Valiteltiinko 80-luvulla silloisen nykymaailman kurjia puolia ja nostalgisoitiin menneitä vuosikymmeniä?
Vai oliko se todellakin kultaista aikaa enemmistölle länsimaiden asukkaista?
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
80-luku oli aika hurjaa aikaa. Ruoka, asuminen, vaatteet, bensa ym. Olivat hirvittävän kalliita. 70-luvun energiakriisi oli vielä hyvässä muistissa. 50-lukua ihannoitiin. Ydinsotaa pelättiin. Juppikulttuuri ärsytti ja aiheutti kateutta koska muilla ei ollut varaa rikkaiden tavaroihin. Köyhiä oltiin ja mitään harrastuksia ei ollut, ulkona juostiin ja perittiin sukulaisten vaatteet. Ihmiset joi ja poltti holtittomasti. Naisia ja tyttöjä kohdeltiin huonosti. Onneksi maailma on nyt parempi paikka elää
Nykyään ihan samat ongelmat sillä erolla että miehiä ja poikia kohdellaan huonosti esim. Asevelvollisuus edelleenkin voimassa, Pisa-tulokset huononee ja köyhyys kasvaa. Feministejä ei miesten ongelmat kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hassua, että vaikka silloin ei ollut nettiä eikä älypuhelimia, oppilaat osasivat sentää lukea, laskea ja kirjoittaa päästessään pois peruskoulusta.
Luokallejäänti oli huomattavasti yleisempää kuin nykyään. Lukiossakin saattoi jäädä luokalle, jos sai ehdot vähintään kolmessa oppiaineessa.
Mikäli jäi lukiossa kahdesti samalle luokka-asteelle, sai kenkää oppilaitoksesta. Tänä päivänä voi olla lukiossa vaikka viisi vuotta ilman, että on pelkoakaan erotodistuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hassua, että vaikka silloin ei ollut nettiä eikä älypuhelimia, oppilaat osasivat sentää lukea, laskea ja kirjoittaa päästessään pois peruskoulusta.
Luokallejäänti oli huomattavasti yleisempää kuin nykyään. Lukiossakin saattoi jäädä luokalle, jos sai ehdot vähintään kolmessa oppiaineessa.
Mikäli jäi lukiossa kahdesti samalle luokka-asteelle, sai kenkää oppilaitoksesta. Tänä päivänä voi olla lukiossa vaikka viisi vuotta ilman, että on pelkoakaan erotodistuksesta.
Toinen aste onkin nyt pakollinen.
Käteinen raha toimi pääsääntöisesti joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Oli se hyvää aikaa, ei homoja missään...
Niinpä! Silloin homous lähti hakkaamalla ja se oli 'sairaus, josta voi parantua'! Voi niitä aikoja! Kiusaaminen oli myös hyvin yleistä eikä siihen juuri puututtu missään! Erilaisuutta ei hyväksytty!
1980-luku toi tullessaan Uuno Turhapuro -elokuviin Unelma Säleikön.
Gorbasta tuli Neukkulan pääpomo.
Aitoa yhteisöllisyyttä oli silloin enemmän.
Psykiatrinen hoitolaitos oli mielisairaala.
Vierailija kirjoitti:
Gorbasta tuli Neukkulan pääpomo.
Voidaan kai sanoa, että Ukrainalla meni silloin paljon paremmin kuin nyt.
80-luvulla ei joukkoraiskattu eikä katuryöstetty
myös taksia käytettiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorison käytös ja väkivaltaisuus ainakin sai paljon huomiota ja kovempaa kuria vaadittiin. Mikä tuntuu nyt hassulta, koska silloin oli vielä nuorisovankila ja tuomiolle myös joutui. Nykyäänhän ei joudu mitenkään. Tosin 80-luvulla muisteltiin 50- ja 60-lukujen aikaa, jolloin kioskimurrosta tuli vuosi ehdotonta ja se istutiin alusta loppuun.
1 ainakin mielestäni iso ero nykyiseen: muistatteko, miten kierreltiin isolla porukalla puukkojen kanssa ryöstämässä lapsilta merkkivaatteet päältä?
En minäkään!
Jep. Kasarilla meillä oli pesäpallomailat ja joukkotappelut naapurikylien nuorison kanssa.
Eikä niistä tappelijoista yksikään olisi lähtenyt ryöstämään lapsia puukon kanssa , niin alhaisia ei sen
Helsinkiin ostoksille lähteneet ala-asteikäiset kaverit ryöstettiin nuorisojengin toimesta city-käytävällä keskellä päivää kasarin lopulla. Aseman ympäristö oli tosi vaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveää aikaa nuorena teinityttönä. Joka paikassa tarrattiin perseeseen ja tisseihin kiinni. Ensimmäisen kerran kun olin vasta 12 v. Ja pahinta oli että tuollaiselle vain naurettiin.
Iltapäivälehdissä ihasteltiin ALAIKÄISEN Sabrinan rintoja. Oli topless-baarit, pornolehdet marketeissa lasten silmien edessä. Yliseksuaalista aikaa.
huh sabrina ja samantha oispa 80-luku
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli jengillä käyttöautoina noita vanhoja jenkkejä isoilla kasikoneilla ja ns. "pilluralissa" niitä oli pilvin pimein viikonloppuna, miksihän ei ole enää?
Suomesta tehty köyhä monikulttuurinen kehitysmaa.
Aloittajan kysymykseen vastaan samalla tavalla kuin eräs jo kommentoinut: vanhoja aikoja saatettiin muistella, mutta vain siistä syystä että oltiin itse oltu nuoria. Mummoni muisteli 30-luvun puoliväliä/loppupuolta, jolloin täytti 20 vuotta. Siis juuri ennen sotaa. Silloin "aurinko paistoi aina" ja kunto oli hyvä, poikia nähtiin tansseissa jne. Eli normaalia oman nuoruuden ja ilon muistelua. Mutta mitä tuli yhteiskuntaan niin mummo kehui ettei tällaista yltäkylläisyyttä voi kuvitella ikinä mitä nyt (silloin 80-luvulla siis) oli. Kyllä kaikki tiesi että oltiin hyvin varakas kansakunta, siitä puhuttiin, vienti veti, oltiin milloin Pohjolan Japani, milloin lottovoittaja kansojen lotossa.
Toisaalta nyt 2024 moni asia on paremmin kuin 1984. Tai ehkä osalla on, osalla ei. Nykyään kokemus on pirstaloitunut. Tämä maailmanaika voi olla paratiisi jos on pääsy sen herkkuihin. Kaikilla ei ole. 80-luvulla ei oltu niin kuplissa.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei joukkoraiskattu eikä katuryöstetty
myös taksia käytettiin
Katuryöstettiin kyllä. Minut ainakin ryöstettiin 1986 Helsingissä kolmen jätkän toimesta. Potkivat vielä päälle niin että kaksi hammasta alkoi heilumaan ja huuli meni halki. Onneksi hammashoito oli hyvää. Tekijöitä ei koskaan saatu kiinni eikä mielestäni poliisia hirveästi kiinnostanut. Kävin kertomassa asian, tympääntyneen oloinen poliisi naputteli tekstiä kirjoituskoneeseen ja minne lie mappi ööhön sekin sitten päätynyt. Tämä minun pahoinpitely tapahtui Töölössä.
Raiskauksia oli myös ja esim itsensäpaljastajat oli yleisiä. Koska nettiä ei ollut ja incelit oli kuitenkin olemassa, he nettiviestien sijaan ostivat poplarin ja menivät sitten pusikoihin väijymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei joukkoraiskattu eikä katuryöstetty
myös taksia käytettiin
Katuryöstettiin kyllä. Minut ainakin ryöstettiin 1986 Helsingissä kolmen jätkän toimesta. Potkivat vielä päälle niin että kaksi hammasta alkoi heilumaan ja huuli meni halki. Onneksi hammashoito oli hyvää. Tekijöitä ei koskaan saatu kiinni eikä mielestäni poliisia hirveästi kiinnostanut. Kävin kertomassa asian, tympääntyneen oloinen poliisi naputteli tekstiä kirjoituskoneeseen ja minne lie mappi ööhön sekin sitten päätynyt. Tämä minun pahoinpitely tapahtui Töölössä.
Raiskauksia oli myös ja esim itsensäpaljastajat oli yleisiä. Koska nettiä ei ollut ja incelit oli kuitenkin olemassa, he nettiviestien sijaan ostivat poplarin ja menivät sitten pusikoihin väijymään.
Puhuttiin joukkoraiskauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei joukkoraiskattu eikä katuryöstetty
myös taksia käytettiin
Katuryöstettiin kyllä. Minut ainakin ryöstettiin 1986 Helsingissä kolmen jätkän toimesta. Potkivat vielä päälle niin että kaksi hammasta alkoi heilumaan ja huuli meni halki. Onneksi hammashoito oli hyvää. Tekijöitä ei koskaan saatu kiinni eikä mielestäni poliisia hirveästi kiinnostanut. Kävin kertomassa asian, tympääntyneen oloinen poliisi naputteli tekstiä kirjoituskoneeseen ja minne lie mappi ööhön sekin sitten päätynyt. Tämä minun pahoinpitely tapahtui Töölössä.
Raiskauksia oli myös ja esim itsensäpaljastajat oli yleisiä. Koska nettiä ei ollut ja incelit oli kuitenkin olemassa, he nettiviestien sijaan ostivat poplarin ja menivät sitten pusikoihin väijymään.
Puhuttiin joukkoraisk
Maaseudulla oli ainakin paljon näitä joukkoraiskauksia ja insestiä. Järjestelmä oli vielä niin alkeellinen, että kaikenlaiset insestin kauhut sukulaismiesten kanssa jäivät epätoivoiseksi avunhuudoksi Kainuun korpiin.
Vierailija kirjoitti:
Valitettiin, haikailtiin 50-luvun kulta-aikoja. Silloin oli ihan erilaisia kurjia puolia.
Mitä 50-luvun KULTA-aikoja, voisitko perustella ? 1980-1985v oli kulta-aikoja ! Oli työpaikkoja kaikille, neuvoloita joka korttelissa, lääkärit hoiti mukisematta ihmisiä jne
Vartuin 1980-luvulla lapsesta nuoreksi aikuiseksi, mutta en muista, että kukaan olisi haikaillut menneitä aikoja. Perheessä tyytymättömyyden kestoaihe oli se, että rahaa tuntui olevan liian vähän, mutta emme silti olleet sossun asiakkaita, vaan vanhempien palkoilla ja lapsilisillä pärjättiin. Suomi tuntui turvalliselta, mutta ydinsotaa pelättiin.