Pistin välit poikki isääni kuusi vuotta sitten, nyt hän on saattohoidossa. Pitäisikö mennä katsomaan?
Ensin en edes harkinnut meneväni, mutta sitten siskoni alkoi puhua että pitäisi. Välit on laitettu poikki hyvästä syystä, enkä ole antanut lasteni olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Sisko syyllistää, sanoo että kadun jos en mene edes kerran. Se ihminen on ollut minulle kuollut jo vuosia, miksi muka menisin? Isä on kuulemma ainakin vielä tajuissaan, mutta aikaa ei ole enää kuin ehkä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Jopa äitini oli sitä mieltä että pitäisi, vaikka hän on eronnut isästä eikä halua enää tavata. Haluaisin vain antaa olla, en menisi hautajaisiinkaan, perittävää ei onneksi jää.
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes haluaisi välit poikki pistänyttä tytärtäni lähellekään viimeisinä päivinäni. Ihan rauhassa saa pitää lapsensa, miehensä ja kaiken muunkin elämänsä nyt ja ikuisesti. Onneksi ei ole ainoa lapsi.
Tuolla asenteella ehdit kyllä etäännyttää ne muutkin lapset ennen niitä viimeisiä päiviä. Syystä on välit poikki ja muut sisarukset seuraavat perässä, kun havahtuvat tuohon toksisuuteen.
Voi kyynel kuin katkeraa settiä sulta tulee. Onkos sun iski hylkäissyt sut?
Lumihiutaleet katkerina kun eivät mene tapaamaan joihin ovat katkaisseet välit xD Voi kyynel lol
Vierailija kirjoitti:
Tällaisessa tapauksessa harmittaa lapset, joilta on viety mahdollisuus tutustua isoisään. Aikuisten ei välttämättä tarvitse tulla keskenään toimeen, mutta tuntuu epäreilulta, että lapset sekoitetaan aikuisten väleihin näin. Heille ei annettu edes mahdollisuutta näin merkittävään ihmissuhteeseen.
Ei siinä mitään menetä, että väkivaltainen juoppo ei ole elämässä. Päinvastoin. Säästyy monelta harmilta ja traumalta.
Olen kohta samassa tilanteessa äitini kanssa.
Äidilläni on persoonallisuushäiriö. Hän on katkera, kostonhimoinen, Ilkeä, väkivaltainen, julma, ahne, epärehellinen ja empatiakyvytön ihminen.
En ole tavannut äitiäni enää vuosiin törkean petosyrityksenj älkeen , enkä kyllä ole menettänyt yhtään mitään. En usko että menen kuolinvuoteellekaan käymään.
Olen melko varma että se ihmishirviö pilaa tuonkin hetken.
Olen kamala ihminen kun sanon näin, mutta olisinpa tilanteessasi. Olisi pitänyt pistää isääni välit poikki aikoja sitten, mutta en ole onnistunut. Munaton kun olen ja hän osaa tunteilla pelaamisen sekä uhkailun jalon taidon.
Jos olisin tilanteessasi, riippuisi onko hän kartalla vai ei. Onko muistisairautta, onko tajuissaan tms. Jos ei, jättäisin menemättä. Toki vertaan tätä omaan isääni, hänen suustaan en haluaisi kuulla enää yhtään mitään kun sanoisin sen, mitä olen padonnut vuosikausia.
Teet itse päätöksen. Älä anna muiden mielipiteille sijaa senttiäkään, kun on kyse ihmisestä johon välit on syystä pistetty poikki. Ei senttiäkään, ei edes kuoleman edessä, sen kokee meistä kaikki ja sen tietää jokainen. Aikaa olisi ollut korjata jos olisi halunnut.
Jos ei kuolevaa isäänsä käy tapaamassa ja sopimassa vanhoja kaunoja antaakseen toiselle mielenrauhan ennen kuolemaa, on todella kylmä ja kova ihminen. Sinulta se ei ole mistään pois. Vai nautitko siitä että isäsi lähtee maailmasta välineen katkeamista surren ja sinä saat ajatella että sainpas kostettua tällä tavalle. Hyi yäk mikä paskiainen olet.
Vierailija kirjoitti:
Ap vaikuttaa niin vastenmieliseltä että parempi on jos ei mene. Isänsä ansaitsee kuolla rauhassa ilman kitisevää aikuista kakaraa.
Älä mene. Isä tuskin edes haluaa nähdä noin ilkeää lasta. Hänkin on sulkenut sinut elämästään pois.
.
Onneksi tein vain yhden lapsen niin vain yksi on katkaissut välit.
Ainut syy, miksi ehkä menisin katsomaan, olisi varmistaa, että on oikeasti kuolemassa.
Ja ei, en ole kärkkymässä perintöä, jota ei edes ole tulossa.
Totuus on vain se, että suunnilleen kaikkea muuta paitsi saattohoitoa on jo käytetty keinona manipuloida muita, joten en laskisi edes sen mahdollisuutta pois. Viimeisin terveysmurhe tosin taisi olla jopa totta, koska eräs henkilö oli nähnyt leikkaushaavan.
Jokainen voi miettiä, millainen vanhempi ihminen on ollut, että lapsi on tässä pisteessä. Vinkki: aika huono.
Älä näytä naamaasi täällä. T. Isä
Vmp uikuttava kakara susta tuli.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tein vain yhden lapsen niin vain yksi on katkaissut välit.
No minä tein 9 ja vain yksi ei kaipaa seuraani. Vetelen kyllä sitäkin ympäri korvia jos vielä tulee vastaan, mutten ole vielä saanut hänen kämppänsä avainta. Yllytän veljensä vetelemään häntä vaikka sählymailalla. Jos se onnistuu niin nauran kuraisesti vieressä :D Siinäpähän sitten nähdään vieläkö haluaa pitää etäisyyttä pipipää.
Yritä edes mennä sopimaan välinne. Olo voi keventyä todella paljon. Asia voi ehkä painaa sinua, vaikka et sitä itsellesi myönnä, ja voi painaa tulevaisuudessa todella paljon. Olet sitten ainakin omalta osaltasi yrittänyt ja ollut järkevä aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Ainut syy, miksi ehkä menisin katsomaan, olisi varmistaa, että on oikeasti kuolemassa.
Ja ei, en ole kärkkymässä perintöä, jota ei edes ole tulossa.
Totuus on vain se, että suunnilleen kaikkea muuta paitsi saattohoitoa on jo käytetty keinona manipuloida muita, joten en laskisi edes sen mahdollisuutta pois. Viimeisin terveysmurhe tosin taisi olla jopa totta, koska eräs henkilö oli nähnyt leikkaushaavan.
Jokainen voi miettiä, millainen vanhempi ihminen on ollut, että lapsi on tässä pisteessä. Vinkki: aika huono.
Saattohoidossa on kuolevat ihmiset. Oletko tyhmä vai ihan vaan yksinkertainen? Kyllä kaduttaa sun vanhempaa, että va ja kki mukula tuli jälkeläisesi. Se häpeä sua.
Vierailija kirjoitti:
Yritä edes mennä sopimaan välinne. Olo voi keventyä todella paljon. Asia voi ehkä painaa sinua, vaikka et sitä itsellesi myönnä, ja voi painaa tulevaisuudessa todella paljon. Olet sitten ainakin omalta osaltasi yrittänyt ja ollut järkevä aikuinen.
Evvk rasittava kakara. Ei tarvi tulla uikuttamaan tänne. T. Isä
En minä osaa sanoa, pitäisikö sinun. Minä menin. Juttu oli niin, että meillä meni välit lopullisesti poikki, kun hän ei tullut yo-juhliin, vaikka lupasi. Oli väittänyt ostaneensa kultariipuksen ainoalle tyttärelleen, mutta sehän oli valhe. Annoin mahdollisuuden tulla yo-juhlien jälkeen seuraavana päivänäkin. Kirjoitin pitkän viestin, että ei haittaa, vaikket päässyt, mutta tule nyt kuitenkin kakkukahveille, tämä on minun suuri juhlani. Hän ei vastannut mitään. Muutaman kuukauden päästä lähetti kysymyksen, minne olen päässyt opiskelemaan ja jouduinko muuttamaan toiselle paikkakunnalle. En vastannut mitään. Se oli niin nöyryyttävää, ettei oma isä tule yo-juhliin eikä muista mitenkään.
Mummo eli vielä silloin, eli isän äiti, mutta oli ihan muistamaton. Hänen luonaan kävin usein ja olisin halunnut kuulla aina vaan tarinoita lapsuudestani ja miten ihania kesiä me mökillä vietettiin, mutta siihen mummo oli liian sairas. Minä kerroin sitten hänelle niitä sepitettyjä ja väritettyjä kertomuksia. Isäni ei käynyt ilmeisesti häntäkään katsomassa. Äitienpäiväkortteja lähetteli.
Kävi niin, että isäni sairastui todella vakavasti, kun olin 21-vuotias. Hänellä oli yksi sisko ulkomailla, joka soitti minulle ja sanoi, missä sairaalassa on ja pyysi menemään katsomaan. Ilmeisesti isäni oli nimennyt siskonsa yhteyshenkilöksi, johon voi ottaa yhteyttä. Minä menin. Olin siellä kokonaisen päivän, mutta hän ei jaksanut enää puhua. Kerroin hänelle elämästä ja mitä kuuluu ja kaikkia arjen asioita ja hän nyökytteli ja välillä nukahteli. Se jäi mieleen kun olin lähdössä, hän puristi minua pitkään kädestä, piti oikein lujaa kiinni. Ne oli ne kuuluisat viimeiset jäähyväiset, koska hän kuoli seuraavana päivänä.
Menikö perille, että ei odotella vinkuvaa penskaa saattohoitopaikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistat hänet erilaisena kun hän on nyt. Ei se ole pakollista, mutta voi olla vaikeampaa hyväksyä kuolemaa. Sinun oma mieli tekee tepposia kun hän on menehtynyt. Et koskaan unohda riitoja, mutta et anna anteeksikaan. Jos menet nyt niin hyväksyt kuoleman ennen kuin se on tapahtunut. Uskon, että kuolleet tulevat vierailemaan kerran sinun luona. Ei tapahdu heti, eikä hautajaisissa vaan myöhemmin.
Herranjestas mitä sekoilua!
Ihan selkeää. Puolet perimästäsi tulee toiselta vanhemmaltasi. Jos torjut isäsi, vihaat myös tavallaan itseäsi. Kaikki teemme virheitä kuten ap:n isäkin on ilmeisesti tehnyt. Joskus kannattaa lopulta tehdä sovinto eikä jäädä kiukuttelevan teinin tasolle. Kasvaa aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Lumihiutaleet katkerina kun eivät mene tapaamaan joihin ovat katkaisseet välit xD Voi kyynel lol
Tuo on nätti sana tuo lumihiutale. Käytät aika usein, tulee kiva mielikuva ja se alkuperäinen nettiraivo unohtuu. Lumikide on säännöllinen, kun luonnon energia on positiivinen, mutta negatiivisessa energiassa kidemuoto vääristyy oudosti siitä japanilaisen tutkijan tutkimus veden muistista. Jatkakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun isäni makaa puhekyvyttömänä hoitolaitoksessa ja olen kokenut lohdulliseksi käydä välillä istumassa vieressä kertomassa omia ajatuksiani. Hän on siis vielä sillä lailla täällä, että ymmärtää. Siinä avuttomana maatessa joutuu monta asiaa kohtaamaan, kun olen saanut puhuttua.
Itselleni tuo on tehnyt hyvää. Tee juuri niinkuin itsestäsi tuntuu parhaalta.
Onko tuo tehnyt hyvää isällesi? Avuttomana joutuu kuuntelemaan jorinoitasi, että sulle tulee hyvä mieli?
Välillä noinkin päin.
Aina voi porsia uutta seuraa, jos edelliset eivät halua olla tekemisissä. Siinähän valikoitte seuranne sitten, en olisi teitä lumihiutaleita kaivannutkaan!!