Olenko vastuussa ikääntyneen vanhemman hoidosta? Ja missä menee raja?

Vierailija kirjoitti:

91-vuotias muistisairas äitini asuu itsenäisesti vielä kotona. Olen hänelle läsnä kun asun melko lähellä. Huolehdin vain kauppareissut ja lääkkeet ja lääkärissäkäynnit, imurounnit ja kodin pikkuaskareet. Seurustelemme iloisesti, leikitään sanapelejä, muistipelejä ja kahvitellaan. Hän ei halua, että kukaan vieras käy säännöllisesti katsomassa kun mitään fyysistä sairautta ei ole. Kun hän kaatui taannoin ja käsivarsi otti osumaa, pyysin hoitajan pariksi viikoksi hoitamaan pesut ja pukeutumiset. Omat voimavarat ovat tiukoilla, vedän rajan siihen, että ammattihoitajat hoitaa, jos tarvetta. Minä annan iloa, hellyyttä ja lähwisen tuomaa tuttuutta, pidän huolta hyvästä tunnelmasta. 

Entä jos sinulle sattuu jotain, sairastut esim. syöpään? Miten käy teidän hellyytenne ja hyvän tunnelmanne? Lopet tuo vtun moraaliposeeraaminen.

Tuolla jonkun täti hoiti/hoitaa äitinsä alapesut, jos äiti sallii.

Itselläni tuossa  menee raja eli en missään nimessä ryhtyisi äitini (saati jo poismenneen isäni) alapesijäksi.  

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi äitini on aloitekyvytön. Muisitestin läpäisi kuitenkin kun se tehtiin. Kauppa-asioita hoidin itse ennenkuin siirsin ne kaupungin kauppapalvelulle.

siksi hoidin kauppa-asiat kun äidin kaupassakäynnistä ei tullut mitään. Haahuili sinne tänne eikä osannut toimiakärkevästi. Karkkihyllylle vaan ensimmäisenä ja tärkeät ostokset jäi. Kun olin kaupassa mukana jouduin paimentamaan koko ajan. Tämä siis oli jo useamman vuoden näin. Mikä vie aloitekyvyn noin?

Ap.

Mm. masennus 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi äitini on aloitekyvytön. Muisitestin läpäisi kuitenkin kun se tehtiin. Kauppa-asioita hoidin itse ennenkuin siirsin ne kaupungin kauppapalvelulle.

siksi hoidin kauppa-asiat kun äidin kaupassakäynnistä ei tullut mitään. Haahuili sinne tänne eikä osannut toimiakärkevästi. Karkkihyllylle vaan ensimmäisenä ja tärkeät ostokset jäi. Kun olin kaupassa mukana jouduin paimentamaan koko ajan. Tämä siis oli jo useamman vuoden näin. Mikä vie aloitekyvyn noin?

Ap.

Mm. masennus 

Aloitekyvyn menetys on usein ihan luonnollista vanhenemista.

Vanheneminen = luopuminen.

Se voi jo sellaisenaan masentaa, joka johtaa loputtomaan (lopulliseen?) kierteeseen

Masennus vie aloitekyvyn.

En jaksa, eikä apua ole saatavilla. Olen pyytänyt apua sosiaalitoimesta ja tuon kuvotuksen toiselta lapselta, siis sisarukseltani, mutta ei kiinnosta. Olen joutunut kotiorjaksi, vaikka voin itsekin todella huonosti. Lisäksi olen joutunut täysin uhratuksi ja kaiken ulkopuolelle jätetyksi. Sisarenikin pitää ihan pilkkanaan, eikä edes vastaa viesteihini. Jatkuvassa ahdistuksessa, paniikissa ja stressitilassa oleminen ei ole hyväksi keholleni. Olen itsekin sairas ja saanut diagnooseja. Olen mm. autisminkirjolla ja kärsin pahoista mielenterveysongelmista. Olen toki työtön köyhä autistinen, mutta se ei oikeuta huonoa kohteluani ja sitä, että joudun vielä keski-ikäisenä asumaan vihaamani vanhan, sairaan ja vihaisen vanhempani kotiorjana, vaikka en pysty huolehtimaan edes itsestäni. En halua tätä, enkä pysty tähän. Elämä vanhempani kanssa on mahdotonta, eikä vanhempani edes pärjää kotona. Joudun todellakin tekemään kaiken. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta. En voi olla mitenkään syyllinen kaikkeen tai ihminen, jota pitää rangaista muiden teoista kohtuuttomalla tavalla. En voi mitenkään muuttaa sitä, että olen sattunut syntymään tai autisminkirjoa. Olen jo joutunut maksamaan ihan kohtuuttomalla tavalla kaikesta siitä ikävästä, jota olen elämässäni joutunut kokemaan ilman, että olen joutunut mitenkään itse vaikuttaa mihinkään. 

Käsittämätöntä, miten jotkut ollaan valmiita uhraamaan täysin vain, koska joku omainen on iäkäs ja tarvitsee paljon apua. Monista syistä johtuen tämä ei ole niin yksinkertaista. Kukaan ei myöskään voi valita syntymäänsä, eikä siitä pidä rangaista. Lapsi ei ole elämäänsä vanhemmilleen velkaa. Ketään ei saisi pakottaa hoitamaan. Yhteiskunnan pitää hoitaa hoito täysin. 

Nyt sisareni on päättänyt, että en saa enää katsoa enää yhtä suoratoistopalvelua ja aikaisemmin hyvin tiiviisti seuraamaani sarjaa. En kaipaisi muuta suoratoistopalvelua kun tuon. En voi hankkia omia tunnuksia tuohon kun itselläni ei ole sähköpostiosoitetta, eikä verkkopankkitunnuksia. Aikaisemmin sain toki noita tunnuksia käyttää. Olen luvannut sisarelleni toki maksaa tuon suoratoistopalvelun antamalla sisarelleni rahaa. Tilanne on jatkunut kohta jo 2 kuukautta ja samalla viimeinenkin ilo elämästäni on kadonnut. Sisareni voisi koittaa elää edes yhden päivän elämääni tässä kurjuudessa ja näillä ongelmilla vanhempani kotiorjana niin tajuaisi, että en valita turhasta. Tosin tuskin sisareni kestäisi päivääkään tätä, jota olen joutunut kestämään jo vuosia ja joka muuttuu koko ajan pahemmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jos hyväksyt sen, että perintö kuluu hoitomaksuihin. Usein hoitajat ajattelee, että sukulaiset haluaa päästä mahdollisimman pienillä kuluilla.

Yleensä näillä hoitajilla ei ole mitään käsitystä siitä missä vanhuksen lapset asuvat. Ei se 600 km ajomatkat ja poissaolot töistä ole mitään pientä kulua. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan yksiselitteisesti olet. Vanhempasi vastasivat Sinun hoidostasi aikanaan ja nyt on sinun vuorosi hoitaa heitä. Mikä tässä on sinulle muka epäselvää?

Kuinkahan moni tämän mielipiteen omaavista on huolehtinut huonokuntoisista omaisistaan? Kuinka moni tietää kuinka raskasta ja vaativaa se on ja miten siinä uupuu? Tuo että vanhemmat ovat hoitaneet sinut, niinhän se on ja minä hoidan omat lapseni ja he taas omansa,  taaksepäin ei ole velvollisuutta.  Kuinkahan moni nyt hoitoa tarvitsevista ovat hoitaneet vanhempiaan? Silloin oli eri tilanne, naiset eivät yleisesti käyneet ulkopuolella töissä, perheet olivat suurempia, vastuuta jaettiin. Älkää tunteko syyllisyyttä jos ette halua tai jaksa alkaa huolehtimaan vanhemmistanne, omat lapset ja perhe ovat tärkeimmät, sopikaa sisarustenne (jos on) kanssa mitä tehdä tai miten toimia jos/kun asia tulee ajankohtaiseksi tai mieluummin jo aikaisemmin.

Hei, en ole sanonut, etteikö tämä tilanne voisi muuttua. Jos tosiaan sairastun itse niin, sitten äidille ilman muuta uudet kuviot. Mä tulin tänne rohkaisemaan muita pitämään kiinni omista rajoista ja jaksamisesta. Mähän en lähde täältä ilmaisemasta omia mielipiteitäni varsinkaan jos minulle alatyylillä näytetään ovea. Moraaliposeeraajaa musta ei saa tekemälläkään. Teen minkä jaksan ja katotaan mihin se riittää. Minulla on lisäksi sisarus, joka asuu vielä lähempänä äitiäni eikä tee mitään äitini puolesta, ei vastaa edes puhelimeen. Mutta kun yleisesti yrittää pitää itsestään huolta, niin tämä voi mennä ihan ok. 

Vierailija kirjoitti:

Aika.moni toimii nykyään omien vanhempiensa omaishoitajana. Ovathan hekin hoitaneet sinua. https://veksi.com/Uutiset.jsp?otsikko=Omaishoitaja

Taas tämä syyllistäminen. Onko yksikään lapsi pyytänyt syntyä tänne ? Vanhempien velvollisuus on huolehtia lapsesta , koska ovat lapsen päättäneet hankkia. Omaishoitajana vanhemmilleen  voi toimia jos haluaa/pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi äiti hoitaa kymmenen lasta, mutta kymmenen lasta ei hoida yhtä äitiä. 

Meillä yksi lapsista huolehti molemmista vanhemmista, ja me muut käydessämme siivosimme, laitoimme ruokaa, pesimme pyykkejä jne., mutta päävastuu oli tällä yhdellä sisaruksista.

Toivottavasti tämä päävastullinen sai työstään korvauksen perinnönjaossa. On kovaa työtä huolehtia molemmista vanhemmistaan. 

Syyllistäminen on kurjaa. Jos lapsia on enemmän kuin yksi, myös sisarukset voivat syyllistää toisiaan. Joku sisaruksista sitten ottaa päävastuun ja alkaa kiillottamaan kruunuaan. Kaikki eivät voi ottaa päävastuuta, joten he ovat niitä ns. huonoja lapsia, jotka eivät välitä tai eivät välitä riittävästi tai oikealla tavalla.

Jos joku sisaruksista on lapseton, joku autoton, joku asuu kaukana ja joku sairas tai köyhä, miten valitaan päävastuunkantaja? Joku ei vain halua hoitaa vanhemman asioita ja ottaa vastuulleen hänen asioitaan. Vaikeaa on, vaikkei edes ajateltaisi rahaa tai tulevia perintöjä. 

Vierailija kirjoitti:

Tuolla jonkun täti hoiti/hoitaa äitinsä alapesut, jos äiti sallii.

Itselläni tuossa  menee raja eli en missään nimessä ryhtyisi äitini (saati jo poismenneen isäni) alapesijäksi.  

Minä kyllä hoitaisin, olen myös katetroinut isoisäni, kun pakottava tilanne tuli eteen. Se on ruumiinosa ihan siinä kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa, eikä apua ole saatavilla. Olen pyytänyt apua sosiaalitoimesta ja tuon kuvotuksen toiselta lapselta, siis sisarukseltani, mutta ei kiinnosta. Olen joutunut kotiorjaksi, vaikka voin itsekin todella huonosti. Lisäksi olen joutunut täysin uhratuksi ja kaiken ulkopuolelle jätetyksi. Sisarenikin pitää ihan pilkkanaan, eikä edes vastaa viesteihini. Jatkuvassa ahdistuksessa, paniikissa ja stressitilassa oleminen ei ole hyväksi keholleni. Olen itsekin sairas ja saanut diagnooseja. Olen mm. autisminkirjolla ja kärsin pahoista mielenterveysongelmista. Olen toki työtön köyhä autistinen, mutta se ei oikeuta huonoa kohteluani ja sitä, että joudun vielä keski-ikäisenä asumaan vihaamani vanhan, sairaan ja vihaisen vanhempani kotiorjana, vaikka en pysty huolehtimaan edes itsestäni. En halua tätä, enkä pysty tähän. Elämä vanhempani kanssa on mahdotonta, eikä vanhempani edes pärjää kotona. Joudun todellakin tekemään kaiken. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta. E

Lähdet nyt sieltä, kyllä yhteiskunta ottaa äidistäsi kopin kun pakko on. Ja sinun vointiai vaikuttaa kirjoituksesi perusteella huolestuttavalta. Tee tilanteestamme huoli-ilmoitus, molemmista teistä. Ja siskolle kerrot, mitä teet ja teet samalla selväksi, että tilanne muuttuu nyt. Voit myös hakeutua päivystykseen ja sanoa, ettei oma eikä äitisi vointi mahdollista nykyistä järjestelyä enää hetkeäkään.

Ei sitten ahneella sukupolvella jäänyt yhtään rahaa säästöön, että saisi ihan omilla rahoilla hankkia itselleen hoitajan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla jonkun täti hoiti/hoitaa äitinsä alapesut, jos äiti sallii.

Itselläni tuossa  menee raja eli en missään nimessä ryhtyisi äitini (saati jo poismenneen isäni) alapesijäksi.  

Minä kyllä hoitaisin, olen myös katetroinut isoisäni, kun pakottava tilanne tuli eteen. Se on ruumiinosa ihan siinä kuin muutkin.

Olet ilmeisesti koulutukseltasi sairaanhoitaja? 

Vierailija kirjoitti:

Nyt sisareni on päättänyt, että en saa enää katsoa enää yhtä suoratoistopalvelua ja aikaisemmin hyvin tiiviisti seuraamaani sarjaa. En kaipaisi muuta suoratoistopalvelua kun tuon. En voi hankkia omia tunnuksia tuohon kun itselläni ei ole sähköpostiosoitetta, eikä verkkopankkitunnuksia. Aikaisemmin sain toki noita tunnuksia käyttää. Olen luvannut sisarelleni toki maksaa tuon suoratoistopalvelun antamalla sisarelleni rahaa. Tilanne on jatkunut kohta jo 2 kuukautta ja samalla viimeinenkin ilo elämästäni on kadonnut. Sisareni voisi koittaa elää edes yhden päivän elämääni tässä kurjuudessa ja näillä ongelmilla vanhempani kotiorjana niin tajuaisi, että en valita turhasta. Tosin tuskin sisareni kestäisi päivääkään tätä, jota olen joutunut kestämään jo vuosia ja joka muuttuu koko ajan pahemmaksi. 

Tee tilanteestanne sosiaalihuoltoon huoli ilmoitus. Sanot tuon minkäkerroit tännekkin. Ettet jaksa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sisareni on päättänyt, että en saa enää katsoa enää yhtä suoratoistopalvelua ja aikaisemmin hyvin tiiviisti seuraamaani sarjaa. En kaipaisi muuta suoratoistopalvelua kun tuon. En voi hankkia omia tunnuksia tuohon kun itselläni ei ole sähköpostiosoitetta, eikä verkkopankkitunnuksia. Aikaisemmin sain toki noita tunnuksia käyttää. Olen luvannut sisarelleni toki maksaa tuon suoratoistopalvelun antamalla sisarelleni rahaa. Tilanne on jatkunut kohta jo 2 kuukautta ja samalla viimeinenkin ilo elämästäni on kadonnut. Sisareni voisi koittaa elää edes yhden päivän elämääni tässä kurjuudessa ja näillä ongelmilla vanhempani kotiorjana niin tajuaisi, että en valita turhasta. Tosin tuskin sisareni kestäisi päivääkään tätä, jota olen joutunut kestämään jo vuosia ja joka muuttuu koko ajan pahemmaksi. 

Tee tilanteestanne sosiaalihuoltoon huoli ilmoitus. Sanot tuon minkäker

Mitä se auttaisi? Mitä sen jälkeen pitäisi tapahtua?