Aivan järkyttävä ahdistus sosiaalisten tilanteiden jälkeen
Miten tän saa loppumaan? Koko viikonloppu on pilalla, kun jouduin olemaan eilen tekemisissä ihmisten kanssa ja puhumaan.
Kommentit (8)
Kuulepas nyt. Sinun pitää olla enemmän tekemisissä ihmisten kanssa nokatusten. Useamman kerran päivässä. M57
Tutulta kuulostaa. Kuuluu sosiaalisten tilanteiden pelon oireisiin, eivätkä yleensä ole todellisia.
Todellisuudessa kukaan ei pohdiskele ja analysoi sanojasi yhtä tarkasti ja kriittisesti, kuin sinä itse. Muut ovat jo unohtaneet tai eivät ole edes ajatelleet mitään kummempaa.
Hellitä ja nauti viikonlopustasi! :)
Kai tuosta kannattaa mennä puhumaan jollekin ammattilaiselle.
Kyllä päässäkin olevia vikoja on mahdolliista korjata.
Ongelma ei ole sinussa, vaan todennäköisesti olet viettänyt aikaa ihmisten kanssa, jotka eivät ole tunne- ja vuorovaikutustaidoiltaan kovin harjaantuneita. Sellainen on uuvuttavaa. Voi myös olla, että sinulla on esim. Cptsd ja tilanne triggeröi sinut. Kannattaa lukea kirjoja aiheesta ja työstää suhdetta itseesi ja omiin kokemuksiisi, jotta olisit myötätuntoisempi omaa itseäsi kohtaan. Sitä kautta löydät ratkaisut. Tsemppiä
Ahdistushäiriöön kannattaa hakea apua.
En tiedä, onko tästä nyt oikeasti apua, mutta sanon kuitenkin... Ihmiset on keskimäärin aika ajattelemattomia, vaikkei useinkaan pahatahtoisia tai tietoisesti itsekkäitä, mutta harva meistä jää miettimään toisen sanomisia sen pidempään. Joskus auttaa ihan sanoa ääneen, että jännittää uusia tilanteita ja ihmisiä, mutta on läsnä kuunnellen ja hymyillen.
Ei ole kovinkaan tavatonta, että hiljaisuus on ihnisillä uusien tilanteiden jännittämistä enemmän kuin halua olla muille tyly. Toki heitäkin on, mutta harvoin hekään omaavat sosiaalisia taitoja. (Joita muuten voi kehittää ja elämäänsä siten helpottaa, done that, mutta matkalla edelleen.)
Pystyn samaistumaan.
Joskus käy niin että se ahdistus päivän sanomisista/käyttäytymisestä herättää kesken yöunien...
Tunnistaako kukaan tätä ongelmaa? Alan siis jälkeenpäin sättiä itseäni siitä, että miksi sanoin sitä ja tota tai vastaavasti, että miksi en sanonut mitään tai miksi toimin jollain tavalla pöljästi.
Ap