Kelan mukaan Markus ei tarvitse henkilökohtaista tukea, sillä hän voi ajaa itse autoa. Markus ihmettelee Kelan päätöstä kun hänen korttinsa

Vierailija kirjoitti:

Vanhoja Karpon ohjelmia kun katsoo, niin Kela osaa palauttaa liikkumiskyvyn halvaantuneille ja raajat amputoiduille. Edellisen kerran vastaavaan pystyi eräs mies 2000 vuotta sitten ja sen vuoksi hänestä kirjoitettiin maailman tunnetuin kirja.

Koraani?

Jonku pitää välillä viedä Kelalle rahaa, kaikki ottaneet Kelalta liikaa😳

Ja vaikka voisikin ajaa autoa, ei se kerro välttämättä mistään muusta. Itse pystyin sairauteni ollessa pahimmillaan ajamaan autoa vaikka 500 km, mutta ruoan laittaminen itselleni ei onnistunut. Jostain syystä autossa istumisen asento oli parhaita mahdollisia ja piti oireet poissa, mutta jo jääkaapille kävelyyn piti kerätä voimia. (Eikä sinne autollekaan noin vaan menty. Kenkiä ei voinut laittaa jalkaan ja kävellä autoon saman tien, vaan piti käydä lepäämässä välillä.)

Onneksi on puoliso, joka auttoi. En usko, että Kela tai kaupunki olisi ikinä tajunnut avun tarvetta. Onneksi olen nyt paljon parempi, täytyy vaan toivoa, ettei sairaus uudestaan pahene.

Vierailija kirjoitti:

Totuus (vaikka olisi ilkeää tai rumasti sanottu) on se, että henkilöllä on valtavasti ylipainoa. 

 

Ei varmasti tuo ylipaino edistä toipumista; voisi lääkitys keventää, kun saisi painoa laskemaan 

Vetää siankylkeä ja kaljaa kun v*tuttaa ankarasti?!

Ei tolla ruholla kyllä töitä tehdä, vaikka niska saataisikin kuntoon. Luulisi että sairaanhoitajana sen itsekin ymmärtäisi.

Vierailija kirjoitti:

Noita ihmisiä on paljon, jotka jäävät jumiin johonkin fyysiseen vaivaansa ja elämä alkaa pyöriä vaivan ympärillä. Yleensä on paljon muitakin ongelmia elämässä jo ennen vaivan alkua. Alkavat syyttelemään terveydenhuoltoa/työnantajaa/kelaa jne ja keskittyvät kaikkeen negatiiviseen. Lisäksi omalla toiminnallaan (liikkumattomuus, ylensyöminen, saikuttelu, lääkkeiden väärinkäyttö, runsas alkoholin käyttö, yleinen vastuuttomuus) vaan lisäävät ongelmiaan.

 

Ulkopuolelta terveenä helppo huudella. Kun tuollainen tragedia sattuu omalle kohdalle niin saattaa mielipide muuttua. Jos noin halutaan lähtökohtaisesti ajatella, niin kaikillahan meillä on jotain ongelmia elämässä. Ei ne entiset ongelmat keneltäkään poistu kun sairastut fyysisesti. Toki ahdistus ja muu negatiivisuus lisääntyy jos henkilöltä viedään liikuntakyky ja talous menee retuperälle. Kannattaa vähän miettiä sanomisiaan ennen kuin sama sattuu omalle kohdalle. 

Arvasin että tämäkin keskustelu kääntyy siihen, että ko. henkilöllä on ylipainoa. Onhan sillä mutta kyllä kaikkien tulisi olla huolissaan ensisijaisesti suomen terveydenhuollon tilasta eikä tuon miehen ylipainosta.  Ohan tuo nyt ihan kohtuuton tilanne, kuitenkin vasta reilu nelikymppinen ihminen. Ja syynä ihan vaan se, ettei saanut hoitoa riittävän ajoissa. Hävetkää te joiden mielestä oma vika kun on niin läski! Tuossa jutussahan luki ettei tuo johdu ylipainosta. 

"Heiskanan kokee, että kaikki muut toimivat oikein: työterveyslääkäri ja terveyskeskuslääkäri sekä leikannut lääkäri ja hoitajat. Husiin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) hän on pettynyt organisaationa."

Nyt olisi hieman hyvä laittaa valoja päälle. onko todellakin diagnoosi oikea? onko hoito ollut oikeanlainen eli onko potilas parantunut vaivasta? ei kenenkään niska mene tuohon jamaan kun arjessa hieman kääntää päätä. 

Eikö yksikään lääkäri osaa tutkia asiaa hieman kriittisemmin kuin tuijottamalla edellisen diagnoosia?!!!!

En kyllä osaa edes ajatella tollasta jatkuvaa kipua. Mulla on olkapää vähän kipeä kun nukuin huonosti ja meinasi järki lähteä kun yhtenä päivänä kaikki liike sattui esim minkä tahansa oven avaaminen, auton ratin kääntäminen yms.

Suomessa kivunhoito on kyllä muutenkin ihan keskiaikaista ja vähätellään rajusti. Esim. hermovaurioista aiheutuvat pysyvät kivut, varmaan sekoisin viikossa. Toiset elää kymmeniä vuosia ja Kela vaan nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhoja Karpon ohjelmia kun katsoo, niin Kela osaa palauttaa liikkumiskyvyn halvaantuneille ja raajat amputoiduille. Edellisen kerran vastaavaan pystyi eräs mies 2000 vuotta sitten ja sen vuoksi hänestä kirjoitettiin maailman tunnetuin kirja.

Koraani?

On 1392 vuotta vanha.

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tämäkin keskustelu kääntyy siihen, että ko. henkilöllä on ylipainoa. Onhan sillä mutta kyllä kaikkien tulisi olla huolissaan ensisijaisesti suomen terveydenhuollon tilasta eikä tuon miehen ylipainosta.  Ohan tuo nyt ihan kohtuuton tilanne, kuitenkin vasta reilu nelikymppinen ihminen. Ja syynä ihan vaan se, ettei saanut hoitoa riittävän ajoissa. Hävetkää te joiden mielestä oma vika kun on niin läski! Tuossa jutussahan luki ettei tuo johdu ylipainosta. 

Ei niin ja emme voi tietää miten hyväkuntoinen ja hoikka mies hän oli ennen kuin niskassa napsahti. Kyllä sitä jo vitutukseenkin saattaa syödä kun kaikki muu on viety.

Vierailija kirjoitti:

Totuus (vaikka olisi ilkeää tai rumasti sanottu) on se, että henkilöllä on valtavasti ylipainoa. 

 

Ei varmasti tuo ylipaino edistä toipumista; voisi lääkitys keventää, kun saisi painoa laskemaan 

Ei pelkkä ylipaino vaan miehellä on todella huono ryhti. tietenkin niska kipu estää paljon mutta onko kukaan miettinyt kokonaisuutta kuten fysioterapiaa ym. 

Mikä tota oikein vaivaa??

Vierailija kirjoitti:

Luulisi Kelassa olevan ihmisiä työssä, mutta ei ilmeisesti ole. Kela on rikki ja tehtävästään irralla.

Kelassa mielletään tehtävä yhteiskunnassa sillä tavalla, että heidän tehtävänsä olisi säästää valtion rahoja. 

Kela on perustettu sen vuoksi, että ihmisten elämä ja hyvinvointi turvattaisiin erilaisissa elämäntilanteissa. 

Kannattaisi pistää myös laihdutusleikkaus-jonoon.

Minulle tapahtui 1990 luvun lopulla..psykiatrin lähetteellä anoin Kelalta tukea lyhytterapiaan, koska psykologini ja psykiatri siihen päätyivät. Menin Kelan tmistoon ja virkailija siitä sitten lähti tmiston johtajan puheille.Toimiston johtaja, nainen, otti minut puhutteluun ja nauroi "et sinä täältä saa mitään tukea, turha hakea, hakemustasi ei käsitellä."  Olin niin järkyttynyt sen johtajattaren naurusta, kuinka hän nautti tilanteesta kun sai käyttää valtaansa ja päättää siltä istumiseltaan etten moista tarvitse. Tulin siihen tulokseen että toimiston johtajat päättävät kenelle tukia myönnetään. Ei paljon painanut psykiatrin sana. Psykiatri sanoi, haetaan sitten pitkää terapiaa. En hakenut, vaan siihen päättyi se hakeminen, masennukseni ei.  

Sellaiset jotka eivät tarvitse kelan "palveluita" eivät ymmärrä niitä ristiriitaisuuksia joita sen toiminnassa on? On ollut ja tänä päivänä se vaan pahenee, kun avuntarvitsijoita tulee olemaan varmasti enemmän kuin koskaan. 

Oi niin tuttua. Minä olen 90% vuoteenoma ja minulle ei enää makseta hoitotukea, kun kuulemma "ei ole avuntarvetta".  

Vierailija kirjoitti:

Noita ihmisiä on paljon, jotka jäävät jumiin johonkin fyysiseen vaivaansa ja elämä alkaa pyöriä vaivan ympärillä. Yleensä on paljon muitakin ongelmia elämässä jo ennen vaivan alkua. Alkavat syyttelemään terveydenhuoltoa/työnantajaa/kelaa jne ja keskittyvät kaikkeen negatiiviseen. Lisäksi omalla toiminnallaan (liikkumattomuus, ylensyöminen, saikuttelu, lääkkeiden väärinkäyttö, runsas alkoholin käyttö, yleinen vastuuttomuus) vaan lisäävät ongelmiaan.

 

Millä tavalla jumiin? Kai sitä "jää jumiin", kun joudut elämään helvetillisen kivun kanssa koko ajan, mikä sumentaa kaiken muun ajattelun (tiedän kokemuksesta) ja lisäksi estää tekemästä normaaleja asioita kuten avaamasta maitopurkkia. Positiivisella ajattelulla siitä selviää vai? Kun vaan riuhtaisee itsensä irti negatiivisuudesta ja lähtee vaikka benjihyppäämään?

Tunnen yhden Kelan lääkärin siviilissä. Pahempaa nihilistiä saa hakea. Onneksi ei tosiaan sentään potilaita tapaa... Kiusaaminen rajoittuu vain perhepiiriin, mistä kappasvaan löytyykin runsaasti vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia.

Tuo Markohan vois perustaa yrityksen, joka myy noita purkinavaajia ja kenties myöhemmin tulisi muitakin keksintöjä! Fiksu ja eteenpäin menevä kaveri!

Itselle kävi niin, että sairastuin ja menetin kävelykyvyn, sairaus on pysyvä ja pystyn liikkumaan jonkun verran, mutta paino on noussut parissa vuodessa 20kg. Tiedän varsin hyvin, että paino lisää ongelmia, mutta lääkkeet, psyykkinen kuorma, kivut,ainut ilo on syöminen yms..ei oo helppo yhtälö kun tuntuu ettei elämässä ole enää mitään hyvää. Se ettei liikk tarkoittaa ettei kuluta eli täytyisi syödä vähän/terveellistä..on vaikeaa ja ymmärrän hyvin, että hänelläkin painoa on.