Miksi ihmiset sietävät esim. piikitteleviä tapailukumppaneita ja ilkeitä "ystäviä"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tässä menevät puurot ja vellit sekaisin. Ei kaikki piikittely ole pahantahtoista, vaan yhteistä huumoria. Painopiste sanalla yhteinen. 

 

Useinhan tämä menee juuri niin että porukalla päätetään että tuolle yhdelle naureskelu on "yhteistä" huumoria. 

 

No ei, yhteinen huumori tarkoittaa että se on molemminpuolista. Jos porukalla päätetään naureskella yhdelle, se on kiusaamista. 

Saattaa joskus olla pinnallisuutta ja tyhmyyttä. Jossain toisessa ketjussa mies kertoi kuinka oli sietänyt naiselta jos minkälaista käytöstä ihan vain siksi, koska nainen oli seksikäs. En hetkeäkään epäile etteikö tämä tarina olisi tosi.

Tunnen kaksi miestä, jotka ovat taitavia hyväntahtoisia vittulijoita. Heidän seurassaan on ratkiriemukasta. 

Molemmilla on kaksi yhteistä piirrettä:

a) he nareskelevat kaikessa myös itselleen. Enemmän kuin toisille. Esim. Jos kuittailevat toisen hikoilemisesta ja viittaavat huonoon kuntoon, niin mollaavat samalla omaakuntoaan enemmän.

b) tilannetaju, tietävät, milloin on aika lopettaa

Me piikitellään miehen kanssa toisillemme paljonkin. Huumorimme on todella rajua, en viitsi edes kirjoittaa tähän esimerkkiä koska viesti menisi varmaan poistoon :D

Kuitenkin tämä on tervein parisuhde missä olen ollut, koen miehen parhaaksi ystäväkseni, turvalliseksi ihmiseksi johon voin luottaa aivan kaikessa. En osaisi olla sellaisessa parisuhteessa jossa toinen ottaa ihan kaiken tosissaan ja suuttuisi pienestäkin heitosta, en jotenkin koe sellaista suhdetta läheiseksi.

Se on muuten jännä, että osa näistä piikittelijöistä ei kestä ollenkaan, jos heille vastaa samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, että osa näistä piikittelijöistä ei kestä ollenkaan, jos heille vastaa samalla tavalla.

No, sittenhän sitä tietää, onko se hyväntahtoista vai pahantahtoista piikittelyä.

Mulla myös sisko, joka haastaa jatkuvasti riitaa kaikkien kanssa. Koska "hän, hän, HÄN". Aivan hirveää käytöstä, eikä itse edes tajua sitä tai sit on narsisti, eikä välitä pask*aakaan muista. Paitsi silloin, jos pitää marttyyrina uhriutua "kun MINÄ joudun hoitamaan"... 

Mieheni piikittelee minulle jos joku juttu menee pieleen. Auto on rikki tms.ja purkaa kiukkua minuun. Siedän sen, koska se menee äkkiä ohi. Joskus vaan tuntuu pahalta, eikä koskaan pyydä anteeksi. Ehkä joskus näyttää teoillaan että on pahoillaan. Mutta tuntuu pahalta joskus. Jos sanon vastaan niin tulee ilmiriita. Liekkö äitiltään oppinut olemaan niin ilkeä. Äitinsä oli oikea hirviö. Toivottavasti mieheni ei ole vanhemmuuten samanlainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erehdyin sietämään persoonallisuushäiriöistä ystävää, jolla on jo nuorena saatu lääkärin diagnoosi häiriöstä, ihan liian monta vuotta koska ympärillä kaikki muut aina selittelivät hänen toimintaansa parhain päin.

Tyypillisesti etenkin muut naiset lässyttivät kuinka hän on vain niin eksentrinen, individualisti, boheemi tai ei tarkoittanut asiaa tuolla tavalla. Mitä älyttömimmille puheille ja teoille löytyi aina ymmärtäjiä eikä ollut mahdollisuutta sanoa ääneen, että tämä naishenkilö toimii ja puhuu aina tällä tavalla ja mm. haukkuu tosissaan muita naisia mitä törkeimmillä tavoilla selän takana ja yleensä esim. píllunkantotelineiksi.

Ns. ystävyyden alussa hän tunki seuraani sinnikkäästi vaikka en halunnut häntä ystäväksi kunnes vaistoni ei enää varoittanut hänestä. Vaistosin siis heti alussa ettei tässä henkilössä ole kaikki kunnossa ja yritin vältellä

Tällaiset uudet elämään tupsahtaneet ihmiset näyttää todelliset karvansa aina jossakin vaiheessa. Heitä katselee pitkään ehkä siksi, että verkostoitumisesta ja hyvissä väleissä olemisesta voi olla kuitenkin hyötyä, vaikka toisen käytös tökkii. Annan tällaisille hiljaiset loparit siinä vaiheessa kun mopo alkaa keulia liikaa. Vedän rajat ja siirrän kari- osastolta osastolle "tuttu". Vaikka pitäisinkin jonkin verran yhteyttä, en ikinä päästä näitä tyyppejä hämmentämään muihin ihmissuhteisiini. Saatan käydä kahvilla, mutta en tutustuta perheeseen tai muihin kavereihin. En myöskään auta työasioissa, koska siinä saattaa mennä myös oma maine. Ilkeät hämmentäjät polttaa siltansa joka puolella ja karma lopulta hoitaa. En aio olla siinä hukkuvassa laivassa mukana, jos olen itse joutunut yhtään piikittelyn kohteeksi.

 

Lähes kaikki piikittelee jollain tapaa, harvassa on nykyään superkivat ystävät, kumppanit. On ehkä jotain suomalaisuuteen liittyvää kateutta mukana, joka on pinttynyt hyvin syvälle meidän kulttuuriin.. 

Siedän yhtä besser wisser- tyyppiä, koska näen häntä välimatkan takia pieninä annoksina. En myöskään päästä häntä ihon alle enkä suostu kynnysmatoksi. Käytännössä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja välillä laitan jäähylle, jos menee liian pitkälle. Ymmärrän, että on loppujen lopuksi aika vähän elämänkokemusta ja henkistä pääomaa. On sellainen alistaja ja hyväksikäyttäjä- tyyppi.  Oma siskonsa on katkaissut välit kokonaan.

Ei se ole piikittelyä vaan läpänheittoa. Ulkopuolisesta se voi kuulostaa kauhealta, mutta henkilöt itse tietävät sen olevan leikkimielistä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin paljon dynamiikasta. Tietynlaista (yksipuolista ja suoraan pahantahtoista) piikittelyä en ota vastaan ollenkaan mutta sellainen sisarustyylinen piikittely kertoo läheisestä suhteesta

Ei meillä sisarusten kesken mitään piikitellä. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin paljon dynamiikasta. Tietynlaista (yksipuolista ja suoraan pahantahtoista) piikittelyä en ota vastaan ollenkaan mutta sellainen sisarustyylinen piikittely kertoo läheisestä suhteesta

Meillä oli tällainen kaveriporukka. Olen aina osannut nauraa itselleni enkä ikinä loukkaantunut niistä jutuista. Enkä ollut mikään porukan ainoa kohde edes. Palstalla sitten ventovieraat tiesivät paremmin, että se oli kammottavaa kaveruutta ja minun olisi pitänyt olla sydänjuuriani myöten loukkaantunut. Minä olen aina arvostanut sitä, että minulle uskalletaan heittää vähän ronskimpaakin läppää. Kertoo siitä, että minua ei pidetä minään yliherkkisraukkana.

Minä olen jostain syystä saanut ympärilleni kaksi pahansuopaa piikittelijää. Toisesta hankkiuduin eroon, toista vielä kestän. Ei ole helppo yhtäkkiä katkaista välejä. Eihän kukaan piikittelyä aloita heti, vaan se tulee pikkuhiljaa kuvioihin seurustelussa kuin kaverisuhteessakin. Sitten niistä ei olekaan niin yksinkertaista päästä eroon. 

Olen huomannut että minun kaverini piikittelee aina jos on kateellinen. Eli ne ovat tavallaan kehuja :D Hänellä on jotenkin huono itsetunto. 

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin hyvän ulkonäön takia.

Jos kumppanilla on rahaa, se taitaakin olla niin,

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, että osa näistä piikittelijöistä ei kestä ollenkaan, jos heille vastaa samalla tavalla.

Ei niin. Itse kuuntelin aikani yhden tutun piikittelyä ja kun kerran annoin samalla mitalla takaisin, hänellä meni pasmat ihan sekaisin 😂

Vierailija kirjoitti:

Mieheni piikittelee minulle jos joku juttu menee pieleen. Auto on rikki tms.ja purkaa kiukkua minuun. Siedän sen, koska se menee äkkiä ohi. Joskus vaan tuntuu pahalta, eikä koskaan pyydä anteeksi. Ehkä joskus näyttää teoillaan että on pahoillaan. Mutta tuntuu pahalta joskus. Jos sanon vastaan niin tulee ilmiriita. Liekkö äitiltään oppinut olemaan niin ilkeä. Äitinsä oli oikea hirviö. Toivottavasti mieheni ei ole vanhemmuuten samanlainen.

Suostut siis olemaan likasanko ja asiattoman käytöksen kohde, koska se menee nopeasti ohi.

Minä katkaisin suhteen juurikin tuosta syystä: Elo ei ole turvallista eikä sen vuoksi sitten seksikään maistu, jos kohtelu on kiinni siitä, miten miehellä menee asioissa, joihin minulla ei ole mitään osaa eikä arpaa. Joka päivä sai jännittää, oliko tulossa paskaa niskaan esimerkiksi sen vuoksi, että joku ihan muu kuin minä oli pahoittanut miehen mielen.

Aloittajan kysymykseen: Huonoa kohtelua sietävät ihmiset joilla esim. käsittelemättömien traumojen vuoksi on huono itsetunto, eli eivät usko ansaitsevansa parempaa ja joilta myös puuttuu käsitys ihmisen terveistä rajoista ja ihmisen oikeudestsa niitä puolustaa.

Vähän sama asia on vähätellä toista ihmistä, sellaisille olen alkanut sanomaan takaisin.