Olen koulunkäynnin ohjaaja ja koen luokan ongelmat opettajan itse aiheuttamaksi
Opettaja luokallani suosii selkeästi tyttöjä, ja luokan pojat ovat ajautuneet valta-taisteluun opettajan kanssa. Opettaja ei kuuntele poikien mielipiteitä, ei keskustele vaan karjuu käskyjään kun pojat ovat levottomia ja väittävät vastaan. Opettaja itse ihmettelee miten ekalla luokalla kaikki käyttäytyivät hyvin mutta nyt 3 luokalla pojat ovat levottomia, kapinallisia ja väittävät opettajalle vastaan lähes kaikista.
Lähes päivittäin pojat tulevat minulle sanomaan että opettaja ei heitä kuuntele eikä ole kiinnostunut heidän näkemyksistään, lähes päivittäin yksi oppilas pahoittaa mielensä opettajan epäoikeudenmukaisuudesta ja itkee sen takia. Opettaja ei huomioi tätä mitenkään vaan ohittaa reaktiot
Itse koen sivusta seuranneena, että tässä molemmat osapuolet ovat ajautuneet valta-taisteluun, jota järkevä aikuinen välttäisi. Ja huonon käytöksen takana tällä kertaa on se, että osa oppilaista kokee että heitä ei kuunnella eikä ristiriitatilanteita selvitetä tasapuolisesti. Osa oppilaista ei luota aikuisiin ja opettaja on niin uupunut, ettei jaksa kuin huutaa ja käskyttää.
En uskalla puhua tästä ongelmasta kun pelkään että palautetta ei oteta vastaan ja joudun vain itse ongelmiin
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Tuolla logiikalla se sama ope olisi yhtä suurissa ongelmissa joka tunti.
Siksi ongelmat taitavat juontua oppilaista, jotka puolestaan toimivat erityisesti geenien ja kodin muovaamina.
No eikös tuossa vähän kirjoitettu, että taitaa ollakin. Kommunikoi pojille vain huutaen.
Ala-asteellahan sama opettaja yleensä opettaa vain sitä yhtä ja samaa luokkaa koko ajan.
Sillä aikaa, kun rehtori selvittelee asiaa, sinä voisit ap mennä oppilaaksi äidinkielen tunnille.
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiassa opettajissa on kaikenlaista hiihtäjää, ihan niinkuin muissakin ammateissa. Osan ei todellakaan pitäisi työskennellä kasvatustyössä, joka vaatii mm. äärimmäisen hyvät tunnetaidot ja hyvää resilienssiä. Etenkin jos ollaan tekemisissä perusasteella, jossa lasten ja nuorten kehitys on vielä oleellisesti kesken ja aikuisen pitäisi osata olla turvallinen tunnesäätelijä ja johdonmukainen rajojen laittaja.
Tunnetaidoilla on ajettu koulut kaaokseen. Työrauha luokissa oli paljon parempi 10 vuotta sitten, kun tunnetaitoja ei vielä ollut.
Jonkun huoltajan kirjoitus, ei koulunkäyntiohjaajan
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aloittajan tekstissä on niin paljon vakavia kirjoitusvirheitä, ettei tekstistä saa mitään selvää.
Koulunkäyntiavustajan työ on osa-aikaista ja erittäin matalasti palkattua. Yleensä koulunkäyntiavustajiksi päätyvät ne joiden oma koulunkäynti on mennyt enemmän tai vähemmän penkin alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aloittajan tekstissä on niin paljon vakavia kirjoitusvirheitä, ettei tekstistä saa mitään selvää.
Sinulla on luetun ymmärtämisessä on vakavia puutteita, jos et saa aloituksesta selvää. Erittäin ymmärrettävää tekstiä, kirjoitusvirheistä huolimatta.
Eikö sinua häiritse, että koulunkäynninohjaaja ei osaa ohjata oppilaita oikeinkirjoituksessa? Mitä virkaa ohjaajalla on, jos ei osaa tehdä työtään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiassa opettajissa on kaikenlaista hiihtäjää, ihan niinkuin muissakin ammateissa. Osan ei todellakaan pitäisi työskennellä kasvatustyössä, joka vaatii mm. äärimmäisen hyvät tunnetaidot ja hyvää resilienssiä. Etenkin jos ollaan tekemisissä perusasteella, jossa lasten ja nuorten kehitys on vielä oleellisesti kesken ja aikuisen pitäisi osata olla turvallinen tunnesäätelijä ja johdonmukainen rajojen laittaja.
Tunnetaidoilla on ajettu koulut kaaokseen. Työrauha luokissa oli paljon parempi 10 vuotta sitten, kun tunnetaitoja ei vielä ollut.
No ei ollut. Se että oppilas tunnistaa tunteensa ja osaa käsitellä niitä, ei aiheuta tunneille mitään kaaosta vaan päinvastoin. Suurimmalla osalla suomalaisista on aivan luokattoman huonot tunnetaidot, niin huonot, että nykypäivän lapset menee niissä taidoissa jo aikuisen ohi. Kiitos tunnetaito-opetuksen.
Ja ei, se ei ole oikein toteutettuna mitään rajatonta lässyttämistä.
Teillähän nyt on jännä luokka. Lapsen luokanvalvoja valitteli, kun kaikki aika menee luokan poikien sotkujen selvittelyyn. Eikä tästäkään ollut syyttäminen kaikkia poikia. Luokka rauhoittui vasta, kun kolmen pojan porukka jaettiin eri luokkiin.
Tyttöjä suositaan peruskouluissa sukupuolensa takia. Ei joka paikassa, ei kaikissa aineissa, eikä kaikki opettajat sitä tee edes tiedostamattomasti, mutta väitän keskimäärin näin olevan. Itsekin tyttölapsena peruskoulussa "vihasin" luokan poikia - olivathan he usein äänekkäitä, levottomia, energisia, arvaamattomiakin. Ujon tytön oli vaikea uskaltaa olla oma itsensä ja yleensä vain naisopettajat näkivät herkkyyteni ja rohkaisivat luottamaan taitoihini. Vastaavasti levottomat pojat saivat tarvitsemaansa hyväksyntää jämäköiltä miesopeilta, jotka näkivät sähläämisen lävitse ja osasivat tukea oikealla tavalla. Eivät pojat olleet suinkaan tyttöjä huonompia koululaisia, vaan heidän vahvuutensa olivat erilaiset. Hyvä opettaja nimenomaan käsittelee omat ennakkoluulonsa ja löytää tavat toimia kaikenlaisten oppilaiden kanssa, persoonasta ja sukupuolesta riippumatta.
Opettaja on korkeasti koulutettu, hän tietää miten toimia. Tee sinä vaan työsi, äläkä puutu asioihin joista vaan luulet tietäväsi.
Vierailija kirjoitti:
Mun ekaluokkalainen kertoi, että heidän luokan kaikki tytöt oli saaneet kiitettävän käytöksestä, kun pojille tuli huonompia arvosanoja.
Sitten toisessa yhteydessä kysyin, että onko heidän luokallaan sellaisia, jotka eivät tunnu kiinnostuvan mistään kouluaineesta (tämä keskustelu kumpusi varmasti jostain, mitä luin mediasta tms.), ja lapsi mainitsi parin tytön nimen, että he eivät olleet pätkääkään kiinnostuneita mistään.
Vähän ristiriidassa tuon käytösarvosanan kanssa. Ehkä ovat sitten passiivisia, jolloin heistä ei ole haittaa, joskaan ei varmaan tule olemaan hyötyäkään yhteiskunnalle. Itse suosisin mieluummin aktiivisia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita oppiaineista. Mutta ilmeisesti tuon opettajan mielestä aktiivisuus on häiriköintiä.
Aikamoinen heitto, että lapsi, joka on koulussa passiivinen, ei tule olemaan yhteiskunnalle hyödyksi. Lapset ovat lapsia, ei heidän tulevaisuutensa ole kiveen hakattu. Pahimmassa tapauksessa lapsi joutuu tuollaisten aikuisten lähipiiriin ja hänelle opetetaan lapsesta asti, ettei hänen persoonallisilla ominaisuuksillaan tee mitään ja hänestä tulee hyödytön.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ratkea tällä palstalla. Ap:n olisi järkevintä keskustella aiheesta oman koulunsa rehtorin kanssa, jos hän oikeasti näkee, että tilanteeseen pitäisi puuttua.
Terv. ope
Etkö opettajana halua, että kk-ohjaaja juttelisi havainnoistaan ensin sinun kanssasi? Suoraan vain rehtorille? Eikö kannattaisi edes yrittää puhua ensin opettajan itsensä kanssa, rakentavasti tietenkin?
Toki, jos ihan hirveästi pelkää opettajan reaktiota ja ilmapiiri on täysin sairas, niin sitten varmaan suoraan rehtorille. Mutta opettaja saa tietenkin tietää rehtorille menemisestä, voi kokea sen petoksena ja työskentely opettajan kanssa voi vaikeutua toden teolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiassa opettajissa on kaikenlaista hiihtäjää, ihan niinkuin muissakin ammateissa. Osan ei todellakaan pitäisi työskennellä kasvatustyössä, joka vaatii mm. äärimmäisen hyvät tunnetaidot ja hyvää resilienssiä. Etenkin jos ollaan tekemisissä perusasteella, jossa lasten ja nuorten kehitys on vielä oleellisesti kesken ja aikuisen pitäisi osata olla turvallinen tunnesäätelijä ja johdonmukainen rajojen laittaja.
Tunnetaidoilla on ajettu koulut kaaokseen. Työrauha luokissa oli paljon parempi 10 vuotta sitten, kun tunnetaitoja ei vielä ollut.
No ei ollut. Se että oppilas tunnistaa tunteensa ja osaa käsitellä niitä, ei aiheuta tunneille mitään kaaosta vaan päinvastoin. Suurimmalla osalla suomalaisista on aivan luokattoman huonot tunnetaidot, niin huonot, että nykypäivän lapset menee niissä taidoissa jo aikuisen ohi. Kiitos tunnetaito-opetuksen.
Koko tunnetaitoaate on kasvatukselle erittäin vahingollinen. Lapsille pyritään sanelemaan, että mitä tunteita he tuntevat, nämä todelliset tai väitetyt tunteet nostetaan jalustalle ja kieltäydytään hyväksymästä lasten käytökselle muita selittäjiä kuin se tunnenäkökulma.
Ei ole välttämättä hyvä, että pojat tulevat jatkuvasti avautumaan sinulle. Olen itse opettaja, ja usein oppilaat testaavat minua haukkumalla minulle jotain toista opettajaa - joskus ohjaajaakin. Jos ja kun en lähde kollegan haukkumiseen mukaan, nuo puheet loppuvat. Usein noissa tilanteissa voi myös ohjata lapsia huomaamaan heidän haukkumansa aikuisen ansiot.
Tämä maailma ei toimi niin, että lapset saavat opettajikseen ainoastaan kivoja laatuyksilöitä. Opetustyö on todella rankkaa ja työolosuhteisiin verrattuna varsin huonopalkkaista. Karismaattiset hyvät tyypit löytävät itselleen mukavampiakin työpaikkoja.
Lisäksi ihmisen on vain totuttava siihen, ettei maailma ole reilu. Sen tosiasian opettelemiseen lapsi tarvitsee aikuisen fiksua tukea. Fiksua aikuisuutta ei ole se, että lähtee tasoittelemaan lapsukaisen tietä poistamalla tieltä kaikki ikävät ihmiset ja tilanteet.
Elämä on. Jos julkisen koulun opettaja ei pahoinpitele fyysisesti/henkisesti, tekee töitä selvin päin ja on paikalla, sen pitää riittää. Yksityiskoulut ovat asia erikseen.
Koulu on verovaroin ylläpidetty laitos, jossa opitaan lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan.
Liian pitkä koulutus ja feminismi, nousee maikoilla pissi päähän.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aloittajan tekstissä on niin paljon vakavia kirjoitusvirheitä, ettei tekstistä saa mitään selvää.
En näe sen kummempia virheitä kuin aloituksissa muutenkin tällä palstalla. Mitä virheitä tarkoitat?
Aikoinaan iltapäivälehdet haastattelivat koulunköyntiavustajia (nyk.ohjaajia) joten oli ammatti mikä vaan niin jos ja kun jollakin on sairas pakkomielle tehdä jostakusta julkkiksen vastoin henkilön omaa tahtoa niin se tekee sen mistä aiheesta tahansa, vaikka sitten koulunköynnistä jos ei OnlyFanssistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ekaluokkalainen kertoi, että heidän luokan kaikki tytöt oli saaneet kiitettävän käytöksestä, kun pojille tuli huonompia arvosanoja.
Sitten toisessa yhteydessä kysyin, että onko heidän luokallaan sellaisia, jotka eivät tunnu kiinnostuvan mistään kouluaineesta (tämä keskustelu kumpusi varmasti jostain, mitä luin mediasta tms.), ja lapsi mainitsi parin tytön nimen, että he eivät olleet pätkääkään kiinnostuneita mistään.
Vähän ristiriidassa tuon käytösarvosanan kanssa. Ehkä ovat sitten passiivisia, jolloin heistä ei ole haittaa, joskaan ei varmaan tule olemaan hyötyäkään yhteiskunnalle. Itse suosisin mieluummin aktiivisia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita oppiaineista. Mutta ilmeisesti tuon opettajan mielestä aktiivisuus on häiriköintiä.
Aikamoinen heitto, että lapsi, joka on koulussa passiivinen, ei tule olemaan yhteiskunnalle hyödyksi. L
Mutta mielestäsi aktiivisten ja osallistumishaluisten tulisi hillitä omat persoonalliset ominaisuutensa, koska opettaja ei selvästi osaa kanavoida energisten oppilaiden energiaa, vaan suosii passiivisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiassa opettajissa on kaikenlaista hiihtäjää, ihan niinkuin muissakin ammateissa. Osan ei todellakaan pitäisi työskennellä kasvatustyössä, joka vaatii mm. äärimmäisen hyvät tunnetaidot ja hyvää resilienssiä. Etenkin jos ollaan tekemisissä perusasteella, jossa lasten ja nuorten kehitys on vielä oleellisesti kesken ja aikuisen pitäisi osata olla turvallinen tunnesäätelijä ja johdonmukainen rajojen laittaja.
Tunnetaidoilla on ajettu koulut kaaokseen. Työrauha luokissa oli paljon parempi 10 vuotta sitten, kun tunnetaitoja ei vielä ollut.
Täysin samaa mieltä. Kohtelevat normaaleja lapsia kuin idioo tteja ja vam maisia.
Sinulla on luetun ymmärtämisessä on vakavia puutteita, jos et saa aloituksesta selvää. Erittäin ymmärrettävää tekstiä, kirjoitusvirheistä huolimatta.