Onko sinulle väliä jatkaako lapsesi amikseen vai lukioon?

Lukio ei ole koulutus, ammattikoulu on. Eli kannustan amikseen.

Ei ole väliä. Esikoinen kävi ammattikoulun, keskimmäinen valitsi lukion. Olen ohjannut heitä ainoastaan kehoittamalla miettimään, mitkä alat/ammatit ovat järkeviä. Esim.korona-aika osoitti sen, että lähes kaikki turhat työt karsiutui pois Eli tuli lopputilejä, konkursseja, lomautuksia jne..

Vierailija kirjoitti:

Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis. 

 

yhtä paljon ne avaa ovia. Lukioon menee sama aika ku amis tutkinto. Amis tutkinnolla pääsee amk ja sieltä halutessaan yliopistoon. Lukio vaatii sitä lukupäätä samoin amk ja yliopisto.

Amis antaa käytännön, toki sielläkin pitää teoriaa osata käytäntöön suhteuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Paras koulu-uudistus oli kyllä tää, että amis avaa tiet amk:hon!

 

Miten muuten onko, pääseekö tuota reittiä kautta yliopistoon, vai pitääkö olla yo?

ainahan perustutkinnolla on ollu jatko-opintokelpoisuus..... Sekä amkhon että yliopistoon

koulutuksella ei ole mitään väliä vaan on päästävä kaikin tavoin hyvä-veli-sisko-kerhoihin, muut eivät tule enää saamaan töitä koskaan, se on fakta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis. 

 

yhtä paljon ne avaa ovia. Lukioon menee sama aika ku amis tutkinto. Amis tutkinnolla pääsee amk ja sieltä halutessaan yliopistoon. Lukio vaatii sitä lukupäätä samoin amk ja yliopisto.

Amis antaa käytännön, toki sielläkin pitää teoriaa osata käytäntöön suhteuttaa. 

Lukiosta vaan ei saa minkäälaista tutkintoa eikä ammattia, vain yleistietämystä

Kyllä on väliä. Itse olen koulutetumpi kuin vanhempani ja samaa toivoisin myös lapsilta.

Mitä väliä sillä on kumpaan pääsee. Kiinnostuksen mukaanhan on mentävä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole väliä. Olen kertonut heille kuitenkin amishommien ja akateemistenhommien merkittävimmän eron.

Akateemiset katselee ku amikset tekee töitä, joita akateemiset ei osaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sillä minulle oli paljonkin väliä. Olisi outoa, jos oma lapsi ei olisi ylioppilas, kun koko suvussa kaikki ovat ylioppilaita jo kolmannessa sukupolvessa. Onneksi tästä asiasta ei jouduttu vääntämään, lapselle lukio oli selvä valinta. 

Joudutteko kuitenkin käyttämään ammattikolululaisten palveluja, vai hoituuko käytännön työtkin suvun ylppäreitten toimesta?

Meinaatko, että koulutus päättyy lukioon? Mieheni on myös lukion käynyt, mutta kyllä kaikki käytännön työt sujuu häneltä kuten itseltäkin. Hiuksia emme leikkaa itse, fyssarilla käyn, sähkötyöt jää ammattilaisille, samoin auton huolto yms.  eri

Fysioterapeutti taitaa olla yo tutkinto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.

Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.

Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.

Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.

Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.

Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä jotka itkee kun saa 10-.

Tai vaan 6 Lää

Esim. kasarilla ei päässy lääketiedettä lukemaan M papereilla. 6 Lää oli huipputaso. Näissä oli paljon myös miehiä. Moni on edenny työssään lääkärinä pitkälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytön kohdalla valinta oli vapaa. Tiesin, ettei lukio tule olemaan helppoa. Pääsi kyllä läpi, mutta yo-paperit on luokkaa B-C yleisin arvosana. Eli niillä ei mihinkään kyllä pääse jatkoon ilman pääsykoetta. Toisaalta yleissivistys, kirjoitustaito ja kielitaito toki parani, koska amiksessa ne nyt ei kehity yhtään. 

Pojan kohdalla lukio on ihan selvä. Hän on tosi hyvä koulussa, eikä mitään syytä lähteä lusmuilemaan amikseen.

Lusmuilemaan amikseen. Kiva asenne sulla.

Samaa mietin. Itsellä on lähihoitajan tutkinto. Ei sitä läpi päässy lusmuilemalla. Vaativa koulutus oli. Olen ollut alalla 15 vuotta. Siihen aikaan vaatimustaso ja kriteerit oli tiukat. 

Vierailija kirjoitti:

Lukio antaa paremman yleissivistyksen. Miten voi ottaa kantaa ydinvoiman rakentamiseen ja ydinjätteen loppusijoitukseen jos ei hahmota puoliintumisaikaa? Miten voi yrittää ymmärtää mRNA-rokotteita jos ei erota RNA:ta ja DNA:ta toisistaan? Nykypäivänä eläminen vaatii valtavan paljon tietoa ja erityisesti taitoa pitkäjänteiseen ajatteluun ja uuden tiedon nopeaa omaksumista. Näitä oppii paljon paremmin lukiossa.

Riippuu mitä puoliintumisaikaa tarkoittaa. Mulla on lähihoitajana vankka tietämys eri lääkkeiden puoliintumisajasta 😅

Ei ole väliä. Meillä vanhin kirjoittaa nyt keväällä ylioppilaaksi. Olin itse aiemmin ammattikorkeakoulussa opettajan työssä, mutta korona-aikaan kyllästyin yksinpuhelua käymään verkko-opetuksessa ja olen siirtynyt ammatilliseen koulutukseen opettajaksi. Aika moni kollegoistani on opettanut sekä amiksessa että amk:ssa. Ammatillisessa koulutuksessa on myös hyviä puolia. Lähiopetusta on paljon. Opettaja voi halutessaan opettaa, ei tarvitse joka aihetta juosta läpi ja sanoa, että lukekaa enemmän aiheesta sieltä ja tuolta. Meillä on erityisopettajan tukea. Hitaasti etenevälle on mahdollisuuksia joustavaan opintopolkuun. Opettajan näkökulmasta kokeita kyllä on, mutta ne on huomattavasti nopeampi korjata kuin amk:n 5-10-sivuiset esseet. Laajuus siellä johtuu yksinkertaisesti siitä, että asioita ei ehditä opettaa, joten opiskelu tapahtuu itsenäisesti etänä. Opiskelujen etenemisen seurannassa on jonkinlainen logiikka amiksessa. Lukiossa en ole opettanut, mutta kun olen seurannut esikoisen taivalta siellä, lukiossa on pistänyt silmään muutama asia. Opintotarjotin on sekava. Pppilas tekee valinnat itse, ja usein suositut kurssit ovat täynnä hetkessä. Oppilaan oma käsitys opintojen kokonaisuudesta on huomattavasti huterampi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Opetustavoissa on eroja. Joku opettaja antaa läksyjä, toinen ei, joku opettaja teettää jaksolla isoja välitehtäviä (usein ryhmätyönä) ja joku toinen opettaja antaa painoarvon koeviikon koepäivälle. Ammatillisen koulutuksen huono puoli on, että jos ei tarkkaan mieti mitä haluaa työkseen tehdä, voi tulla väärä valinta, kun peruskoulun päättäneet ovat vielä niin nuoria. Suomen hallitus leikkasi koulutuksen rahoituksesta, minkä vuoksi enää ei saa kouluttaa uuteen ammattiin. Eli jos se parturi-kampaajan työ ei olekaan mieluista ja antoisaa, ei saa enää lähteä muutaman vuoden päästä opiskelemaan vaikkapa sähköasentajaksi.

lukupää? = puuttuva opiskelurutiini. johtuu eri syistä.

Vierailija kirjoitti:

Sanoin ettei kannata mennä lukioon, koska se on vain peruskoulun kertausta. Aikoi mennä ammatilliseen koulutukseen, jolloin saa ammattitutkinnon ja voi halutessaan myös jatkaa jatko-opintoihin.

Ei lukio ole peruskoulun kertausta  😳

järkitasolla hyväksyin molemmat, tunnetasolla helpotuin, kun kaikki valitsivat lukion. tunnen ne vaatimukset paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oleellista on että mitä työtä lapsi haluaa sitten myöhemmin tehdä. Sen perusteella pitää koulut valita. Nyt lapsi on ammattikoulussa josta jatkaa sitten AMK:hon insinööriopintoihin. Aika optimaallinen koulutuspolku.

Lukion käymällä voisi jatkaa teknilliseen yliopistoon DI-opintoihin.

Kyllä siinä pitää amkta käydä 3 vuotta. Ainaki meidän nuori käy amkssa 3 vuotta ja yliopistossa 2 vuotta. Toki varmaan alasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.

Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.

Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.

Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.

Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.

Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä

Lää? Lintsasit sitten itsekin usein äidinkielen tunnilta.

Ehkä lukioon olisi parempi mennä, ainakin eka. Saisi kokea ne kivat jutut ikätovereiden kanssa, oppisi opiskelutaitoja ja yleissivistystä. Sen jälkeen voi mennä amikseen, ja moni meneekin.