Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapailukumppanin jatkuva piikittely, mihin te vetäisitte rajan?
19.03.2024 |
Olen tapaillut parin kuukauden ajan miestä, joka piikittelee jatkuvasti.
En kiinnittänyt asiaan aluksi juurikaan huomiota, koska ajattelin, että se on vaan osa hänen tapaansa kommunikoida, mutta nyt kun olen huomannut asian, niin olen huomannut, että hänellä ei tunnu olevan musta mitään hyvää sanottavaa; kuuntelen huonoa musiikkia, pidän huonoista elokuvista ja sarjoista (katselen ihan kaikkia genrejä fantasiasta sotaelokuviin ja komediaan), mulla on luonnollisesti myös vääränlaisia mielipiteitä ja viime viikolla, kun hän kävi ensimmäistä kertaa luonani, niin asuntoni on ilmeisesti jotenkin typerä (siis ihan pohjaratkaisusta lähtien). Jutustelin myös siitä miten haluaisin remontoida asuntoani, niin ideani olivat hänen mielestään naurettavia ja suunnittelemani värimaailma ruma.
Hän ei sylje näitä asioita mitenkään inhoten, mutta enemmänkin ylemmyydentuntoisesti naureskellen ikään kuin kyseessä olisi vitsi. Hänen mielestään "v*ttuilu on välittämistä".
Alkaa vaan mietityttää tapailun jatkaminen, kun tuntuu, että kaikki mussa on hänen mielestään jotenkin niin typerää, vastenmielistä ja väärää (tai ainakin mielipiteeni ja asiat, joista pidän. Esimerkiksi ulkonäköäni hän ei ole arvostellut). Ehkä en ole sitten tottunut tuollaiseen kommunikointiin, kun itse en useimmiten koe edes tarpeelliseksi arvostella muiden näkemyksiä, musiikkimakua tai muutakaan, ellei multa nyt erikseen kysytä mielipidettä. Ystäväni ja perheeni eivät myöskään kommunikoi tuolla tavalla vaan ihan neutraalisti pystytään jakamaan asioita ilman lyttäämistä.
En ole mitenkään sydänjuuriani myöten loukkaantunut tai ahdistunut asiasta, mutta ihmettelen, että mistä tuollainen kumpuaa. Hän on ihan normaali aikuinen mies, ei mikään perinteinen jännämies.
Kuinka paljon sietäisitte tuollaista piikittelyä "huumorin varjolla"? Ja jos itse kommunikoit piikittelemällä, niin miksi?
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös on ihan valtava red flag.
Kyllä samaa mieltä mutta itse taas pidän sanavalmiista ihmisistä joten minua taas pieni piikittely ei haittaa sillä joskus täytyy testailla rajoja tai etsiä yhteistä säveltä. Kaikki eivät sovi yhteen tai edes ystäviksi joten kannattaa siirtyä eteenpäin jos ei vain pidä jostakin ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin että nyt riitti, voit poistua lopullisesti.
Minä en mitään vinoilua tai piikittelyä kuuntelisi yhtään. Huumorin kyllä erottaa asennevammasta. Joten jos toisella on koko ajan valitus tai vinoilu päällä, se on merkki siitä että goodbye ja se tulee aika nopeasti. Miksi moisiin tyyppeihin tuhlata aikaa.
Ei kannata jatkaa. Itse tapailin muutaman kuukauden miestä, joka teki ihan samaa. Pukeutumiseni oli hassua, jos käytiin jossain vaikka teatterissa tms. ei ollut mitään hyvää sanottavaa siitä, yleensäkin kaikesta löytyi vain valittamista. Tutustuttuani paremmin tajusin että mies oli itse syvästi masentunut ja varmaan maailmankuva oli siksi niin negatiivinen. Kritiikkinsä keskellä hassua oli, että hän ei itse ollut mikään taivaan lahja naisille, että olisi ollut varaa arvostella minua.
Maku meni viimeistään siinä kohtaa, kun sanoin jonkun asian joka oli ilmeisesti hänelle itsestäänselvyys, ja hän totesi että "onneksi olet sentään söpö". Ja tyyppi ei ollut todellakaan mikään ruudinkeksijä itse.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mä just luin?! Olisin vetänyt rajan ensimmäiseen tapaamiseen. Onko sinulla ap itsetunto-ongelmia, vai miksi tapailet tuollaista kakkapäätä?
Ei ole itsetunto-ongelmia. Meillä on ollut hyviäkin keskusteluja ja kanssakäymistä, joten ainakin alussa ne hänen heitot menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En kuvitellut niitä kokonaisuutena ennen kuin nyt, kun olemme tapailleet vähän pidempään.
Jos kyse olisi ihan suoraan tunnistettavasta haukkumisesta ja riidan haastamisesta, niin olisin tunnistanut sen heti ja lopettanut jutun. Mutta kun se on ollut sellaista kepeää naureskelua hänen osalta, niin en ole osannut jäädä asiaa syvällisemmin vatvomaan. Olen ajatellut, että hänellä nyt on tuollainen huumori ja tarve tuoda omia mielipiteitään esille. Ja kun mun asunnon pohjaratkaisun arvostelu nyt ei sinänsä sisällä mitään henkilökohtaista loukkausta, niin se pitää osata asettaa osaksi tätä piikittelyn kokonaisuutta, että sitä voi alkaa pitämään ihmissuhteelle myrkyllisenä toimintatapana.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös on ihan valtava red flag.
Kyllä samaa mieltä mutta itse taas pidän sanavalmiista ihmisistä joten minua taas pieni piikittely ei haittaa sillä joskus täytyy testailla rajoja tai etsiä yhteistä säveltä. Kaikki eivät sovi yhteen tai edes ystäviksi joten kannattaa siirtyä eteenpäin jos ei vain pidä jostakin ihmisestä.
Sanavalmius ei tarkoita ilkeilyä ja piikittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos jo heti alkuun on tuota, mitä se on kun on yhteiset kodit ja lainat?
Ja sitten, kun lapset valvottaa?
En katselisi tuollaista piikittelijää hetkeäkään enää, kun suhdekin on noin tuore. Jääköt keskenään piikittelemään.
Itse tapailin yhtä piikittelijää ja sen jälkeen päätin että ei enää ikinä. Seuraava kumppani todellakin saa olla aidosti positiivinen eikä huumorin varjolla koko ajan muita arvosteleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että mies ei arvosta sinua (ja pitää sua jopa vähän tyhmänä). Ehkä hän pitää sinua kuitenkin esim. kauniina ja vaan siksi haluaa olla kanssasi. Osa miehistä on sellaisia että he haluavat vaan kauniin ulkokuoren, mutta tyhjän sisällön. Jenkeissä tälläisiä edustusnaisia haalii etenkin rikkaat miehet.
Toisen seurassa pitäisi olla hyvä olo. Jos jo tapailuvaiheessa tulee epäilyksiä, kannattaa kyllä luottaa omaan intuitioonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huumorin nojalla ilkeily ja negatiivisuus ei ole yhtään sen parempi asia kuin ilkeily ilman huumoria.
Ja mitä huumoria se on, jos se tuntuu toisesta pahalta. Oikea huumori on hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuisin miehelle asiasta. Voi mennä aikaa että oppii tavasta pois. Jos mies kuuntelisi minua ja haluaisi aidosti parantaa tapojaan niin voisin jatkaa tapailua. Ei kukaan ole täydellinen. Jos taas mies ei halua muuttaa huonoja tapoja niin miettisin että voinko hyväksyä asian vai en. Luultavasti tuollainen huono käytös jossain vaiheessa tappaisi tunteeni ja suhde loppuisi siihen.
Ei tuollaisissa koulutussuhteissa ole mitään järkeä, eikä varmasti itsestäsikään tuntuisi mukavalta olla se koulutettava.
Kyse on kuitenkin parisuhteesta johon ei tuollainen kuulu. Ap kertoi tapailevansa ks miestä eli heidän suhde ei vielä ole kovin vakiintunut.
Toisen kustannuksella pelleilyt kannattaa jättää välin ja mun mielestä "koulutanpa tästä itselleni mieleisen puolison" on juurikin sitä.
Miehenä voin kertoa että yksi pahimmista ja yleisimmistä virheistä naisella on se jos hän kuvittelee pystyvänsä kouluttamaan ihannemiehen tai yrittää muuttaa miestä. Joistain asioista voi mainita kerran, pari mutta se muuttuu tai ei muutu. Jos ei muutu niin asia on hyväksyttävä tai luovutettava. Ei kannata kiusata itseään ja toista. Koulutettava kohde tulee kuitenkin aikanaan löytämään kumppanin joka hyväksyy hänet oikeana aitona itsenään. Jos huomauttelua tai piikittelyä esiintyy heti alussa niin sano asiasta ja mieluummin sano ja sano näkemiin lopullisesti. Puolin ja toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös on ihan valtava red flag.
Kyllä samaa mieltä mutta itse taas pidän sanavalmiista ihmisistä joten minua taas pieni piikittely ei haittaa sillä joskus täytyy testailla rajoja tai etsiä yhteistä säveltä. Kaikki eivät sovi yhteen tai edes ystäviksi joten kannattaa siirtyä eteenpäin jos ei vain pidä jostakin ihmisestä.
Sanavalmius ei tarkoita ilkeilyä ja piikittelyä.
No se on vähän sellaista mieltämiseen liitettävää, itse en ole ehdoton ihminen. Sallin aika paljon mutta olen hieman erilainen muutenkin. Piikittelyä on hyvässä sekä pahassa jos sen haluaa ymmärtää.
Minä taidan kettuilla aika paljon, mutta siinä pitää onnistua saada toinen nauramaan. Eikä sitä pidä tehdä jatkuvasti. Enkä näe aloituksessa mainittuja minään huumorina.
Toisen kotia ei tarvitse arvostella nokka pystyssä, eikä kuuluttaa jokaisen toisen katsoman sarjan tai mielimusiikin olevan "paskaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin juuri alkaa paskat suhteet. Että toinen kyllä havaitsee että tämä ei ole ok, mutta jostakin syystä katsoo että lakaistaan maton alle, ehkä mies jotenkin maagisesti muuttuu.
Eikä se koskaan muutu, mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä normaalimmalta se huono alkaa vaikuttaa. Lopulta uhri alkaa selittää itselleen, että on ne muidenkin parisuhteet vittuilua...no ei ne ole. Parempi olla yksinkin, kun myrkyllisessä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan kettuilla aika paljon, mutta siinä pitää onnistua saada toinen nauramaan. Eikä sitä pidä tehdä jatkuvasti. Enkä näe aloituksessa mainittuja minään huumorina.
Toisen kotia ei tarvitse arvostella nokka pystyssä, eikä kuuluttaa jokaisen toisen katsoman sarjan tai mielimusiikin olevan "paskaa".
Minkälaista on sellainen kettuilu että saa toisen nauramaan? Anna esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös on ihan valtava red flag.
Kyllä samaa mieltä mutta itse taas pidän sanavalmiista ihmisistä joten minua taas pieni piikittely ei haittaa sillä joskus täytyy testailla rajoja tai etsiä yhteistä säveltä. Kaikki eivät sovi yhteen tai edes ystäviksi joten kannattaa siirtyä eteenpäin jos ei vain pidä jostakin ihmisestä.
Sanavalmius ei tarkoita ilkeilyä ja piikittelyä.
No se on vähän sellaista mieltämiseen liitettävää, itse en ole ehdoton ihminen. Sallin aika paljon mutta olen hieman erilainen muutenkin. Piikittelyä on hyvässä sekä pahassa jos sen haluaa ymmärtää.
"jos sen haluaa ymmärtää", ei siinä ole kyse ymmärtämisestä vaan siitä, että mitä haluaa sietää. Voin ymmärtää mitä psykologisia asioita siinä voi olla takana mutta ei se siitä tee hauskaa tai hyväksyttävää
Mun exäni tapa tuoda omia mielipiteitään ilmi oli se, että hän lyttäsi ensin mun mielipiteeni asiasta. Jos esimerkiksi hänen lempivärinsä oli sininen niin hän ilmaisi asian kertomalla ensin että mun lempivärini on ruma. Tyyliin "punainen, hyi vettu! Miten kukaan voi pitää punaisesta? Kertoo paljon ihmisestä jos hänen lempiväri on punainen. MUTTA SININEN SEN SIJAAN...". Miks ei voi vaan kertoa mistä itse pitää ilman että ensin lyttää sen mistä mä pidän? Ei se ole edes huumoria, se on vaan itsensä jalustalle nostoa muiden kustannuksella. Jos joku saa paremmuudentuntonsa muiden alentamisesta niin se ei ole kovin hyvä merkki jatkoakaan ajatellen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös on ihan valtava red flag.
Kyllä samaa mieltä mutta itse taas pidän sanavalmiista ihmisistä joten minua taas pieni piikittely ei haittaa sillä joskus täytyy testailla rajoja tai etsiä yhteistä säveltä. Kaikki eivät sovi yhteen tai edes ystäviksi joten kannattaa siirtyä eteenpäin jos ei vain pidä jostakin ihmisestä.
Sanavalmius ei tarkoita ilkeilyä ja piikittelyä.
No se on vähän sellaista mieltämiseen liitettävää, itse en ole ehdoton ihminen. Sallin aika paljon mutta olen hieman erilainen muutenkin. Piikittelyä on hyvässä sekä pahassa jos sen haluaa ymmärtää.
Mitä ihmeen hyvää piikittelyä? Jos toiselle tulee paha mieli lähinnä, niin missä se hyvä on?
On kyllä toksisia perheitä, joissa se toisille perheenjäsenille vittuilu on oikein elämäntapa, jota he eivät edes oikein huomaa. Mutta miksi valita ehdoin tahdoin tuollainen elämä, ei avaudu minulle.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että mies ei arvosta sinua (ja pitää sua jopa vähän tyhmänä). Ehkä hän pitää sinua kuitenkin esim. kauniina ja vaan siksi haluaa olla kanssasi. Osa miehistä on sellaisia että he haluavat vaan kauniin ulkokuoren, mutta tyhjän sisällön. Jenkeissä tälläisiä edustusnaisia haalii etenkin rikkaat miehet.
Tää tuli kans mieleen. Kun tässäkin ketjussa puhutaan miehen "kouluttamisesta" niin mä miellän tällaisen piikittelyn selaisena että piikittelijä haluaa "kouluttaa" kumppaniaan itsensä laiseksi. Jos piikittelijän kumppanilla on vähänkin huono itsetunto niin hän ottaa tuollaisen kritiikin sydämelleen ja antaa sen vaikuttaa itseensä ja siihen miten ajattelee asioista. Piikittelijä haluaa että piikiteltävä lopettaa typerien sarjojen seuraamisen ja huonon musiikin kuuntelun, kiinnostuu samoista asioista kun piikittelijä ja sisustaa asuntonsa sellaiseksi että piikittelijä siellä viihtyy. Jos tässä on kyse siitä niin luultavasti piikittelijän kanssa ei mitään rakentavaa keskustelua pysty käymään koska hän ei halua itse muuttua vaan hän pyrkii muuttamaan toista.
Mies ei taida olla ihastunut. Jos olisi niin olisi sinulle ystävällinen. Mahtaako kyseessä olla tyytyjä?
Alue: Aihe vapaa
Itse pitää tietää omat rajat. Voit sanoa asiasta, jos jokin häiritsee. Ja piikittelisin takaisin ja katsoisin reaktion, se kertoo yleensä onko huumorimies vai vaan ilkeä.