Isovanhemmat eivät enää kyläile, kun pyysimme auttamaan
Lapsiperheille aina sanotaan, että pyytäkää rohkeasti isovanhemmilta apua arkeen. Me kokeilimme, mutta nyt he eivät enää vieraile meillä. Isovanhemmat ovat aiemmin kutsuneet itsensä säännöllisesti kylään ja tulleet "passattaviksi". Istuvat sohvalle ja odottavat valmista ruokaa. Jättävät lautasensa pöytään ja sitä rataa. Viime kerralla sanoimme ystävällisesti isovanhemmille ruokailun jälkeen, että veisittekö lapset ulos, me jäämme siivoamaan kodin sillä välin vauvan kanssa. No, puimme lapset (2 kpl) ulos ja laitoimme isovanhempien kanssa pihalle ja saimme viikkosiivouksen hoidettua. Mutta kas kummaa! Nyt on vierähtänyt jo monta kuukautta eikä isovanhemmat olekaan kutsuneet itseänsä kylään. Missä meni vikaan???
Kommentit (321)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mummot pulisevat, että sitten heistä ei tarvitse huolehtia, kun yhteiskunta hoitaa. Tämä on täysin harhainen käsitys. Vanhuksia on liikaa ja nuoremmat ikäuokat kapenevat. Sitä voi miettiä, miksei haluta lisääntyä. Ainakaan yhteisöllisyyttä; ymmärrystä lapsiperheiden tukemiseen ei tunnu olevan. Turha sitten tosiaankaan marista vanhana ja sairaana. Nykyhallitus karsii viimeisetkin hoivakotipaikat. Joudutte pärjäämään aivan yksin. (Varsinkaan, kun Suomen ulkopuolelta ei haluta tänne työvoimaa.)
Uhkailet, kiristät perheenne isovanhempia?
Sanopa rehellisesti, tokko heitä hoitaisit vaikka he kultatuolissa sinua ja lapsiasi kantaisivat lasten aikuisuuteen asti.
Kyllä vanhukset on rasite omille lapsilleenkin, kerta vuoteen käyvät hoitokodeissa tai kahdesti, jouluna ja äitienpäivänä. Vieden kukkia jotka hoitaj
Kyllä minä omani hoidan. Omat vanhempani hoitivat vanhempansa myös loppuun saakka. Sieltä olen mallini saanut. Äitini jo kuoli. Olen surullinen, etten saanut hoitaa häntä vanhaksi asti. Isäni hoito on vielä edessä.
En ketään kiristä, vaan esitän vain faktat. Jos itsekkäästi käyttäydytte, niin sitä saatte mitä tilaatte. Täällä on vammaista asennetta pitkin mummokuntaa. Ei sellaista, mitä omassa lähipiirissäni olen nähnyt ja kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama omien lasten kanssa: 88v mummi pyysi heitä käymään, jotta siivoaisivat. Suuttuivat, että ei he kyläillessä siivoa muillakaan.
Onpa sydämettomiä ja kylmiä lapsia. 88-vuotias pyytää apua ja lapset kieltävät tylysti. Ohhoh! Toivottavasti mummu tekee testamenttinsa kodittomien kissojen yhdistykselle ja nämä typerät jälkeläiset jäävät nuolemaan näppejään.
Vierailija kirjoitti:
Ette sitten muista miten löhösitte huoneessanne kotona ollessa. Kosto on suloista
Näin sitä siis käyttäydytään omia rakkaimpia ja läheisimpiä ihmisiä kohtaan. Kostamalla heille se, millaisia he ovat olleet lapsuudessa ja nuoruudessa; vielä siis kehitysvaiheessa. :D
Hyödyttömät mummot älköön odottako ees sitä jouluhyasinttia. Kyllä jokaisen lapsia maailmaan laittaneen pitää kyetä hoitamaan lastensa lapset, turha sairauksiin tai ikään vedota. Tekosyitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emmehän me pyytäneetkään heitä tekemään mitään kotiaskareita, vaan ohjasimme lasten kanssa ulkoilemaan. Lapsiahan he tulivat tapaamaan, vai? Ap.
Isovanhemmat luulivat että se auttaa teitä kun he istuvat sohvalla passattavina. Pitävät nyt teitä kiittämättöminä kun heidän antama apu ei kelvannut.
Nykyään ei se riitä, että lapset on passattu aikanaan. Heitä pitää passata yhä kun ovat itsekin isiä ja äitejä. Heillä on niin vaikeaa ja sillai.
Jep.Muistsn omasta lapsuudestani, että vanhempani auttoivat omia vanhempiaan.Ei toisinpäin.Milloin tämä muutos on tapahtunut,että aikuiset lapset odottavat jatkuvaa ap
"Minä olin myös lähes kaikki kesät mummon hoidettavana"
Ja mistä tämä kertoo?? Siitä, että vanhempasi oli töissä ja päiväkoti kiinn ja siksi lapsi mummolle hoitooni?? Vai siitä, että vanhemapsi halusivat sinusta eroon koko kesäksi ja laittoivat mummolle hoitoon ja nauttivat kaksin kesästä/ kesälomasta?
Vai siitä, etttä mummo halusi sinut seuraksi itselleen kesäksi?
Syitä siihen, että ollaan mummolla hoidossa, on varmaan useita. Itse en ollut koskaan mummolla hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette sitten muista miten löhösitte huoneessanne kotona ollessa. Kosto on suloista
Näin sitä siis käyttäydytään omia rakkaimpia ja läheisimpiä ihmisiä kohtaan. Kostamalla heille se, millaisia he ovat olleet lapsuudessa ja nuoruudessa; vielä siis kehitysvaiheessa. :D
Jossain vaiheessa pitäisi kuitenkin kypsyä ja aikuistua. Kun muodostaa parisuhteen, jättää ehkäisyn pois, on aika kantaa vastuunsa omien lastensa hoidosta. Eikä kiristää isovanhempia ottamaan vastuuta lasten hoidosta.
Nää on aina niin tapauskohtaisia juttuja, että vaikeata se on mennä arvuuttelemaan, mikä meni vikaan.
Jos ne isovanhemmat ei vaan tykkää olla ulkona pikkulasten kanssa. Kaikki isovanhemmat ei ole samanlaisia. Jotkut ei enää osaa olla lasten kanssa. Siitä voi olla ollut kymmeniä vuosia, kun omat lapset on olleet pieniä.
En minäkään oikein tiedä, miten olisin, jos minut määrättäisiin ulos lasten kanssa. Sielläkö minä sitten vain seisoskelisin, kun lapset tekisivät mitä tekevät. Ei minusta mihinkään pihaleikkeihin olisi. Ei olisi välttämättä sellaiset vaatteetkaan päällä.
Ei siinä mitään sen kummemmin vikaan ole tarvinnut mennä. He ei vaan odottaneet tällaista.
Ennen vanhaan kyläily oli sitä, että vieraita passattiin. Ei heitä mihinkään tehtäviin laitettu. Jospa näillä teidän isovanhemmilla on tämä mentaliteetti edelleen takaraivossaan.
Mä haluaisin, että avun muodosta sovittaisiin etukäteen, ei niin, että käsketään yhtäkkiä pihalle. En muutenkaan tykkää ulkoilusta niin minulle ei olisi helppo nakki ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama omien lasten kanssa: 88v mummi pyysi heitä käymään, jotta siivoaisivat. Suuttuivat, että ei he kyläillessä siivoa muillakaan.
Onpa sydämettomiä ja kylmiä lapsia. 88-vuotias pyytää apua ja lapset kieltävät tylysti. Ohhoh! Toivottavasti mummu tekee testamenttinsa kodittomien kissojen yhdistykselle ja nämä typerät jälkeläiset jäävät nuolemaan näppejään.
Mummu ei ole tarpeeksi käynyt siivoamassa ja hoitamassa lapsia ja antanut rahaa, siitähän sai. Ostakoon siivouksensa.
En minä kyllä alkaisi mitään viikkosiivousta silloin tekemään, kun joku on kylässä, on se sitten kuka tahansa.
Vähän sanoisinko epäkunnioittavaa vierasta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin, että avun muodosta sovittaisiin etukäteen, ei niin, että käsketään yhtäkkiä pihalle. En muutenkaan tykkää ulkoilusta niin minulle ei olisi helppo nakki ollenkaan.
Muistakaa vanhemmat siis, että isovanhemmat ovat monesti täysin uusavuttomia!
Ja pienten lasten vanhemmat lapsipoloja ja - parkoja.
Nro 215: "No meillä minä ja mies laitetaan astiat ja keittiövälineet eri paikkoihin, joten aina niitä joutuu kuitenkin etsimään. Olen kasvanut laajan suvun keskellä ja muhun on sisäänrakennettu sellainen joustavuus, etten harmistu, jos asiat muuttuu. Tylsintä musta on siivota ja tehdä kotihommia yksin, yhdessä kaikki sujuu joutuisammin."
Ihmiset ovatkin erilaisia. Mä en erityisemmin tykkää siivota tai tehdä kotihommia, mutta silti teen ne mieluummin yksin kuin jonkun toisen kanssa. Yhdessä siivoaminen ja siinä samalla seurustelu tarkoittaisi, että kumpikin siivoaa samaa huonetta samaan aikaan. Konkreettista apua olisi silloin, jos toinen vaikka siivoaisi yläkertaa sillä aikaa kun mä siivoan alakertaa, mutta silloin ei tulisi samaan aikaan juttelemisesta mitään. Kun kutsun muita ihmisiä kotiini, haluan keskittyä heihin enkä johonkin oheistoimintoon siinä sivussa. Poikkeuksena tietysti tilanne, jossa alunperinkun on tultu avuksi eli esimerkiksi muutto, remontti tms.
Ymmärtäisin reaktion jos tosiaan olisitte itse lähteneet ulos ja jättäneet heidät siivoamaan. Mielestäni ihan kohtuullista pyytää ulkoilemaan lasten kanssa varsinkin kun oletettavasti haluavat lasten kanssa aikaa viettää.
Mutta tunnistan tuon, miehenkin vanhemmat tykkäsivät tulla "auttelemaan" vastasyntyneen kanssa, mutta todellisuudessa istuivat sohvalla 2-4 tuntia, pitivät vauvaa hereillä hölöttämällä tai protestoimalla että vooooi pitääkö tosiaan nyt mennä nukkumaan kun justhan me tultiin, odottivat valmista kahvipöytää tarjottavineen ja jättivät asiat pöydälle. Olipa todella iso apu. Kun kysyttiin, voitaisiinko joskus tuoda vauva hoitoon tunniksi-pariksi, vastaus oli että heillä ei ole aikaa. Joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
En minä kyllä alkaisi mitään viikkosiivousta silloin tekemään, kun joku on kylässä, on se sitten kuka tahansa.
Vähän sanoisinko epäkunnioittavaa vierasta kohtaan.
No tämäpä juuri. Tosi epäkohteliasta. Lisäksi jos randomisti käsketään lasten kanssa ulos. Ei ole esim. pukeutumisessa osannut huomioida tällaista. Mulla on ihan eri vaatetus kyläreissuille ja ulkoiluun. En ihmettele, että eivät enää tule.
Vierailija kirjoitti:
En minä kyllä alkaisi mitään viikkosiivousta silloin tekemään, kun joku on kylässä, on se sitten kuka tahansa.
Vähän sanoisinko epäkunnioittavaa vierasta kohtaan.
Mä olen tästä periaatteessa samaa mieltä, mutta ap:n tapauksessa isovanhemmat eivät tulleet kutsuttuina vaan kutsuivat itse itsensä. Siinä on mun mielestä selkeä ero. Jos mulla olisi vaikka remontti menossa ja joku haluaisi välttämättä tulla just silloin meille (mikään muu ajankohta ei muka soipisi), niin ei voi olettaa, että mä keskeytän remontin tekemisen ja jään pitämään seuraa ja passaamaan. Tai vaikka kesken etätyöpäivän pitäisi ruveta keittelemään kahvia ja pitämään seuraa. Mutta mä osaankin sanoa "ei käy" eli meille ei kukaan tule kyläilemään vastoin mun tahtoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä kyllä alkaisi mitään viikkosiivousta silloin tekemään, kun joku on kylässä, on se sitten kuka tahansa.
Vähän sanoisinko epäkunnioittavaa vierasta kohtaan.
No tämäpä juuri. Tosi epäkohteliasta. Lisäksi jos randomisti käsketään lasten kanssa ulos. Ei ole esim. pukeutumisessa osannut huomioida tällaista. Mulla on ihan eri vaatetus kyläreissuille ja ulkoiluun. En ihmettele, että eivät enää tule.
Ei se ulkoilu tarkoita, että lähdetään konttaamaan ja ryömimään ojissa ja riekkumaan puissa. Kyllä jokainen aikuinen tarkenee vähän käveleskellä pihalla lasten perässä vaikka puoli tuntia. Uskomattoman uusavutonta tai laiskaa väkeä! Alusvaatteisillaanko te kyläilemään menette :D
Tätä "minä olin kaikki kesät mummolla hoidossa" on täällä hoettu joka ikisessä vastaavassa ketjussa.
Tekisi mieli kysyä tarkennuksia. Millä vuosikymmenellä olit siellä mummolassa koko kesän? Jos olet kolmekymppinen, lapsuutesi sijoittuu 90-luvulle. Silloin olit aivan varmasti päiväkodissa, ja päiväkoti heinäkuussa kiinni. Olitko siis mummolassa sen heinäkuun? Ja tarkoittiko se sitä, että olit siellä mummolassa koko ajan, yöt ja päivät?
Vaikka olisit neljäkymppinen, tilanne sama. Päiväkodit oli olemassa lähes joka kunnassa jo 70-luvulta lähtien. Tai sitten oli perhepäivähoitajat. Joka tapauksessa kaikille lapsille oli järjestetty kunnallinen päivähoito.
Jos olet kuusi- tai seitsemänkymppinen ja ollut 50-60 -luvulla mummolassa kesät, sinulla ei ole pikkulapsia, joiden hoidosta tässä nyt valittaa. Viisikymppisenäkään sinulla ei ole pikkulapsia, joita mummolla hoidattaa.
Ja aina sieltä 60-luvulta lähtien mummot on olleet työelämässä jo mukana. Mummo on tietysti voinut olla maalaistalon emäntä, ja siksi ollut kotona tehden niitä maatalon töitä. Aika rankkaa on ollut sitten ottaa vielä ylimääräinen hoidettava siihen ellei sitten ole ollut niitä setiä ja tätejä ja serkkuja siinä hoitamassa mukana. Silloin puhutaan jo ihan eri maailmasta ja eri asiasta kuin nyt. Nykymummolat ei ole enää tällaisia. Turha valittaa.
Eli kysyisin vielä, minä ikäinen oikeasti olit siellä mummolassa kaikki kesät viettäessäsi? Olitko kaksi- tai kelmevuotias? Laitettiinko sinut todellakin taaperona mummolle koko kesäksi? Ja miten mummo pystyi olemaan kanssasi koko kesän, eikö hän ollut töissä? Jos hän ei ollut enää työikäinen, niin miten hän jaksoi olla lapsen kanssa, vanha ihminen? Käytettiinkö häntä hyväksi? Ja sinä sitten sitä mieltä, että hyväksikäyttö jatkukoon edelleen?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin reaktion jos tosiaan olisitte itse lähteneet ulos ja jättäneet heidät siivoamaan. Mielestäni ihan kohtuullista pyytää ulkoilemaan lasten kanssa varsinkin kun oletettavasti haluavat lasten kanssa aikaa viettää.
Mutta tunnistan tuon, miehenkin vanhemmat tykkäsivät tulla "auttelemaan" vastasyntyneen kanssa, mutta todellisuudessa istuivat sohvalla 2-4 tuntia, pitivät vauvaa hereillä hölöttämällä tai protestoimalla että vooooi pitääkö tosiaan nyt mennä nukkumaan kun justhan me tultiin, odottivat valmista kahvipöytää tarjottavineen ja jättivät asiat pöydälle. Olipa todella iso apu. Kun kysyttiin, voitaisiinko joskus tuoda vauva hoitoon tunniksi-pariksi, vastaus oli että heillä ei ole aikaa. Joka kerta.
Mikä ihme tämä on,että oletetaan aikuisten ihmisten haluavan viettää aikaa lasten kanssa? Kun mä olin lapsi,aikuiset tapasi toisiaan ja me lapset oltiin siinä mukana? Koskaan ei mummolassa isovanhemmat pyörineet meidän ympärillä lässyttämässä ja ihailemassa, mikä tuntuu olevan nykyvanhemmilla se oletus,että kaikki pyörii heidän lastensa ympärillä (ja miksi lapsiperheiden kanssa ei muut viihdy).
Olipa niin tai näin, aloittajan appivanhemmat ovat tajunneet etteivät ole tervetulleita ja pysyvät nyt pois. Kysymys ei saata olla siitä lasten ulkoiluttamisesta vaan yleisestä ynseästä asenteesta.
Miksi ei heille sanottu kun ehdottivat tulevansa, nyt ei sovi. Tulkaa joskus toiste.