Naapuria häiritsee, että meidän taapero katselee ikkunasta
Meidän puolitoistavuotiaan lempipuuhaa on katsoa ikkunasta ulos. Se on niin lempparia tekemistä, että ollaan ajoittain mietitty, onko se ihan normaaliakaan, mutta ilmeisesti on, kun lapsi on kaikin puolin muuten "tavallinen", hienosti kontaktissa vanhempiin, puhuu jonkin verran ja ikätasoinen motorinen kehitys. Lapsi viihtyy siis helposti 15 minuuttia ihan vain tuijotellen ulos, ja jos yritämme hänen kanssa vaikka Legoilla leikkiä, niin palaa mielellään ikkunaan, toki ajoittain kyllä leikkiikin.
Naapurin lapsiperhettä (!) kuitenkin ahdistaa, että heitä tuijotetaan koko ajan. Ymmärtäisin kommentin paremmin, jos tuijottaja olisi joku muu kuin pikkutaapero. Luulin olevani piilokamerassa, kun asiaa minulle tultiin selvittämään. En osannut oikein muuta sanoa, kuin että aikuiset ei meillä tuijota ja voivathan he laittaa mahdollisesti sälekaihtimia kiinni, niin eivät tiedä tuijotuksesta...
Mutta enhän mä nyt pienen lapsen ikkunasta katseluita lähde rajaamaan? Etenkin, kun hän ei selvästi tuijota mitenkään naapuriin, vaan ennemmin pihaa, ihan samalla tavalla viihtyy ikkunassa vaikka naapurissa olisi kaikki verhot kiinni ja talo pimeänä.
Kommentit (132)
Miksi teillä on ikkunat jos niistä ei saisi edes katsoa ulos. Omasta ikkunasta saa katsoa ulos vaikka 24/7 Jos haluaa oli taapero tai aikuinen. Naapurin ongelma jos ei kestä. Naapuri voi laittaa verhot kiinni tai vaikka laudoittaa ikkunassa umpeen.
Kaikki pienet lapset tykkää katsoa ikkunasta ulos. Lapsi näkee ulkona aina jotain mielenkiintoista. usein aikuiset joutuvat arvaamaan useamman kerran, mitä lapsi näyttää ja aikuisen pitää sanoittaa lapsen näkemä (esim. puhumaan opetteleva lapsi osoittaa sormella takapihalle ja tämä toistuu kieltävillä pään pyörityksillä niin kauan, että äiti tunnistaan lapsen näyttämän kohteen).
Asiasta valittaneella naisella on todennäköisesti jokin mielenterveydellinen ongelma. Vaihtoehtoisesti miehellä voi olla mielenterveydellisiä ongelmia ja nainen käskytettiin viemään viesti eteenpäin, jos molemmilla on jonkina asteisia mielenterveydellisiä ongelmia.
Jos vain tietäisin missä AP lapsineen asuu, harkitsisin kyllä lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lapsi on selvästi heitteillä ja ahdistunut, etsii epätoivoisesti pakoreittiä ahdingostaan. Minä muunakaan tuollaisen lapsen omituisen käytöksen voi nähdä kuin avunpyyntönä, pieni lapsi kokee pelkoa ja ahdistusta, mitä kaikkea hän joutuukaan kokemaan. Lapsi parka.
Parempi se, että tarkkailee ikkunasta maailmaa kuin se, että olisi koko ajan nenä kiinni tabletissa.
Vierailija kirjoitti:
On siinä jotain vialla. Viekää se toukka hoitoon.
Sinähän sen tiedät kun noin sekaisin olet. Onko siellä suljetulla hyvää ruokaa?
En minäkään tykkäisi jonkun per se hedelmän naaman jatkuvasti olevan ikkunassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on ihmisillä ongelmat. Että jotain oikein häiritsee kun lapsi katsoo ikkunasta.
Naapuri tuntee jostain syyllisyyttä. Kun ahdistuu pienen viattoman ihmisen katseesta.
Vierailija kirjoitti: Jos vain tietäisin missä AP lapsineen asuu, harkitsisin kyllä lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lapsi on selvästi heitteillä ja ahdistunut, etsii epätoivoisesti pakoreittiä ahdingostaan. Minä muunakaan tuollaisen lapsen omituisen käytöksen voi nähdä kuin avunpyyntönä, pieni lapsi kokee pelkoa ja ahdistusta, mitä kaikkea hän joutuukaan kokemaan. Lapsi parka.
Varsin vitsikästä.
Onkohan toi lapsi jonkin sortin psykopaatti? Huojuttaako hän itseään puolelta toiselle? Saako järjettömiä raivokohtauksia? Kuunteleeko naapureiden ääniä postilaatikoista ja pattereista?
Siis kuinka lähellä ihmiset asuu toisiaan?
En ihmettele, jos sattuu vaikka käymään pihalla vähissä vaatteissa vaikka laittamassa vaatteita tuulettumaan tai hakemaan jotain, niin nopeasti tulee naapurilta sanomista, kuinka lapsi traumatisoituu. Kyllä itsekin vähän miettisin, mitä pihassa puuhaisin, jos näkisin pienen katselevan. Onko lapsella sosiaalista elämää muiden kuin vanhempien kanssa?
Hieman offtopic joku eläin ikkunassa on ihan söpö, mutta täytyy sanoa, että on kiusallista ja vaivaannuttavaa, jos ikkunassa roikkuu aina joku tuijottamassa. Itselläni naapurin erittäin utelias rouva, jonka kanssa ei pidä sanoa heitä enempää tai utelee kaikki asiat aina vanhempien työpaikkoihin (aikuisilta ihmisiltä). Seisoo aamuöisin ikkunassa tuijottamassa, kun ensimmäiset naapurit tekee lähtöä töihin. Tunne on lähinnä karmiva, kun talvisena aamuna joku seisoo kirkkaasti valaistussa huoneessa, ikkunan ääressä, otsa lasissa ja suu auki. Naurattaisi, jos ei kyllästyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama ongelma paitsi että katselija on meidän kissa. Tämä kuulemma käy hermoille.
Tietysti ivallinen hymy karehtii suupielissä...:D
Jotkut naapurit ovat niin herkkähipiäisiä ja hermostuvat heti,jos huomaavat naapurinsa sattumalta vilkaisevankaan ikkunasta.Itse näyttävät kyllä seuraavan muita tarkasti.Tällaista taajamissa.
Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin, ivallisesti hymyilevä lapsi, joka vain tuijottaa pakkomielteenomaisesti lasittuneilla silmillään ikkunalasin lävitse. Vaanivat silmät seuraavat herkeämättä kulkijan jokaista askelta.
Vierailija kirjoitti: Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin, ivallisesti hymyilevä lapsi, joka vain tuijottaa pakkomielteenomaisesti lasittuneilla silmillään ikkunalasin lävitse. Vaanivat silmät seuraavat herkeämättä kulkijan jokaista askelta.
Minulle tuli mielikuva taaperosta joka kirkkain silmin ihmettelee maailmaa joko keskittymisestä totisena tai innostuksesta hihkuen ja hytkyen. Mistä te noita vaanimisia ja ivallisuuksia keksitte, puolitoistavuotiaalle!
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos sattuu vaikka käymään pihalla vähissä vaatteissa vaikka laittamassa vaatteita tuulettumaan tai hakemaan jotain, niin nopeasti tulee naapurilta sanomista, kuinka lapsi traumatisoituu. Kyllä itsekin vähän miettisin, mitä pihassa puuhaisin, jos näkisin pienen katselevan. Onko lapsella sosiaalista elämää muiden kuin vanhempien kanssa?
Hieman offtopic joku eläin ikkunassa on ihan söpö, mutta täytyy sanoa, että on kiusallista ja vaivaannuttavaa, jos ikkunassa roikkuu aina joku tuijottamassa. Itselläni naapurin erittäin utelias rouva, jonka kanssa ei pidä sanoa heitä enempää tai utelee kaikki asiat aina vanhempien työpaikkoihin (aikuisilta ihmisiltä). Seisoo aamuöisin ikkunassa tuijottamassa, kun ensimmäiset naapurit tekee lähtöä töihin. Tunne on lähinnä karmiva, kun talvisena aamuna joku seisoo kirkkaasti valaistussa huoneessa, ikkunan ääressä, otsa lasissa ja suu auki. Naurattaisi, jos ei kyllästyttäisi.
Minunkin entisessä naapurustossani oli utelias juoruileva kyttääjämummo aina ikkunassa. Oli ahdistavaa ja raivostuttavaa. Mutta pikkulapsen pahaa tarkoittamaton ja arvostelematon katselu ei ahdistaisi eikä ärsyttäisi, liikuttaisi vain nähdä pienen kiinnostus maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on ihmisillä ongelmat. Että jotain oikein häiritsee kun lapsi katsoo ikkunasta.
Jos naapuria pelottaa että lapsi laittaa kaiken tarkkaan muistiin mitä naapurissakin näkee ja julkaisee sitten kaiken somessa
Vierailija kirjoitti: Jos vain tietäisin missä AP lapsineen asuu, harkitsisin kyllä lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lapsi on selvästi heitteillä ja ahdistunut, etsii epätoivoisesti pakoreittiä ahdingostaan. Minä muunakaan tuollaisen lapsen omituisen käytöksen voi nähdä kuin avunpyyntönä, pieni lapsi kokee pelkoa ja ahdistusta, mitä kaikkea hän joutuukaan kokemaan. Lapsi parka.
Keittiö psykologi oikein pääsi vauhtiin🤣 luuletko todella että lapsi on siinä ikkunassa 24 tuntia vuorokaudessa
Laps on ollut kissa entisessä elämässä.
Teippaisin ikkunaan luonnollisen kokosen kuvan ittestäni kattelemassa niitten suuntaan.