Talousahdinko ajaa velkakierteeseen jopa 6000 eur/kk ansaitsevia helsinkiläisiä

Vierailija kirjoitti:

"miksi emme olisi ostaneet, jos on varaa? En sanonut, ettei meillä varaa olisi. Sanoin etttä jo pelkästään asumiskulut on nousseet 600 e kk."

Ei, teillä ei ollut varaa, vaan otitte velkaa. Missään taloyhtiössä Itä-Helsingissä ei ole noussut hoitovastike lähellekään tuota 600€/kk, eikä myöskään sähkö, vesi, vakuutukset tms, että ilman velkaa/korkojen nousua tuo olisi mahdollista. 

Lainakorot nousi 300 e kk, ja putkiremontin vastike sekä hoitovastike nousi toiset 300 e kk. 

= 600 e kk

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan nelikymppsiä pieni-/keskituloisia Helsingistä ja en ymmärrä, miten nämä ihmiset ovat nollakorkojen ajan käyttäneet, kun pieni koronnousu ajaa apua hakemaan. Ei olla eletty mitenkään leveästi, mutta asuntolaina (rivitaloasunto) on maksettu jo. Monesti kyllä miettinyt, miksi jotkut laittavat sisustamiset ja laskettelureissut Alpeille asuntolainan maksun edelle. Niilläkin rahoilla olisi voinut tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä nollakorkojen aikana.

Minusta taas on sääli jättää elämä elämättä silloin kun siitä vielä pystyy nauttimaan. Kukaan ei tiedä milloin sairastuu tai kuolee, en haluaisi käyttää elämääni pelkkään kituuttamiseen, jos ei ole aivan pakko. Olen itse perheestä, jossa kituutettiin ihan kituuttamisen ilosta ja päätin jo nuorena, että omassa elämässäni raha on käyttämistä varten, pakolliset maksut tietysti hoidetaan.

VM kiittää ja kumartaa

Kumpi parempi tekee niska limassa töitä mitä inhoaa 20 vuotta, maksaa omaa asuntoa, mutta koska pienet tulot jää käyttöön vain sossupummin verran käyttörahaa tai ehkä jopa parisataa enemmän tai tekee vaikka osa-aika töitä joita ei inhoa, saa tukia myös,mutta asuu vuokra-asunnossa, joka ei mitenkään merkittävästi huonompi, kun mitä voisi ostaa vastaavan oman.

Oikeastihan tuollaista ei voi edes olla, koska tuollaisilla tuloilla ei pitäisi saada asuntolainaa. En sano,että parempi olla omistamatta mitään ei tietenkään, varallisuus koituu aina hyödyksi  silloin kun asunto on velaton ja mikäs sen mukavampaa jos voi perintöä jättää myös lapsilleen.

Mutta jos oikeasti elämä heitellyt niin, että ei ole kynsin hampain pystynyt olemaan kohtuullisella paikalla palkkatöissä, en katso kaihoisasti paskaduunin tekemistä niin, että käteen jää lähes sama kun työttömänä vuosikausia. 

Helsingin hinnoilla ei edes kymppitonni riitä elämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mikä ihme, ei tuo ole nettona kun joku 3500e/kk. Ja asunnot on kalliita, eikä yhtään kiinnosta että maalla on halpoja kämppiä, kun ei siellä ole töitä.

"Maalla" on myös pikkukaupunkeja ja työpaikkoja. Täytyy olla todella spesiaali koulutus mikäli työpaikat löytyy vain pääkaupunkiseudulta.

Mutta siellä maalla on TÖITÄ, ei välttämättä tekokynnet kestä.  En kyllä tuolla Helsingissä ole nähnyt teollisuushalleja suuremmin.  Onko ne tehty maan alle, kun siellä kerran ne työpaikat ovat.

Helsinki on muutakin kuin keskusta ja siihen päälle vielä Espoon ja Vantaan teollisuusalueet. Niitä halleja kyllä on, vaikea olla näkemättä jos vaikka kehä kolmosta ajelee.

Jos tuollaisilla tuloilla ajautuu velkakierteeseen, saa syyttää vain ja ainoastaan itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan nelikymppsiä pieni-/keskituloisia Helsingistä ja en ymmärrä, miten nämä ihmiset ovat nollakorkojen ajan käyttäneet, kun pieni koronnousu ajaa apua hakemaan. Ei olla eletty mitenkään leveästi, mutta asuntolaina (rivitaloasunto) on maksettu jo. Monesti kyllä miettinyt, miksi jotkut laittavat sisustamiset ja laskettelureissut Alpeille asuntolainan maksun edelle. Niilläkin rahoilla olisi voinut tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä nollakorkojen aikana.

Ei tässä ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia. Toiset haluaa myös elää ja mennä samaan aikaan kun lyhentävät lainaa. Ottavat pidemmän laina-ajan. Jotkut tekevät niin kuin Ruotsissa, eli ei ole tarkoitustakaan maksaa lainaa pois elinaikanaan. Jälkikasvu saa sitten päättää, mitä tekee.

Jossain Helsingissä voi olla niin, että kun lyhentää vaikka omakotitalon tai rivitalon lainaa about 900-1000 euroa kuussa, niin

Helsingissä omistusasunnon hinta on suurin piirtein 2 x vastaavan vuokra-asunnon. Vuokra on puolet halvempi asumismuoto johtuen massiivisesta ylitarjonnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mikä ihme, ei tuo ole nettona kun joku 3500e/kk. Ja asunnot on kalliita, eikä yhtään kiinnosta että maalla on halpoja kämppiä, kun ei siellä ole töitä.

"Maalla" on myös pikkukaupunkeja ja työpaikkoja. Täytyy olla todella spesiaali koulutus mikäli työpaikat löytyy vain pääkaupunkiseudulta.

Mutta siellä maalla on TÖITÄ, ei välttämättä tekokynnet kestä.  En kyllä tuolla Helsingissä ole nähnyt teollisuushalleja suuremmin.  Onko ne tehty maan alle, kun siellä kerran ne työpaikat ovat.

Helsinki on muutakin kuin keskusta ja siihen päälle vielä Espoon ja Vantaan teollisuusalueet. Niitä halleja kyllä on, vaikea olla näkemättä jos vaikka kehä kolmosta ajelee.

Suomen suurin työllistäjä helsingin julkinen sektori. Sadat tuhannet ammatikseen painelee nappeja.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen aina, miten noi hyväpalkkaisissa töissä voi työskennellä noin tyhmiä, täysin laskutaidottomia ihmisiä.

Jossain on mennyt jotain pahasti pieleen.

Päässeet hommiin sukulaisuhteilla. Tärkein rekrytointimetodi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan nelikymppsiä pieni-/keskituloisia Helsingistä ja en ymmärrä, miten nämä ihmiset ovat nollakorkojen ajan käyttäneet, kun pieni koronnousu ajaa apua hakemaan. Ei olla eletty mitenkään leveästi, mutta asuntolaina (rivitaloasunto) on maksettu jo. Monesti kyllä miettinyt, miksi jotkut laittavat sisustamiset ja laskettelureissut Alpeille asuntolainan maksun edelle. Niilläkin rahoilla olisi voinut tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä nollakorkojen aikana.

Minusta taas on sääli jättää elämä elämättä silloin kun siitä vielä pystyy nauttimaan. Kukaan ei tiedä milloin sairastuu tai kuolee, en haluaisi käyttää elämääni pelkkään kituuttamiseen, jos ei ole aivan pakko. Olen itse perheestä, jossa kituutettiin ihan kituuttamisen ilosta ja päätin jo nuorena, että omassa elämässäni raha on käyttämistä varten, pakolliset maksut tietysti hoidetaan.

Useimmat säästeliäästi elävät eivät koe kituuttavansa vaikkeivät rahojaan syydäkään silmittömästi ympäriinsä. On kaikki mitä tarvitsee, katto pään päällä, perhe, läheiset, harrastukset ,lemmikit ja mielekästä tekemistä. Tavallista hyvää elämää 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs menivät äänestämään Kokoomusta. 

ei kokoomus ole syyllinen korkojen nousuun.

Itse asiassa on kun edelleen ottaa lainaa ja levittelee sen rahan kaikkeen kivaan joka nostaa inflaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Euroon siirtyminen oli pahimman luokan huijaus, joka antoi mahdollisuuden rahastaa kansalaiset "tyhjiksi""

No oikeasti ostovoima on kasvanut todella paljon euroaikana. Jos haluaa uskoa muuta vain siksi että periaatteesta vastustaa EU:ta niin se on ihan oma asia mutta ei se totta silti ole.

Ja kaikilta unohtuu nut sujuvasti se vuosikymmenen nollakorkoaika joka oli todella taloudellisesti kannattava asuntovelallisille. Nyt kun korot ovat jotenkuten normitasolla niin äkkiä se on joku valtava osoitus euron vioista. Kun kuitenkin 90-luvun lamassa ja markka-aikana taisi korkotaso käydä pahimmillaan 15 prosentin kieppeillä. Markka oli epävakaa ja altis kaikenlaisille ylilyönneille. Sitä ei vain enää muisteta.

"Tutkimuksen tuloksissa nousi esille se, että keskipalkkaisen suomalaisen ostovoiman kehitys on ollut tarkastelujaksolla varsin hidasta. Huomionarvoista kuitenkin myös on, et

Tässä ei ole mitään uutta. Kulutaso pitää säätää niin, että jää tasaisesti rahaa puskuriin. Tällöin taloudellinen ilmasto ei aiheuta ongelmia arjen pyörityksessä, vaan puskuriin jää vähemmän rahaa. Siksi asuntolainoillekin on 6 % stressitesti. Joidenkin ihmisten vain pitää saada vaikkapa kalliimpi auto kuin oikeasti olisi tarpeen. Ylimääräisellä luotonotolla myös kavennetaan omaa ostovoimaa entisestään. Tällaiset ihmiset joutuvat ensimmäisenä ongelmiin, vaikka näennäinen tulotaso on erinomainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan nelikymppsiä pieni-/keskituloisia Helsingistä ja en ymmärrä, miten nämä ihmiset ovat nollakorkojen ajan käyttäneet, kun pieni koronnousu ajaa apua hakemaan. Ei olla eletty mitenkään leveästi, mutta asuntolaina (rivitaloasunto) on maksettu jo. Monesti kyllä miettinyt, miksi jotkut laittavat sisustamiset ja laskettelureissut Alpeille asuntolainan maksun edelle. Niilläkin rahoilla olisi voinut tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä nollakorkojen aikana.

Ei tässä ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia. Toiset haluaa myös elää ja mennä samaan aikaan kun lyhentävät lainaa. Ottavat pidemmän laina-ajan. Jotkut tekevät niin kuin Ruotsissa, eli ei ole tarkoitustakaan maksaa lainaa pois elinaikanaan. Jälkikasvu saa sitten päättää, mitä tekee.

Jossain Helsingissä voi olla niin, että kun lyhentää vaikka omakotitalon tai

Ei kyllä pidä paikkaansa lähiöissä ainakaan. Maksan tällä hetkellä kuussa kaikkinensa hieman yli tonnin ja vuokra vastaavasta olisi 850 euroa, tässä on paljon sijoittajia, joten tiedän, millä hinnalla vuokrataan. Lainaa vielä jäljellä 110 000 ja laina-aikaa noin 20 vuotta, omaa pääomaa oli reilu 10%. Alussa kuluni olivat samat kuin olisivat olleet vuokralla ja lainakin lyheni mukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"miksi emme olisi ostaneet, jos on varaa? En sanonut, ettei meillä varaa olisi. Sanoin etttä jo pelkästään asumiskulut on nousseet 600 e kk."

Ei, teillä ei ollut varaa, vaan otitte velkaa. Missään taloyhtiössä Itä-Helsingissä ei ole noussut hoitovastike lähellekään tuota 600€/kk, eikä myöskään sähkö, vesi, vakuutukset tms, että ilman velkaa/korkojen nousua tuo olisi mahdollista. 

Lainakorot nousi 300 e kk, ja putkiremontin vastike sekä hoitovastike nousi toiset 300 e kk. 

= 600 e kk

Eli teillä ei ollut varaa, vaan ostitte velaksi. Kun on velaksi jotain ostanut,  on velan ja koronmaksu hoidettava, ei heru yhtään sääliä, vaikka korot kuinka nousisivat. Vain todella rikkailla on varaa elää kuin todella rikkaat, joten miksi yrittää velaksi näyttää jotain, mitä todellisuudessa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan nelikymppsiä pieni-/keskituloisia Helsingistä ja en ymmärrä, miten nämä ihmiset ovat nollakorkojen ajan käyttäneet, kun pieni koronnousu ajaa apua hakemaan. Ei olla eletty mitenkään leveästi, mutta asuntolaina (rivitaloasunto) on maksettu jo. Monesti kyllä miettinyt, miksi jotkut laittavat sisustamiset ja laskettelureissut Alpeille asuntolainan maksun edelle. Niilläkin rahoilla olisi voinut tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä nollakorkojen aikana.

Minusta taas on sääli jättää elämä elämättä silloin kun siitä vielä pystyy nauttimaan. Kukaan ei tiedä milloin sairastuu tai kuolee, en haluaisi käyttää elämääni pelkkään kituuttamiseen, jos ei ole aivan pakko. Olen itse perheestä, jossa kituutettiin ihan kituuttamisen ilosta ja päätin jo nuorena, että omassa elämässäni raha on käyttämistä varten, pakollis

Silloin se onkin ok. Mutta tuo yksi kituuttaja ei tuntunut ymmärtävän, miksi kaikki eivät ole kuin hän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"miksi emme olisi ostaneet, jos on varaa? En sanonut, ettei meillä varaa olisi. Sanoin etttä jo pelkästään asumiskulut on nousseet 600 e kk."

Ei, teillä ei ollut varaa, vaan otitte velkaa. Missään taloyhtiössä Itä-Helsingissä ei ole noussut hoitovastike lähellekään tuota 600€/kk, eikä myöskään sähkö, vesi, vakuutukset tms, että ilman velkaa/korkojen nousua tuo olisi mahdollista. 

Lainakorot nousi 300 e kk, ja putkiremontin vastike sekä hoitovastike nousi toiset 300 e kk. 

= 600 e kk

Eli teillä ei ollut varaa, vaan ostitte velaksi. Kun on velaksi jotain ostanut,  on velan ja koronmaksu hoidettava, ei heru yhtään sääliä, vaikka korot kuinka nousisivat. Vain todella rikkailla on varaa elää kuin todella rikkaat, joten miksi yrittää velaksi näyttää jotain, mit

Olenko sanonut, ettemme hoida velkojamme? Kylöä hoidamme. Valitettavasti joudunme sen vuoksi tiputtamaan yhden lomareissun pois.

"Hyvätuloisilla hän tarkoittaa jopa 4000-6000 euroa kuukaudessa tienaavia, joilla jää velkojen maksuun pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi jopa toista tuhatta euroa. ..."

Aika erikoinen kommentti koska minullakin jää käteen kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen noin puolitoista tuhatta, joskus enemmän ja tulot on nettona noin 2300-2400e/kk. Olenko minäkin nyt suurituloinen, koska asun vuokralla kaikkien halveksimassa neukkukuutiossa pikku paikkakunnalla, mutta käteen jää sama kuin elinkulunsa ylimitoittaneilla?

Minä pärjään ihan hyvin vaikka ansaitsen 2300e/kk nettona ja bruttona 3300e/kk eli melkein puolet vähemmän tienaan.

Saan kuukaudessa jopa säästöön rahaa noin 200-500 euroa. Miten minä sitten onnistun tässä? No siten että joskus koronan alku aikoina minä lopetin esim ravintoloissa ja yleisötapahtumissa käymisen sekä kaupoissa ostelen aina edullisimman vaihtoehdon enkä ostele mitään turhaa.

Ylimääräisillä rahoilla lyhennän asuntolainaa ja osan laitan sijoituksiin.

Asun olen iksinkku ja lapseton sekä minulla on asuntolainaa ja oma auto.

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

M33

Ittellä palkka noin 24000 eur/kk brutto enkä ole havainnut mitään muutoksia rahan käyttössäni

Ne on kusessa kenellä on velkaa paljon koska korot nousi, saavat syyttää itseään jos olivat niin hölmöjä että luulivat nollakorko ajan olevan normaalia. Siitä vaan laskemaan paljonko korkokulut nousi kun korot nousi nollakoroista sinne 4-5 prosentin tuntumaan.

Tähän päälle vielä se että monella on velkaa asunnon lisäksi myös autoon,kesämökkiin,remontteihin ja kulutusluottoja.