä sellaisen kasvattikaan? Vai voiko olla, että hänkään ei juuri pidä vanhempiensa käytöksestä?
Jos olet miniä sun ylitse kodissasi saa kävellä anoppi perusteella että on miehesi äiti?
Tiiätkö, poikien äitinä, kumpikin eli itsenäistä elämää yli 10 vuotta kunnioitin heidänkin isännyyttään. Heidän kotinsa oli heidän.
Naiset eli miniät useimmiten kuitenkin ovat niitä kotitöiden haltijoita, emäntinä.
En pidä miniöitäni ilkeinä enkä poikiani vaan aikuisina ihmisinä joiden asioihin en sotkeennu.
Enhän minä mene vaikka serkkuni kodissa määräämään ja hääräämään, ihan samoin aikuisina kohtelen aikuisia lapsiani ja miniöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa tosi ikävältä, että isovanhemmat reagoivat kuvailemallasi tavalla. En ymmärrä miten isovanhempien tulee edes mieleen tulla kyläilemään odottaen vain palvelua ja passausta. Luen aika järkyttyneenä näitä kommentteja, joissa isovanhempien katsotaan hommansa jo tehneen ja nyt lapsiperheen odotetaan jollain tavalla palvelevan tai palkitsevan isovanhempia. Vahvistaa käsitystäni siitä, että isovanhempi-ikäiset ihmiset ovat usein jotenkin aika katkeroituneita, vaille jääneitä ja itsekkäitä; ajattelevat paljon vain itsensä kautta. Ja kyllä, olen isovanhempi myös itse ja haluan auttaa seuraavia sukupolvia niin paljon kuin voin ja jaksan.
Aloitukseen liittymättä, kyseiset isovanhemmat
No sehän on näissä keskusteluissa mitä miniät ajattelevat puolisonsa vanhemmista. Eihän sitä tarvitse arvailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yhdessä keskustelussa viiskymppinen miniä oli sitä mieltä että esittää anoppinsa perikunnalle laskun niistä tunneista kun mies ollut järjestämässä hautajaisia ja perikunnan asioita. Hän on joutunut vastaamaan kotitöistä ja lapsista (teini-ikäisiä, selvisi) ne päiväkaudet.
Ap, miten olet ottanut miehen, jotka nuo juntit isovanhemmat ovat kasvattaneet? Mies alkaa kummasti ajan myötä muistuttamaan vanhempiaa, eli kohta hänkin istuu sohvalla ja passauttaa sinulla itsensä. Vähän aikaa jaksaa ehkä petrata, mutta kyllä se varsinainen luonto ja kotoa opitut opit jossain vaiheessa lyö läpi.
Miten on laittaako anoppi ja appi sinut töihin, kun olette siellä käymässä?
Tää on minun mielestä taas ihan trolli aloitus. Ja muutenkin jotenkin typerää yleistää, jos omat appivanhemmat ei tee mitään, että kaikki appivanhemmat on tuollaisia. Joillakin on fiksut puolisot, jotka on fiksut appivanhemmat kasvattaneet. Omena ei yleensä kauaksi puusta putoa. Kannattaa katsoa niitä mihen vanhempia jo seurustelu vaiheessa ja jos he vain passauttavat itseään, tulee mieskin joskus tuohon tapaan palautumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin koko ketjun. Ap:lla siis tilanne, jossa isovanhemmat kutsuvat itsensä kokonaiseksi viikonlopuksi kylään. Eivät siis tule yllättäen vaan ovat etukäteen ilmoittaneet tulostaan. Ilmeisesti asuvat aika kaukana, kun pitää olla koko viikonloppu? Olen samaa mieltä monen muunkin kirjoittajan kanssa, että pitää osata sanoa isovanhemmille, että ei käy. Voi ehdottaa koko viikonlopun sijasta vain yhden päivän käyntiä. Isovanhemmat voivat sitten halutessaan vaikka tehdä ne muut päivät jotain muuta ja majoittua hotellissa. Vaihtoehtoisesti voi myös suostua siihen, että ovat koko viikonlopun, mutta sanoo jo puhelimessa, että sitten isovanhempien pitää viedä lapsia ulos jne. Eli kertoo jo etukäteen, mitä isovanhemmilta sillä käynnillä odottaa. Isovanhemmat sitten päättävät, tulevatko vai jättävätkö tulematta.
Täytyy kyllä sanoa, että olen mä ainakin jossain määrin ollut onnekas omien vanhempieni suhteen. Mun vanhemmat eivät ole koskaan tulleet kutsumatta kylään. Eivät edes koskaan kutsuneet itse itseään kylään. Aina on ollut niin, että jos ja kun he haluavat meitä tavata, ovat kutsuneet meidät luokseen. Ja kun mä olen halunnut heitä tavata, olen kutsunut heidät meille. En ole vanhempieni luona käydessäni tehnyt kotihommia. En keittänyt kahvia, en kattanut pöytää, en tiskannut enkä muutakaan. Paitsi vasta ihan viime vuosina, kun isäni liikkumiskyky on merkittävästi heikentynyt. Nyt katan pöydän ja kerään astiat pöydästä kahvittelun jälkeen pois ja vien ne keittiöön. Isä saa laitettua astiat siitä itse tiskikoneeseen. Enkä ole odottanut, kun ovat olleet meillä, että he huseeraisivat mun keittiössäni. En ole odottanut sitä lapsiltanikaan, kun käyvät kylässä. Poikkeuksena jotkut sukujuhlat, jolloin toinen tai kolmaskin käsipari on ollut avuksi, jotta tarjottavat saadaan nopeammin pöytään.
Lastenhoitoapua olen vanhemmiltani aikoinaan saanut, kun on ollut tarvetta. Mutta silloin on asiasta sovittu etukäteen ja lapset ovat sitten menneet mummolaan. Vanhempani ovat myös aikoinaan ihan itse pyytäneet lapsia sinne yöksi. Tai ovat halunneet viedä Muumimaailmaan, Särkänniemeen tms. Vähän isompina pääsivät vanhempieni mukana ulkomaanmatkoillekin. Mulla ei ole lapsenlapsia, mutta siskollani on. Olen välillä ottanut näitä lapsia meille, kun vanhemmillaan on ollut jotain menoa. Olen myös välillä soittanut ja kysynyt, haluaisiko lapset taas tulla isotädin luokse päiväksi/viikonlopuksi. Ihan vain siksi, että mun on ollut lapsia ikävä ja haluan viettää aikaa juuri heidän kanssaan.
Mun vanhempani tosin ovat aina asuneet lähellä eikä ole ollut ongelmia heillä mennä yöksi omaan kotiin. Jos olisivat asuneet kauempana, olisivat joutuneet yöpymään hotellissa. Mulla ei ole ollut vierashuonetta eikä edes vuodesohvaa, jossa ylimääräiset yöpyjät voisivat nukkua. Ei siitäkään huolimatta, että asun kohtuullisen lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää ja sukulaisia ja kavereita olisi aika ajoin mielellään yöpynyt luonani, kun olivat lähdössä reissuun ja lento lähti aikaisin aamulla. Asuinneliöt ovat kalliita eikä mun ole ollut järkevää pitää yhtä huonetta "satunnaisena majatalona".
Tuollainen itse itsensä kutsuminen ja vieläpä kokonaiseksi viikonlopuksi olisi mulle aivan kauhistus :D Tosin mä sanoisin jo puhelimessa, että ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Ei teidän tarvi kestitä odottamattomia vieraita. Jos käynti oli tiedossa etukäteen, eri asia. Mutta miksi ottaa kyläily siivouspäivälle?
Oletko ajatellut, että yksinhuoltajatkin pärjäävät, vaikka heillä ei ole edes toisen vanhemman apua? Mene lasten kanssa ulos ja mies siivoaa. Tai toisin päin.
Tuohan nyt juuri kertoo, ettei oerheellä ole ollut sananvaltaa kyläilyn aikoihin. Itsekäs sukupolvi tuppaa kylään, kun heille itselleen sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos olet miniä sun ylitse kodissasi saa kävellä anoppi perusteella että on miehesi äiti?"
Ei. Minun ja mieheni ylitse ei kävellä meidän kodissa. Ei kukaan. Meillä kumpikin tekee kotityöt eikä kukaan kodin ulkopuolinen tule tänne huushollaamaan.
Meidän molempien vanhempia kiinnostaa kuitenkin lapsenlapset. Niitä kyllä ihan omasta tahdostaan haluavat hoitaa ja leikittää, kun tullaan esim. meille kylään. Osaavat kyllä myös kantaa kahviastiat tiskipöydälle ja laittaa jopa astianpesukoneeseen, anoppikin saattaa joskus ihan omasta tahdostaan ottaa rätin ja pyyhkiä keittiönpöydän kahvittelun jälkeen. En näe tässä mitään ylitse kävelyä tms. Ihan normaalia kohteliaisuutta, auttamisenhalua.
Sitä en sietäisi, että joku tulisi vaikka laittamaan pyykkejä tai "järjestelemään" (tutkimaan) kaappeja. Lähtisi ulos oli se sitten anoppi, äitini, appi tai isä.
Miksi ap haluaa kertoa täällä huonoista käytöstavoistaan? Kuvittele itsesi samaan tilanteeseen. Menet kylään ja pariskunta pistää sinut pihalle että saavat alkaa rauhassa siivoamaan. Jos näin kävisi, veikkaan että olisit siitäkin kirjoittamassa täällä omasta näkökulmastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää on jotenkin säälittäviä, jotka vainkuu, että omat vanhemmat hoidatti heidät mummoilla, kun itse olivat töissä ja kesäskikin työnnettiin mummolaan hoitoon ja vanhemmat oli töissä. Tottakai jonkun on pitänyt se lapsi hoitaa, kun vanhemmat käy töissä. Kotiinko teidät olisi pitänyt yksin jättää??
Nykyään on päivähoito ja lapset viedään sinne, kun vanhemmat on töissä. Saas nähdä milloin alkaa itku siitä, että kun vanhemmat voi minut päivähoitoon, kun olin lapsi, eivätkä itse hoitaneet, niin en minäkään sitten heistä aikuisena välitä. Tykkään vaan siitä päiväkodin tädistä, joka oli läheisempi, kuin se oma äiti, joka joutui käymään töissä, että saatiin rahaa elämiseen:D
Täällä vingutaan sitä miten mummo hoiti minut ja miten sen mummon oli aikoinaan hoitanut sen mummi jne, mutta hei, ennen se meni noin. Ei ollut päivähoitopaikkoja ja lapsi laitettiin hoitoon sinne mihin saatiin. Suomessa naisetkin on joutuneet käymään töissä, ei maailma laiskoja elätä. Olisi ihmisellä lapsia tai ei, töissä pitää käydä.
Silloin kun suuret ikäluokat sai lapsia, ei päivähoitoa ollut juurikaan olemassa ja töissä piti ihmisten käydä ja jotenkin se lasten hoito piti järjestää. 80-luvulla lapset on jo pääseet päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Ja vasta 1990-luvun alussa saatiin subjektiivinen-päivähoito oikeus alle 3 vuotiaille. Omat lapset pääsi 90-luvun puolivälissä päivähoito-oikeuden piiriin, mutta päivähoitomaksut oli todella korkeat.
Hoida itse sikiämisesi per se hedelmät. Sinäkin liukuhihnalta pukkaat uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää on jotenkin säälittäviä, jotka vainkuu, että omat vanhemmat hoidatti heidät mummoilla, kun itse olivat töissä ja kesäskikin työnnettiin mummolaan hoitoon ja vanhemmat oli töissä. Tottakai jonkun on pitänyt se lapsi hoitaa, kun vanhemmat käy töissä. Kotiinko teidät olisi pitänyt yksin jättää??
Nykyään on päivähoito ja lapset viedään sinne, kun vanhemmat on töissä. Saas nähdä milloin alkaa itku siitä, että kun vanhemmat voi minut päivähoitoon, kun olin lapsi, eivätkä itse hoitaneet, niin en minäkään sitten heistä aikuisena välitä. Tykkään vaan siitä päiväkodin tädistä, joka oli läheisempi, kuin se oma äiti, joka joutui käymään töissä, että saatiin rahaa elämiseen:D
Täällä vingutaan sitä miten mummo hoiti minut ja miten sen mummon oli aikoinaan hoitanut sen mummi jne, mutta hei, ennen se meni noin. Ei ollut päivähoitopaikkoja ja lapsi laitettiin hoitoon sinne mihin saatiin. Suomessa naisetk
Me oltiin kyllä ihan päivähoidossa ja isovanhemmat hoisi että vanhemmat pääsivät vapaalle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap haluaa kertoa täällä huonoista käytöstavoistaan? Kuvittele itsesi samaan tilanteeseen. Menet kylään ja pariskunta pistää sinut pihalle että saavat alkaa rauhassa siivoamaan. Jos näin kävisi, veikkaan että olisit siitäkin kirjoittamassa täällä omasta näkökulmastasi.
Kylään, mutta ei vieraalle vaan omalle lapselle jolla on pieniä lapsia. En ole AP mutta kuvittelen itseni menossa OMAN LAPSENI luokse käymään. Lapsipoloni ei ole ehtinyt edes siivoamaan pikkulapsiarjen keskellä. Pyytää voisinko olla hetken lasten kanssa ulkona.
Tuossa tilanteessa varmaan passittaisin lapseni nukkumaan, mieheni kanssa toinen meistä menisi lasten kanssa ulos ja toinen hoitaisi siivouksen.
Vierailija kirjoitti:
Nää on jotenkin säälittäviä, jotka vainkuu, että omat vanhemmat hoidatti heidät mummoilla, kun itse olivat töissä ja kesäskikin työnnettiin mummolaan hoitoon ja vanhemmat oli töissä. Tottakai jonkun on pitänyt se lapsi hoitaa, kun vanhemmat käy töissä. Kotiinko teidät olisi pitänyt yksin jättää??
Nykyään on päivähoito ja lapset viedään sinne, kun vanhemmat on töissä. Saas nähdä milloin alkaa itku siitä, että kun vanhemmat voi minut päivähoitoon, kun olin lapsi, eivätkä itse hoitaneet, niin en minäkään sitten heistä aikuisena välitä. Tykkään vaan siitä päiväkodin tädistä, joka oli läheisempi, kuin se oma äiti, joka joutui käymään töissä, että saatiin rahaa elämiseen:D
Täällä vingutaan sitä miten mummo hoiti minut ja miten sen mummon oli aikoinaan hoitanut sen mummi jne, mutta hei, ennen se meni noin. Ei ollut päivähoitopaikkoja ja lapsi laitettiin hoitoon sinne mihin saatiin. Suomessa naisetk
Olen 90-luvulla syntynyt ja oma äitini ylpeilee sillä, että on elämänsä aikana vaihtanut vaipan vain muutaman kerran kun mummo hoiti. Minua vanhemmat eivät ihan oikeasti hoitaneet ja hoivanneet, ruuan saivat pöytään ja omasta mielestään luonnollisesti ovat täydellisiä vanhempia. Eivät tietenkään myöskään halua viettää aikaan lapsenlapsensa kanssa.
Miten ihmeessä se "lapsipolo" on ollut riittävän kypsä ilman ehkäisyä toimimaan?
Toki voi olla sairas ja miksei väsynytkin lapsiarkeen mutta ei aikuinen ole "lapsipolo"? Jos normaali itsenäistyminen on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä isovanhempana väsyin illan lapsenlikkana ollessani. Kaikkeen sai houkutella ja maanitella. Syömään, pesulle, nukkumaan. Vei aikaa ja hermoja. Eikö nykylapsia opeteta ymmärtämään, tottelemaan puhetta? En halua korottaa ääntäni enkä juosta perässä. Hoidan mielelläni hyvätapaisia lapsia.
On tainnut ikä tehdä tehtävänsä sinunkin kohdallasi. Muistaisitko, että ei se kasvatus tapahdu yhtenä päivänä, sormia napsauttamalla niin, että lapset "käyttäytyisivät hyvin"? Kyllä se on pitkäjänteistä työtä. Joka päivä niitä pitää kasvattaa. Pienillä ei riitä esimerkiksi keskittymiskyky, itsesäätely, tai muistaminenkaan kaikkien asioiden suhteen. Jos väsyttää, niin helposti menee hulinaksi. Jos on nälkä, voi tulla kiukku. Mietipä millaisessa elämänvaiheessa lapsesi ovat?
Meillä on alakouluikäiset lapset ja isovanhemmat jo niin vanhoja ja väsyneitä ettei heidän voi olettaa jaksavan hoitaa tai auttaa missään. Ovat itse autettavia. 50% heistä sairastaa dementiaa ja yks vaikeaa sydänsairatta, yksi reumaa ja niin edelleen.
Silloin kun esikoinen olui vauva niin isovanhemmat auttoivat juurikin tuolla tyylillä, että istuivat passattavina kahvipöydässä! Ha! Ja sitten kun kysyin, että mitenkä tämä väsynyttä koliikivauvan äitiä auttaa, niin anoppi vastasi, että hän auttaa antamalla seuraa minulle. Harmi, että kuolemanväsyneenä ei seuranpito kiinnostanut tipan tippaa.
Mutta joo, osa isovanhemmista on jo niin todellisuudesta vieraantuneita, että kuvittelevat että lapsiperheitä autetaan seuraapitämällä ja kahvittelemalla. Juu ei. Jotain sairaalassa makaavaa tylsistyvää potilasta tai yksinäistä vanhusta voi "auttaa" vierailemalla ja juttelemalla, mutta ei vauvaperheitä.
Yllättäen itsellä ei mitään kokemusta ole, kun ne anopit on aina kuolleet jne., mutta pystytään kuitenkin tekemään yleistyksiä miten se oma miniä suhtautuu anoppiinsa... Aikamoista.