Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole palautunut narsistin kanssa parisuhteessa olon jälkeen enää omaksi itsekseni. Olen jäänyt jumiin jonnekin kylmään "todellisuuteen".
24.03.2024 |
Ihan kuin olisin sinkoutunut suhteen aikana elämästä irralliseen todellisuuteen.
Menetin kaiken, työt, ystävät, talouden, fyysisen ja psyykkisen terveyden hiljalleen suhteen myötä.
Opiskelin kyllä uuden alan, erosimme usein ja yritin pitää itseni järjissä. Sitten vain jokin naksahti ja aivoni sanoivat itsensä irti ja sekosin tavallaan.
Menin niin huonoon kuntoon, että luovutin. Lakkasin enää näkemästä elämässä mitään kaunista tai tavoiteltavaa. Menetin luoton itseeni kaikista voimakkaimmin ja uskon siihen, että pärjään elämässä millään mittakaavalla.
Vaikka jo asiasta on reilu vuosi aikaa niin edelleen olen tuntemattomilla teillä. En ole toipunut vaan todella huonossa kunnossa kaiken kaikkiaan.
Mies porskuttaa onnellisena rikkaana ja uudessa aviossa jo nopeasti kun meidän juttu päättyi.
Minä vain hajosin enkä tiedä miksi en ole saanut sirpaleita vieläkään kasattua edes jotenkin tyydyttävään kuntoon. Kuolema on minulla alituiseen ajatuksissa enkä siedä elää tässä omassa ahtaassa pelossa ja kylmyydessä.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
En ole tarvinnut terapiaa ja aika monta narsistia takana eikä edes kevyimmästä päästä. Working on it.
Itse olet se narsisti, jonka mielestä kaikki muut ovat narsisteja. Narsisti näkee narsisteja joka puolella. Varmasti eivät uhrit olleet kevyimmästä päästä, kun reagoivat narsistisiin oikkuihisi voimakkaasti. Narsisti ei koskaan sitä terapiaa tarvitse omasta mielestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhrin positiosta omaan vastuuseen ja osallisuuteen ja siten toimijuuteen pääsee juurikin terapiassa. Se on vapauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole kyllä vieläkään ymmärtänyt yhtään mitään ja lopeta minun vainoaminen.
Onko kiva olla ääliö, jota muut inhoaa ja joka itsekin inhoaa itseään niin että pitää kertoa satuja kuvitellusta mahtavuudesta? Onko kivaa olla iso taapero?
Häiriintynyt narsisti kiusaa täällä uhria 🤣
Mene sinne työpaikallesi kiusaamaan 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistit ovat kuin ankeuttajat Harry Pottereissa. Taikavoimat auttavat, affirmaatiot auttavat, tietynlainen lapsenmielisyyden palauttaminen. Narsistien tunnistaminen.
Jos narsistinen ihminen pyrkii syyllistämään tai aiheuttamaan tarpeetonta lisäahdistusta, en vastaa mitään.
Narsistin uhri triggeröityy helposti narsistisesta käytöksestä. En siedä ollenkaan minkäänlaista narsistista tai manipuloivaa käytöstä, siinä menee nykyisin rajani.
Aikuinen joka lukee harrypottereita ja hakee niistä vertauksia oikeaan elämään pitäisi sulkea laitokseen.
Aikuinen, joka kyttää toista aikuista palstalla 24/7 voisi myös sulkea laitokseen. Psykoosit joo lässyn lässy.
Sanoo narsisti 🤣🤣🤣 "lässyn lässyn" 🤣🤣
"Lässyn lässyn" sanoo pikku-narsisti 🤣🤣
Kiitos Ap, kun jaoit kokemuksiasi! Minulla on narsistinen sisko ja vasta nyt 30 vuoden jälkeen olen tajunnut alkaa suojata itseäni. Ja olen järkyttynyt siitä, miten olen antanut hänen mätkiä itseäni syytöksillään. Erityisen pahoillani olen lasteni kokemasta ahdistuksesta. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eheytyminen alkaa siitä, että osoitan rajani. Otan välimatkaa. Näen syytösten taakse. Ymmärrän hänen epätasapainoisuutensa. Hän on sairas, en minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan mistä yritän kertoa? :(
Minä. Minulle sanotaan, miksi et eroa. Teoriassa olen naimissa hyvän potentiaalin kanssa. Käytännössä joudun pettymään. Mieleni elää nousua ja laskua. Aikaa meni oikeasti kauan ennen kuin tajusin olevani naimisissa narsistin kanssa.
Ensin minut lytättiin täysin puolison toimesta. Sitten aloin tajuamaan mitä avioliitossani oikeasti tapahtuu ja sitten tajuan narsismin ja tajuan, että kaikki mitä olen tehnyt parisuhteen ja perheen eteen, on ollut melkein turhaa. En ole päässyt irti, välillä on huonoja päiviä ja välillä hyviä. Paperilla kaikki on hyvin, paljon paremmin kuin muilla.
Kun itsetunto viedään, sen uudelleen rakentamisessa menee aikaa. Olen elänyt perheelle ja puolisolle. Nyt se kaikki pohja, minkä takia olen puskenut eteenpäin ikävässäkin paikoissa on hävinnyt. Oma minuus on hukassa. En saa itsestäni irti sitä samaa, mitä joskus aikaisemmin kun rakastin vielä sokeasti ja uskoin meidän "tiimiin".
On olemassa huonoja suhteita, joissa kaikki on selvää, että suhde on huono. Piilonarsistisen puolison kanssa, tilanne on vaikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jäänyt johonkin katatoniseen tilaan erottuani narsistista.
En ole jaksanut lukea ketjua mutta tuo on ihan luonnollista. Narsisti erottaa ihmisen kaikesta mikä oli ihmisen elämässä hyvää ihan hermoston tasolla. Jos rakastit vaikka lukemista, narsisti opettaa hermostollesi että lukeminen on vaarallinen asia. Järjen käyttö ei auta, koska kytkennät on muutettu kehollisella ja hermoston tasolla. Ja se tarkoittaa sitä että kytkennät on tehtävä uudelleen eikä se tapahdu sormia napsauttamalla. YouTubesta löytyy materiaalia aiheesta. Ja jos surettaa se että mies nyt porskuttaa, surullinen tosiasia on se, että kohta uusi nainen on samassa jamassa. Sinä olet vetänyt tässä pisimmän tikun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on no contact. Eli ei koskaan ikinä mitään vastausta narsistin mahdollisiin myöhempiin yhteydenottoihin. Koska niitä voi tulla vuosienkin päästä. Älä vastaa yhtään mitään. Jos tulee kadulla vastaan niin katse tiukasti eteenpäin eikä mitään reaktiota.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän kyllä mistä puhut. Elin narsistisesti värittyneessä lapsuudenperheessä. Kesti vuosia päästä sellaiseen tasaiseen hyvinvointiin ja elämäniloon.